Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lapsen oikeudet -kampanja

1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lapsen oikeudet -kampanja Elokuu 2009

2. JOHDANTO 3 • YHTEENVETO 4 • YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN TUNNETTUUS 5 • YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 7 • TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN JA OSALLISTUMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA 11 • TUTKIMUSMENETELMÄ 15 T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET • Hieman yli puolet suomalaisista on kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Edellisestä tutkimuskerrasta sopimuksen tunteminen on kasvanut hieman, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Näin ollen sopimuksen tunnettuuden parantamisessa on vielä tekemistä. Koska sopimuksen tunteminen on heikointa nuorten (15–24-vuotiaiden) vastaajien sekä miesten keskuudessa, tunnettuuden parantamisessa kannattaa keskittyä erityisesti näihin ryhmiin. • Kuten edellisellä tutkimuskerralla, vastaajat ovat melko yksimielisiä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyvistä asioista. • Suomalaiset arvostavat lasten ja nuorten mielipiteitä, ja ovat sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipiteet tulisi ottaa heitä itseään koskevassa päätöksenteossa entistä paremmin huomioon. Kuitenkaan enemmistö ei ole vielä valmis laskemaan kuntavaalien äänestysikärajaa, vaikkakin edellisestä tutkimuskerrasta halukkuus laskea kuntavaalien äänestysikärajaa on laskenut. T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

4. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN TUNNETTUUS • Kaikille vastaajille (n=1021) kerrottiin, että pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan sisältyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, jonka tehtävänä on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta. • Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin: ”Oletteko kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta?” • Kuten tuloksista nähdään (ks. seuraavan sivun kuvio), 56 % suomalaisista on kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Prosenttiluku on hieman suurempi kuin viime vuoden tutkimuksessa, mutta ei erityisen iso, eli mitään mullistavaa muutosta asiassa ei ole tapahtunut. • Naiset ovat kuulleet miehiä yleisemmin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. 50–64-vuotiaat puolestaan ovat kuulleet sopimuksesta yleisemmin kuin tätä nuoremmat ja vanhemmat vastaajat. T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

6. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ • Niille vastaajille, jotka olivat kuulleet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta (n=574) lueteltiin väitteitä koskien sopimusta. Heitä pyydettiin vastaamaan kyllä, jos heidän mielestään lueteltu väite sisältyy sopimukseen ja ei, jos väite ei heidän mielestään sisälly sopimukseen. • Vastaajille esitettiin seuraavat väitteet: YK:n lapsen oikeuksien sopimus… • On lainsäädäntötasoinen velvoite valtiolle ja kunnille huolehtia lapsen oikeuksista • Koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia • Velvoittaa valtiovaltaa tiedottamaan siitä kansalaisille • Parantaa lasten oikeuksia osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon • Edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä • Koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia • Vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta • Turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan • Siitä tiedottaminen sisältyy kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin • Edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

7. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ • Lähes kaikkien vastaajien mielestä YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että (a) lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä (b) että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista on myös sitä mieltä, että sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja että se turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan. Sopimuksen koetaan myös velvoittavan valtiovaltaa tiedottamaan sopimuksesta kansalaisille. • Valtaosa vastaajista on myös sitä mieltä, että seuraavat asiat kuuluvat sopimukseen: • On lainsäädäntötasoinen velvoite valtiolle ja kunnille huolehtia lasten oikeuksista • Sopimus parantaa lasten oikeuksia osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon • Sopimuksesta tiedottaminen sisältyy kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin • Vastaajat olivat niinikään lähes yksimielisiä siitä, mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen EI kuulu. Sopimuksen ei katsota koskevan vain kussakin maassa syntyperäisiä kansalaisia, eikä sen katsota vähentävän vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta. T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

10. TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA? • Kaikille vastaajille (n=1021) esitettiin 10 väitettä koskien lasten ja nuorten kuulemista ja osallistumista Suomessa. Jos vastaaja oli samaa mieltä väitteen kanssa, häntä pyydettiin vastaamaan kyllä; jos vastaaja oli eri mieltä väitteen kanssa, häntä pyydettiin vastaamaan ei. • Vastaajille esitettiin seuraavat väitteet: • Aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon • Lasten vanhemmat kuuntelevat jo riittävästi lastensa mielipiteitä • Päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla • Koulussa lapset voivat riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa • Lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa • On hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä • Koulun pihaa kunnostettaessa pitää kysyä oppilaiden mielipiteitä • Kuntien nuorisovaltuustoilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa • Lapset ja nuoret ovat aina äänessä. Se on jo haitaksi • Äänioikeusikärajoja kuntavaaleissa ei kannata nykyisestään muuttaa T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

11. TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA? 1/2 • Vastauksista nähdään (ks. seuraavien sivujen kuviot), että suomalaiset arvostavat lasten mielipiteitä, ja että niitä pitäisi kuunnella lapsia koskevassa päätöksenteossa. Suurin osa vastaajista on esimerkiksi sitä mieltä että aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon ja että koulun pihaa kunnostettaessa pitää kysyä oppilaiden mielipiteitä. • Valtaosa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Kuntien nuorisovaltuustoilla koetaan olevan niinikään liian vähän valtaa. Vastaajien mielestä lasten vanhemmat eivät myöskään kuuntele riittävästi lastensa mielipiteitä, eivätkä lapset voi koulussa vaikuttaa riittävästi omiin asioihinsa. • Vastauksista voidaan siis tulkita, että suomalaisten mielestä nuorten ääntä kannattaisi kuunnella niin kunnissa, kouluissa kuin kodeissakin, mutta näin tehdään liian harvoin. Vain suhteellisen harva olisi kuitenkin valmis laskemaan kunnallisvaalien äänestysikärajaa (osuus on kylläkin kasvanut edellisestä tutkimuskerrasta). T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

12. TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA? 2/2 • On mielenkiinoista huomata kun tarkastellaan eri ikäisten vastaajien vastauksia (ks. erillinen pdf-taulukkoraportti), että monien väittämien kohdalla nimenomaan 15–24-vuotiaat vastaajat suhtautuvat myönteisimmin nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009

15. Tutkimusmenetelmä • Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy elokuussa 2009. • Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme 15–79-vuotias väestö, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Haastattelut on tehty pääasiassa vastaajien kodeissa; 191 haastattelua tehtiin pääkaupunkiseudulla ostoskeskuksissa. Tiedonkeruu tapahtui kannettavien tietokoneiden avulla 7.8.–23.8.2009. Haastattelutyöhön osallistui 42 Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. • Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1021 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 85 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 48 ja muita kuntia 37. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Ristiintaulukoinneissa (liitteenä) esiintyvät painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä tuhansina (SVT 31.12.2007). • Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimuksessa erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetulla atk-ohjelmistolla. Ristiintaulukoinnissa (ks. pdf-taulukkoraportti) on käytetty T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) taulukkoluvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. T-9580 JEL/RN, Omnibus Elo 1 2009