210 likes | 349 Views
Rakenteelliset muutokset vaikuttavat elämänkulkuihin Lastensuojelun syvien rakenteiden kehittäminen, ydintehtävien kirkastaminen ja kestävien tukipilareiden löytäminen on haastava ja vaativa tehtävä. Yhä useammalle lapselle kasautuu useita sijoituksia elämänsä aikana
E N D
Rakenteelliset muutokset vaikuttavat elämänkulkuihin Lastensuojelun syvien rakenteiden kehittäminen, ydintehtävien kirkastaminen ja kestävien tukipilareiden löytäminen on haastava ja vaativa tehtävä
Yhä useammalle lapselle kasautuu useita sijoituksia elämänsä aikana • Lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia ja nuoria määritellään yhä useammin vaikeahoitoisiksi
lyhyt, tilapäinen sijoitus vauvasta aikuisikään (sivun kuvat poistettu)
Lastensuojelun kehittämisohjelmaSijaishuolto- ja jälkihuolto-osio • Sari Laaksonen, Lastensuojelun KeskusliittoPäivi Känkänen, Stakes • tehtävänä oli koota ja eritellä sijaishuoltoa ja jälkihuoltoa koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä sekä paikantaa kehittämiskohteet ja konkreettiset etenemisehdotukset • Sijaishuolto-osion raportti valmistui tammikuussa 2006 ja on sivuilla • www.sosiaaliportti.fikommentoitavana maaliskuun loppuun asti
Lastensuojelun kehittämisohjelmaSijaishuolto- ja jälkihuolto-osio • Rajauksia ja valintoja • Sijaishuoltoa tulee tarkastella muunakin kuin lainsäädännön määrittelemänä toimintana.
Toimintaympäristön muutokset Keskeiset kehittämisen kohteet Ehdotukset sijaishuollon ja jälkihuollon kehittämiseksi
Toimintaympäristön muutokset • asiakasmäärät • lasten ikä • sijoitukseen johtaneiden hoidon laiminlyöntien taustalla jo vuosikausia samankaltaiset syyt • lasten näkymättömyys, osallisuuden puute, toisaalta lapsilähtöisyyden painotukset
Sijaishuoltomuodot - muutamia kehityssuuntia • ammatillinen perhekoti vakiintunut sijaishuoltoon 1990-luvulla (v. 2004 ammatillisia perhekoteja 116) • yksityisten lastensuojelupalvelujen merkittävä lisääntyminen • tilanne luo uusia osaamistarpeita, mutta myös uusia mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen
Laatu lastensuojelun sijaishuollossa • nykypäivän haasteet • laadun perustekijät • valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit • suositus lastensuojelupalvelujen hankinnan hyväksi käytännöksi
Laatu lastensuojelun sijaishuollossa • laadukas palvelukokonaisuus • yhteisten hyötyjen alue • avoin ja ”utelias” työote • pääsy erillisistä voimavaroista kohti yhteisiä • asiakaslähtöisyys • rikastava vuorovaikutus köyhdyttävän sijaan
Sijais- ja jälkihuolto-osio ja kehittämiskohteiden priorisointi • Lapsilähtöisyys • Siirtymävaiheet, eli tulo ja lähtö • Sijoitettujen lasten biologisten perheiden kanssa tehtävä perhetyö • Perhehoidon säilyttäminen tarjolla olevana sijaishuoltomuotona • Sijaishuollon arviointi ja valvonta
Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys näkyy rakenteissa avoimuutena systemaattisuutena jatkuvuutena ja riittävinä resursseina.
Siirtymävaiheet • asiakkuuden kaari • lapsella on pysyviä aikuissuhteita siirtymistä huolimatta • lapsi on tietoinen kaikista aikuisista, jotka vastaavat hänen asioistaan • valtakunnalliset laatukriteerit • lasten kanssa työskentelevien tahojen on ymmärrettävä siirtymävaiheiden merkitys
Perhehoito • tasavertainen mahdollisuus päästä perhehoitoon • perhehoitajien riittävä koulutus ja rekrytointi sijoitustarpeeseen nähden • perhehoidon kaikki eri muodot tarjolle ja käyttöön: sijaisperheitä, kriisiperheitä, tukiperheitä, lomitusperheitä • perhehoidon laadun turvaaminen seudullisesti, laatukriteereitä käyttäen ja selkein sopimusmallein
Biologisten vanhempien kanssa tehtävä työ • Sijoitettu lapsi kokee, että hänen perhettään arvostetaan ja autetaan • Lapsen tarpeista lähtevä osallisuus perhetyössä • Sisarussuhteita kunnioitetaan ja vaalitaan • Perhetyön käsite kulkee jatkumona avohuollosta sijaishuoltoon • Sijaishuollon rakenteet perhetyötä tukeviksi
Jälkihuolto • jälkihuolto tiedostetaan olennaiseksi vaiheeksi lastensuojelun onnistumista ajatellen • jälkihuoltosuunnitelma - konkreettiset ja sopivan kokoiset tavoitteet • olemassa olevat tukimuodot tunnetaan • kehitetään uusia mahdollisuuksia koulutuksen suorittamiseen ja monimuotoiseen työtoimintaan
Arviointi ja valvonta • jatkuva laadullinen ja määrällinen arviointi ja valvonta on suunnitelmallista ja järjestelmällistä • jaettu toteutettavaksi toimintayksikkökohtaisesti/toimijataho-kohtaisesti niin, että nämä eri tasot palvelevat toisiaan. • pohjautuu valtakunnallisiin kriteereihin, palautteeseen, itsearviointiin sekä työn tulosten seurantaan • keskeinen seurannan kohde on lapsen saama hoito ja kasvatus sekä niiden vaikutukset hänen kehitykseensä.
Ehdotukset valtakunnallisiksi linjauksiksi • Kansallisesti hyväksytty arviointi-kriteeristö ja auditointijärjestelmä • Lastensuojelupalvelujen hankinnan hyvät käytännöt – suositus sekä rakenteelliselle että käytännön tasolle • Systemaattinen tiedon tuotannon kehittäminen • Laatuvaatimukset täyttävät sopimus- ja suunnitelmalomakkeet • Valtakunnallinen informaatio- ja asian-tuntijapankki, jossa kootusti lastensuojelun hyvät käytännöt • Säännöllinen tiedottaminen ja koulutusten järjestäminen
Ehdotukset koskien seudullista toimintaa • Lastensuojelun seudulliset kehittämiskeskukset huolehtivat lastensuojelupalvelujen seudullisen kokonaisuuden tukemisesta, seurannasta ja arvioinnista. • Kaikki seudulliseen kokonaisuuteen lukeutuvat kunnat ja se lääninhallitus, jonka vastuualueeseen seutu kuuluu, osallistuvat seudullisten kehittämiskeskusten työn suunnitteluun ja rahoitukseen yhdessä sopimallaan tavalla. • Seudulliset yksiköt luovat yhteistyöverkostoja seudun lastensuojelujärjestöihin ja yksityisiin lastensuojelupalvelujen tuottajiin ja panostavat poikkihallinnollisen seutuyhteistyön kehittämiseen.
Ehdotukset koskien perus- ja täydennyskoulutusta • lapsilähtöiset tutkimus-, arviointi-, ja kehittämismenetelmät osaksi arjen toimintakäytäntöjä. • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan perusopintoihin ja lastensuojelun täydennyskoulutuksen kurssitarjonnan syventäminen • painottaen mm. vuorovaikutusta, lapsilähtöisyyttä, laatutekijöitä, menetelmällisiä innovaatiota esim. taide- ja kulttuurilähtöiset työmenetelmät lastensuojelutyössä
Ehdotukset koskien resursseja • Ilman riittäviä resursseja työn sisällöllinen kehittäminen on mahdotonta. Lapsen turvallista ja kasvua tukevaa arkea voidaan toteuttaa sijaishuollossa vain ihmisten varassa • Resursseja tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että sijaishuoltopaikkoja on kulloiseenkin tarpeeseen nähden riittävästi • Lastensuojelupalvelujen hankinnassa kiinnitetään huomiota toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten lisäksi myös toiminnan sisältöön ja saavutettuihin tuloksiin. Lapsilähtöisyyden tulee näkyä myös riittävinä resursseina.