Innovaatiot ja systeemiäly: Miten luomme innovatiivisen julkisen sektorin?

1. Innovaatiot ja systeemiäly: Miten luomme innovatiivisen julkisen sektorin? Esitykseni tasutana käytän Peter Sengen oppivan yhteisön kehikkoa sekä tietämyksen hallinnan viimeaikaisen kehityksen luomia mahdollisuuksia yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasoilla. Personal Mastery Tietämyksen luomis- prosessit Shared Vision Mental Models Team Learning Systems Thinking ICT mahdollistaja • Koulutuskeskus Dipolin johtaja Markku Markkula • Kokemukseni ja esitykseni tausta viime vuosilta: • • Kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsen 1995-2003 • • Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) hallituksen puheenjohtaja • • Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (TIEKE) hallituksen puheenjohtaja • • Society for Organizational Learning, SOL-Finlandin hallituksen puheenjohtaja • Laurea Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja

2. asiakas- pääoma rakenteellisen pääoman lajit alihankkija- verkostot kehittäjä- verkostot uudistumis- pääoma prosessi- pääoma osaamispääomalajit yksilön kompe- tenssit yhteisön kompe- tenssit taloudellinen pääoma Myös julkishallinnon yhteisöillä on pääomaa - luo yhteisöllesi pääomaa kuvaava ja tietoisen kehityksen mahdollistava kartta – kehitä metafora

3. Dynamic Markets Distributed business processes Value Network Value Chain Integrated business processes Socio-economic development Infrastructure, ICT Globalization Free trade Muutamme nämä paikallistasolle: On rakennettava arvoverkkojen prosessikulttuuri: From value chains to dynamic markets Business Drivers Sales - Growth Supply Chain - Cost R&D - Competence, Time Services - Presence Company Lähde: TIEKE yms Rubic-hanke

4. Innovatiivinen julkinen sektori – tavoitteena supertuottavuus • Ajattelutavan muutos: innovatiivisuus – läpi kaiken. Me itse ratkaisemme – meidän ajankäyttö sekä henkinen uskallus muuttaa käyttäytymistämme ratkaisevat • Supertuottavuus on mahdollista • Luo työyhteisöstäsi innovatiivinen työympäristö • Systeemiset innovaatiot – toteutus edellyttää yhteistyötä • Avaa ovet innovatiivisuuteen ennakoinnilla • Käynnistä avainhenkilöidesi kanssa luovaan jännitteeseen kytkeytyvä itsearviointi ja kehitystyö • Yksikön identiteetti ja erityislaatu • Keskinäiset hyöty- ja riippuvuussuhteet • Informaatiovirrat ja avoin dialogi • Mahdollisuuksien hyödyntäminen • Parhaimmillaan luova jännite ja kompetenssien systeeminen kehittäminen haastavat olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit. Ne on voima, jonka varassa kilpailukyvyn elementit elävät ja uudistuvat.

5. Muutoksen hallinta työpaikoilla Myös tavanomaisiin kysymyksiin on vastattava: • Miten saadaan käyttöön menetelmiä, jotka lisäävät innovatiivisuuden ja innovaatioiden ymmärtämistä, nykytason analysointimenetelmiä ja toivotun kehityksen vauhdittamista? • Millaiset johtamisrakenteet tukevat innovatiivisuutta? • Miten voidaan yhdistää joustavuus ja turvallisuus työpaikoilla (tasapaino)? • Millaisia joustavuuden mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty tai joita ei tunneta, on nykyisellään olemassa? • Millaisia uusia mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologia tuo?

6. Monitieteiset yhteisölliset kumppanuusprosessit Arvoketjujen ja arvoverkkojen työkulttuuri Rajat rikkovat dynaamiset kehittäjäverkostot Avoin yhdessätekemisen kulttuuri ja luova jännite Julkishallinnon rooli virtuaalis- ten markkinoiden synnyttäjänä Sosiaaliset verkosto- innovaatiot Työkulttuurin muuttaminen - kriittiset menestystekijät NYKYINEN VALLITSEVA KEHITTÄMISKULTTUURI UUSI INNOVATIIVINEN TOIMINTAKULTTUURI Monien toimijoiden yhteistyö Verkostoituminen Hallinnon yksikköjen muutos kehittämisen tukiyksiköiksi Vuorovaikutus Sähköinen asiointi Innovatiivisuus

7. Tuottajaverkosto Innovaatioideoita Verkostokokonaisuus Uutta tietoa Keinot Keinot Keinot Nykytila Nykytila Nykytila Tavoitetila Tavoitetila Tavoitetila Kehittäjäverkosto Innovaatioverkosto Keinot Nykytila Tavoitetila Uutta tietoa Innovaatioideoita Verkostonäkökulma 1: Verkostotyypit Lähde: Smedlund, Pöyhönen, Ståhle, Yritysverkostot ja tietojohtaminen, TEK 2003.

8. Eri verkostotyyppien ominaisuuksia Lähde: Smedlund, Pöyhönen, Ståhle, Yritysverkostot ja tietojohtaminen, TEK 2003.

9. Innovatiivinen julkinen sektori – tavoitteena supertuottavuus: Ensiaskeleet • Kytke valtuusto tms. strateginen luottamushenkilötaso vahvasti mukaan – suunnitelmallisen huolellisen prosessin avulla • Synnytä kehittäjäverkostoja • epäviralliset ensin, sitten osittain virallisiksi • vaiheittain lisää näyttävyyttä, prosessille myönteinen imago • Riko rajat • kuntarajat, ministeriörajat, yksikkörajat • yhteisiä asiakaslähtöisiä hankkeita, tekemällä ja tutkimalla oppien • Kuvaa ydinprosessit (ja tukiprosessit) • havainnollista esimerkein, muista kaikki henkilöt työyhteisössä • asiakkuus ja palvelut analyysiin • Luo ja ota käyttöön tietämyksen hallinnan työkalupakit • yksilöille ja yhteisöille • menetelmiä ja omia sovelluksia 6. Valitse tarkoituksenmukainen verkostotyöskentelymuoto • virkamiehet, luottamushenkilöt, kansalaisryhmät

10. Innovatiivinen julkinen sektori – tavoitteena supertuottavuus: Ensiaskeleet 7. Tee nykytilan tuottavuusanalyysit • systematiikka, saat positiivisia herätteitä 8. Ammatillinen kehittyminen vahvasti mukaan • tunnista ja kouluta muutosagentit, osa vaikuttajista näkymättömiä 9. Medialle uusi rooli • kannustaa innovatiivisuuteen (onko tämä tehtävissä?) 10. Kuntien ja ministeriöiden T&K-panostus käyttöön • tuottavuuden tavoittelu, pitkäjänteisyys • tuotosten analysointi • hyvien käytäntöjen dokumentointi ja levitys • Muutos edellyttää lähes aina ulkoisia kumppaneita – totutun muuttamiseen tarvitaan positiivisia häiriötekijöitä • Varaa aikaa – ole valmis muuttumaan

11. Healthcare Engineering Management Architecture HEMA Instituutti • Tutkijayhteisö joka koostuu Teknillisen korkeakoulun terveydenhuoltoon keskittyneistä tutkijoista (n 40 tutkijaa joista 6 professoria, 9 tohtoria) • Taustat pääosin Tuotantotalouden, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, Automaatio- ja systeemitekniikan, Rakennus- ja ympäristötekniikan sekä Arkkitehti osastoilla (monitieteisesti 5 TKK:n 12 osastosta) • Teknillisen korkeakoulun strateginen tavoite on olla kärkiorganisaatioita terveydenhuollon prosessien ja teknologioiden kehittämisessä

12. HEMA Instituutti: Tutkimusalueet • Tutkimusyhteisö soveltaa teknistä, tuotantotaloudellista ja arkkitehtuurin osaamista terveydenhuoltoon erityisesti seuraavilla painopistealueilla: • Prosessit, logistiikka, hallintorakenteet, palkitsemisjärjestelmät ja laadunohjaus • Laskennallinen informaatiotekniikka ja kognitiivinen teknologia • Älykkäät liikkuvat koneet, robotiikka ja ihminen-kone käyttöliittymät • Sosiaali- ja terveysalan rakennusten suunnittelu ja rakentaminen, ergonominen toimintaympäristö, alaan liittyvä tietoliikennetekniikka, tietotekniikka ja toimintojen automatisointi sekä apuvälineteknologia

13. Esimerkki toiminnasta - Perinteinen toiminta vs. leikkaussalin ulkopuolinen anestesiavalmistelu Töölön sairaala, ortopedinen leikkausyksikkö

14. Esimerkki tarjontaprosessin hallinnasta • Töölön sairaala, ortopedinen traumakirurgia, 2003-2004 • Toteutetut toimenpiteet • KEP-mittarointi (odotus- ja makuutusaikojen ja –kohtien tunnistaminen) • Volyymi- ja hajontamittarointi • Erillinen semi-steriili induktiotila • Induktiotoiminnan ajoitus (anestesia, sterilointi, muut leikkausvalmistelut) • Henkilökunnan porrastus ja varallaolojärjestelyt • Tarkempi aikataulutus ja vuorojen jako  tietojärjestelmät • Saavutetut hyödyt • Läpimenoajoissa 33-56% lyheneminen • Teoreettisessa kokonaiskapasiteetissa n. 80% lisäys • Kapasiteetin käyttöasteessa n. 25% lisäys • Toteutuneessa leikkausmäärässä n. 12% lisäys • Kustannukset alenivat

15. Esimerkki kysyntäprosessin hallinnasta • Tapiolan terveysasema, Espoo, 2003-2004 • Toteutetut toimenpiteet • Tarkka kysyntäanalyysi, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen mittarointi • Puhelinliikenteen ja sisääntulevan logistiikan kartoitus • Asiakassegmentointi • Hoidon saatavuuden uudelleenjärjestely (akuuttiajat, päivystys) asiakassegmenteittäin • Saavutetut hyödyt • Omalääkäriajat lisääntyivät 43%  saatavuus parani huomattavasti • Päivystyksen volyymi 2,3-kertaistui, jonotusaika: 53 min  33 min

16. Teknologiakeskuskonseptin ulottuvuudet Innovaatiopolitiikka Elinkeinopolitiikka • Yrityskehityspalvelut • Yritystaso • Toimialataso Innovaatiopalvelut ”Teknologiakeskuskonsepti” Yrityskehityspalvelut Yrityskehityspalvelut Kiinteistöpalvelut Aluekehitystehtävät Lähde: Marja-Liisa Niinikoski Net Effect Oy Alue-/kaupunki- politiikka Maankäytön suunnittelu

17. SEUTUKUNNAN KILPAILUKYVYN ARVIOINTI Ståhle & Sotarauta 2002 1. INHIMILLINEN PÄÄOMA 2. INNOVATIIVISUUS 3. KESKITTYMINEN 4. INFRASTRUKTUURI SEUTUKUNNAN TILA KILPAILUTEKIJÄT HAASTEET kilpailu-kyky TAVOITTEET veto- voima 10. IMAGO 5. YRITYKSET 6. INSTITUUTIOT 7. ASUINYMPÄRISTÖN LAATU uudistumis- kyky 8. KEHITTÄJÄVERKOSTOT 9. LUOVA JÄNNITE Eduskunta, tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja. Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002.

18. Culminatum – väline yhteistyöhön: HKI seudun innovaatiostrategian 6 aluetta • Kv-profiilin terävöittäminen • TKK ehdottomasti etulinjassa houkuttelemassa ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita eli aivotuontia • yliopistojen ja korkeakoulujen rehtorit tulevat ottamaan tämän osalta muutaman ydinhankkeen käyttöön, esimerkkejä olemassa • HKI seudun kaupungit 6-7 mrd € liikevaihtoa vuodessa - mitä on T&K-satsaus? • palvelualoilla ehkä alle promille • tekniikassa suurempi • innovaatiotoiminta kaupunkien hallinnossa kiinteäksi osaksi jokaisen organisaation toimintaa • esim. sisäinen TEKES-malli • kaupunkien ja yritysten yhteinen foorumi synnyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiotoimintaa: Well Life Center käynnistetty Otaniemessä • HKI kaupungin rahasto on olemassa - sitä ei ole otettu käyttöön. Lisäksi Espoolla on liki vastaavat. Nämä voitaisiin ottaa käyttöön.

19. Culminatum: KEHITYSALUSTAN KONSEPTI Potentiaa- linen markkina Potentiaa- linen markkina Potentiaa- linen markkina Potentiaa- linen markkina Ideiointi, alustava design Ideiointi, teknologian käyttöönotto Ideiointi, alustava design Ideiointi, alustava design Yksityis- kohtainen suunnittelu ja testaus Yksityis- kohtainen suunnittelu ja testaus Yksityis- kohtainen suunnittelu ja testaus Teknologian uudet käyttötavat Muutokset sosiaalisessa käyttäytymi- sessä Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Suunnittelun viimeistely ja tuotanto Jakelu ja markkinointi Jakelu ja markkinointi Jakelu ja markkinointi Kehitysalusta luo ympäristön, jossa teknologian /palvelujen kehittäjät ja käyttäjät kohtaavat Toimintamalli/ infrastruktuuri-teknologia Teknologian/ palvelujen kehittäjät Teknologian / palvelujen hyödyntäjät Kuluttaja / asiakas / loppukäyttäjä Lähde: Culminatum - Helsingin seudun innovaatiostrategia, Kimmo Halme, 2004

20. Culminatum: MENESTYKSEN EDELLYTYKSET? Visio, koordinointi, kv-markkinointi, kehittäminen, vuorovaikutuksen fasilitointi Vahva asiakaskunta / loppukäyttäjät / soveltajat Kehittämis-infrastruktuuri, pelisäännöt ja toimintamallit AINUTLAATUINEN KEHITTÄMIS- JA VUOROVAIKUTUS-YMPÄRISTÖ Erikoisosaaminen ja osaajien tuotanto Vahva tutkimus- ja kehittämistoiminta (ja sen rahoitus) Lähde: Culminatum - Helsingin seudun innovaatiostrategia, Kimmo Halme, 2004

21. KEHITETTÄVIÄ OSA-ALUEITA: Innovatiiviset miljööt ja paikallinen pörinä - nopea reagointikyky, avoimuus - lukkiutuneiden ajatusmallien uudistaminen - prosessimaisuus ja tietämyksen hallinta - ilo, innostus ja johdon sitoutuminen Globaalit linkit - mahdollisuuksien haltuunotto, linkitytään kehittäjäverkostoihin Yhteinen tulkinta-viitekehys, tavoitteena supertuottavuus - systeemisyys - systeemiäly - aikaa ja uurastusta - onko yhteisösi ja oletko sinä valmis jopa radikaaleihin innovaatioihin Yhteenveto: Innovatiivinen johtaminen Prosessiosaaminen Substanssiosaaminen Rakenneosaaminen Tunne itsesi ja yhteisösi – poista muutosten esteet – hiljainen tieto yhteiseksi pääomaksi