180 likes | 343 Views
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT , kansanedustaja. Yhdessä tekemisen hyödyt. Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus perustehtävän toteuttamiseen
E N D
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Yhdessä tekemisen hyödyt • Perustehtävän laadukas toteutuminen • Toimijoiden hyvinvointi • Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus perustehtävän toteuttamiseen • Työn ja toiminnan yhdessä kehittäminen hyvinvoinnin varmistajana • Imago yhteisenä asiana Merja Mäkisalo-Ropponen
Menestyvän ryhmän/tiimin viisi kovaa ällää • Luottamus • Luovuus • Leikkimieli (jopa löysäpäisyys) • Liike • Lepo Lisäksi tarvitaan kykyä avoimeen keskustelu-kulttuuriin, yhteisiin asioihin sitoutumiseen sekä itsensä johtamiseen. Merja Mäkisalo-Ropponen
Yhdessä tekemiseen tarvittavia taitoja • Eettinen osaaminen yhdessä tekemisen peruskalliona • Itsensä johtaminen; vastuunkantoa ja sitoutumista? • Avoin keskustelu ja ristiriitojen käsittely oppimisen edellytyksensä • Palautteen antaminen ja vastaanottaminen oppivan vuorovaikutuksen taitoina • Myönteisen erilaisuuden sietämisestä sen hyödyntämiseen • Entä kielteinen erilaisuus? • Luovuus yhteisöllisenä voimavarana Merja Mäkisalo-Ropponen
Yhteisöllisen oppimisen muodot • Hyvien käytäntöjen tunnistaminen • Osittain vanhasta pois oppiminen • Uusien käytäntöjen testaaminen ja kokeilu sekä toimivien uudistusten juurruttaminen Merja Mäkisalo-Ropponen
Yhdessä tekemisen tapoja • Tiimityöskentely • Työparityöskentely • Yhteisölliset laatutyöskentelyn menetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen
Yhdessä oppimisen muotoja • Vertaistyöskentely ja coaching • Työnohjaus • (Tiimi)kehittämiskeskustelut • Mentorointi ja/tai uusien toimijoiden rinnalla kulkeminen • Tavoitteellinen työkierto • Palautekäytännöt ja niistä oppiminen • Luovat ongelmanratkaisumenetelmät Merja Mäkisalo-Ropponen
Tavoitteena oppiva yhteisö • Muutos ja kehittäminen ovat parhaimmillaan yhteisöllistä oppimista. • ”Olemme työyhteisönä juuri sellaisia kuin päätämme itse olevamme.” (vrt. valittamis-kerho). • Oppiminen edellyttää myönteisen erilaisuuden arvostamista ja avointa keskustelukulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen
Myönteinen erilaisuus oppimisen edellytyksenä • Eri-ikäiset ihmiset • Yhteisöön vasta tulleet ja siellä pitkään olleet toimijat • Eri taustaryhmien edustajat • Erilaiset osaamisalueet (erilaista tietoa, taitoa ja valmiutta) • Erilaiset (myönteiset) luonteenpiirteet • Muutoksiin ja uusiin asioihin eri tavalla suhtautuvat • Eri elämäntilanteissa olevat henkilöt Merja Mäkisalo-Ropponen
Vuorovaikutus = vuorotellen vaikutamme toisiimme • Haluanko tulla vaikutetuksi vai ainoastaan vaikuttaa? • Vuorovaikutus on vallan käyttöä. • Vuorovaikutuksessa on aina vähintään kaksi osapuolta sekä sanoma/asia/viesti, mikä kulkee ihmisten välillä. • Oleellista on, osaanko lähettää sanoman ymmärrettävässä muodossa, kuunteleeko toinen osapuoli, kuuleeko hän ja miten hän tulkitsee sanomani. • Ystäviä ei tarvitse olla, mutta asioista pitää kyetä asiallisesti keskustelemaan kaikkien kanssa. Merja Mäkisalo-Ropponen
Tavoitteena oppiva vuorovaikutus(vrt. kiikkulauta) • Ei ole vääriä ja oikeita tai hyviä ja huonoja mielipiteitä, mutta on erilaisia mielipiteitä. • ”Kaksi henkilöä menee talvi-iltana ulos. Toinen heistä näkee tähtitaivaan ja toinen hohtavat hanget. Keskusteltuaan näkemästään ja kokemastaan molemmille muodostuu laajempi käsitys todellisuudesta. Tällaisessa tilanteessa on turha väitellä, kumpi näkee maailman oikein. Kumpikin näkee oikein, mutta eri tavalla.” Merja Mäkisalo-Ropponen
Onnistuneen vuorovaikutuksenlyhyt oppimäärä • Puhu minä-kielellä. • Älä tulkitse - kysy, jos ymmärrä. • Älä loukkaa, äläkä loukkaannu turhasta. • Puhu vain omasta puolestasi, vältä ”me olemme täällä sitä mieltä” -ilmaisuja. • Opettele perustelemaan oma mielipiteesi. • Kunnioita toisen mielipiteitä. Merja Mäkisalo-Ropponen
Miten olla eri mieltä? • Kyllä - Ei - Kyllä viestintä • Kokeile positiivisuutta • Ihmiset antavat eri asioille erilaisia merkityksiä taustastaan, elämäntilanteestaan yms. johtuen. Merkityksissä on mukana tunteita. Merja Mäkisalo-Ropponen
Palautteen antaminen • Sinä viestinnästä - minä viestintään • Älä syytä/syyllistä. • Puhu asiasta, älä ihmisestä (ainakaan persoonasta). Merja Mäkisalo-Ropponen
Palautteen vastaanottaminen • Miksi loukkaannun? Ohje: Yritä saada tunteen rinnalle järki. Kymmeneen laskeminen on hyvä keino. • Älä tulkitse - kysy, jos et ymmärrä. (Kysyminen epäselvissä tilanteissa on viestin vastaanottajan velvollisuus.) Merja Mäkisalo-Ropponen
Sanattoman viestinnän merkitys • Sanojen osuus korkeintaan 25 % • Sanattoman viestinnän merkitys vähintään 75 % • Eleet, ilmeet, äänenpaino, läheisyys, kosketus, kehon rytmi, hiljaisuus • Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, sanaton voittaa. Merja Mäkisalo-Ropponen
”Jos viestintätaitomme ovat heikot, meille käy kuin kahdelle appelsiinista riitelevälle sisarukselle. Kun he lopulta pääsivät yksimielisyyteen appelsiinin jakamisesta, toinen otti oman puolikkaansa, söi hedelmän ja heitti kuoren pois. Toinen otti myös oman puolikkaansa. Hän heitti hedelmän pois ja raastoi kuoren kakun mausteeksi.” (Laukka- Sinisalo) Merja Mäkisalo-Ropponen