490 likes | 706 Views
Aggressiivisuus ja kiusaaminen lasten ja nuorten vertaissuhteissa. Christina Salmivalli, Turun yliopisto 08.04.2009. Aggressiiviset kehityspolut taaperosta aikuisikään. Metodiset syyt (aineiston keruun vaivattomuus) Yhteiskunnalliset syyt Teoreettiset syyt. Lapsen kuritus/
E N D
Aggressiivisuus ja kiusaaminen lasten ja nuorten vertaissuhteissa Christina Salmivalli, Turun yliopisto 08.04.2009
Metodiset syyt (aineiston keruun vaivattomuus) Yhteiskunnalliset syyt Teoreettiset syyt
Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä
Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä
Fyysisen aggressiivisuuden piikki saavutetaan 18-24 kk iässä, minkä jälkeen aggressiivisuus vähenee Restoin et al., 1985
Ei siis näin… Lapsen kuritus/ Yletön sallivuus Filmattu väkivalta Mallit kotona Vahvistaminen Mallit kaveripiirissä Perimä
…vaan näin Seuraamukset Mallit kaveripiirissä Mallit kotona Sosiaalisten ja kielellisten taitojen kehittyminen Yhteiskunnan normien sisäistäminen
…vaan näin Seuraamukset Mallit kaveripiirissä Mallit kotona Sosiaalisten ja kielellisten taitojen kehittyminen Yhteiskunnan normien sisäistäminen
Aggressiivisuus – ”yhtä pysyvä kuin älykkyysosamäärä” • ”Paras myöhemmän aggressiivisuuden ennustaja on aikaisempi aggressiivisuus” • HS 06.04.2009 • Periaatteessa aggressiivisuuden todennäköisyyttä on siis helppo ennustaa pitkänkin ajan päähän • mutta ei aina
Entä ”yllättävä” aggressiivisuus ja väkivalta? • Äärimmäiset väkivallanteot nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa • Vertaissuhteiden kokemukset taustalla? • ”vertaisryhmästä syrjäytymisen hypoteesi” • ””vertaisryhmän vaikutus -hypoteesi”
Porukasta syrjäytyminen vai väärään porukkaan ajautuminen – kumpi ennakoi tulevaa aggressiivisuutta?
Syrjäytyminen vertaisryhmästä • Lapseen/nuoreen kohdistuvat kielteiset asenteet, torjutuksi tuleminen, kiusaaminen ja nöyryyttäminen • Seuraukset? • Useimmiten yhä kasvava ahdistus, masentuneisuus, arkuus ja ujous, vaikeus luottaa ihmisiin… • On myytti, että ”kiusatuista tulee ajan myötä itsestään kiusaajia”
Väärään porukkaan ”ajautuminen” • Tyypillinen nuoruusiän aggressiivisen ja antisosiaalisen käyttäytymisen selitysmalli
Tom Dishion, antisosiaalisen kehityksen malli (1991) • ”Deviancy training”: vertaisryhmässä tapahtuva vahvistaminen nuoruusikä varhaisaikuisuus antisosiaalisuus antisos.ystävät, antisosiaalinen puhe ja antisos. käyttäytymisen vahvistaminen ”DEVIANCY TRAINING”
Tom Dishion, antisosiaalisen kehityksen malli (1991) • ”Deviancy training”: vertaisryhmässä tapahtuva vahvistaminen lapsuus nuoruusikä varhaisaikuisuus ongelma- käyttäytyminen antisosiaalisuus antisos.ystävät, antisosiaalinen puhe ja antisos. käyttäytymisen vahvistaminen vanhemmuuden ongelmat ”DEVIANCY TRAINING”
Uusi malli? Aseiden saatavuus L Liittyminen patologiseen (virtuaali) vertaisryhmään vertaisryhmästä Vertaisryhmästä syrjäytyminen Muut Muut riskitekijät esim. mielenterveyden ongelmat, ideologiset tekijät
”Se on helppoo, se on hauskaa, ja se toimii”. Kiusaamisen motiivit ja kannustimet
Mitä kiusaaminen on? Aggressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa tahallista kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen
Mitä kiusaaminen ei ole? Kiusaamiseen ei yleensä liity.. erimielisyyttä (kuten konfliktiin) provokaatiota, suuttumusta tai vihaa (kuten riitaan tai tappeluun) Kiusaaminen on vallan tavoittelua ja väärinkäyttöä Kiusaaminen on pitkään jatkuva alistussuhde
”Se on helppoo, se on hauskaa, ja se toimii” Kiusaajan kuva on muuttumassa Sosiaalisesti taitamaton rähjääjä? VAI Taitava ja ryhmässä suosittu vaikuttaja? 24
Mihin kiusaamisella pyritään? Kiusaamisessa on usein kysymys VALLASTA tapa tavoitella (ja ylläpitää) ihailua, valtaa ja statusta ryhmässä
KIUSATUKSI EI JOUDU KUKA TAHANSA SAMALLA TODENNÄKÖISYYDELLÄ! Valitsemalla kiusaamisen kohteeksi arkoja, fyysisesti heikkoja, tai ryhmässä huonossa asemassa olevia lapsia … ... kiusaava lapsi tai nuori voi demonstroida statustaan yhä uudelleen ilman että muut lapset puuttuvat asiaan ”Se on helppoo”
Näille ”näytöksille” kiusaaja tarvitsee yleisön Useimmissa kiusaamistilanteissa on läsnä muitakin kuin kiusattu ja kiusaaja; usein koko joukko lapsia Porukan ”viihdyttämistä”, oman aseman pönkittämistä ” Se on hauskaa”
”Se toimii” Kiusaajat koetaan ryhmässä suosituiksi, vaikka hyvin harva pitää heistä henkilökohtaisesti (Caravita, DiBlasio, & Salmivalli, 2009) Kiusaaminen auttaa ylläpitämään ja edelleen parantamaan statusta ryhmässä (Cillessen & Borch, 2004)
Onko luokalla ja koululla väliä? Kiusaamisen vaihtelu luokka- ja koulutasolla
Kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen kaikesta vaihtelusta… • yksilöiden välillä: noin 90% • luokken välillä: noin 10% • Koulujen välillä: ei juuri vaihtelua • myös yksilötason riskien vaikutus vaihtelee koululuokasta toiseen
Kiusaamisen vähentämiseksi... Meidän EI tarvitse muuttaa kiusattuja lapsia toisenlaisiksi Luokkatovereihin vaikuttamalla voidaan vähentää kiusaajan saamia sosiaalisia palkkioita ja tätä kautta hänen motivaatiotaan kiusata LISÄKSI Kiusattujen tultava kuulluksi ja autetuksi Kiusaavien lasten käyttäytymiseen on puututtava
Voidaanko kiusaamiseen vaikuttaa? Kokemuksia KiVa Koulu -ohjelmasta
KiVa Koulu -ohjelma • Uusi kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma • KiVa = Kiusaamisen Vastainen, Kiusaamista Vastustava • Kehitetty Turun yliopistossa (Psykologian laitos & Oppimistutkimuksen keskus) Opetusministeriön rahoituksella • KiVa Koulusta on tulossa suomalaisissa kouluissa valtakunnallisesti käytettävä ohjelma • Vapaaehtoinen, halukkaille kouluille
KiVa Koulu -ohjelma • Tähän mennessä tapahtunutta: • ohjelman kehittämis- ja kokeiluvaihe 2006-2009 • ohjelman levittäminen suomalaisiin kouluihin, 2009 → • Halukkaita kouluja ilmoittautui viime syksynä mukaan > 1800, näistä 1400 ensin ilmoittautunutta pääsee aloittamaan ohjelman syksyllä 2009
KiVa Koulun ominaispiirteitä • Monipuolinen, käytännönläheinen materiaali • KiVa Koulu ei ole (vain) filosofia, vaan konkreettisia keinoja tarjoava toimenpideohjelma • Virtuaalisen oppimisympäristön hyödyntäminen • tietokonepelit, verkkoympäristö • Koko ryhmään vaikuttaminen • jokaisen oppilaan vastuu yhteisestä hyvinvoinnista • Kokonaisvaltaisuus • yleiset ja kohdennetut toimenpiteet • ennaltaehkäisy ja puuttuminen
KiVa Koulu -ohjelma pähkinänkuoressa Yleiset ja kohdennetut toimenpiteet
Yleiset ja kohdennetut toimenpiteet • Yleiset toimenpiteet • koulun oman tilanteen kartoitus • oppitunnit / KiVa teemat • virtuaalinen oppimisympäristö • symbolit (julisteet, välituntivalvojien huomioliivit) • tiedote vanhemmille, vanhempien opas • Kohdennetut toimenpiteet • otetaan käyttöön kiusaamisen tullessa ilmi • koulutiimin ja luokanopettajan järjestämät selvittelykeskustelut • näitä käsitellään syksyn koulutuspäivänä
Yleiset toimenpiteet: Oppitunnit • Alakoulu: • oppitunnit 1.luokkalaisille: 10 kaksoistuntia • oppitunnit 4.luokkalaisille: 10 kaksoistuntia • Yläkoulu: • teemat 7.luokkalaisille: 4 teemaa • toteutetaan esimerkiksi teemapäivinä, puolikkaina teemapäivinä tai oppituntien sarjana
Oppitunnit muodostavat koko peruskouluajan kattavan jatkumon • Oppilas on KiVassa Koulussa koko ajan, mutta hän saa ”rautaisannoksen” KiVaa 1., 4., ja 7. luokalla • tietyt asiat tulevat eri vuosiluokilla esille yhä uudelleen, ikätasolle sopivassa muodossa • Kohdennetut toimenpiteet otetaan aina tarvittaessa käyttöön, olipa oppilas millä vuosiluokalla hyvänsä
Oppitunteihin / teemoihin liittyvät virtuaaliset oppimisympäristöt • KiVa-peli • erilliset versiot vuosiluokille 1 ja 4 • KiVa Street • suunnattu 7.-luokkalaisille • Tukevat käsiteltyjen asioiden omaksumista • kertausta • lisämateriaalia • harjoituksia • motivaatiota
Oppituntien/teemojen keskeiset tavoitteet • Herättää tietoisuutta kiusaamisesta ja ryhmän osallisuudesta siihen • Lisätä empatiaa kiusattuja kohtaan • Tarjota turvallisia keinoja tukea ja auttaa kiusattuja • Motivoida muuttamaan omaa toimintaa niin, että kaikilla on mukavampi olla
Kohdennetut toimenpiteet: puuttuminen esille tuleviin kiusaamistapauksiin
Kiusaamistapausten selvittäminen • KOULUTIIMI • Yksilö- ja pienryhmä-keskustelut • kiusatun kanssa • kiusaamiseen osallistuneiden kanssa • seurantakeskustelut LUOKANOPETTAJA Muutaman prososiaalisen, hyvässä asemassa olevan luokkatoverin hyödyntäminen ”Apuanne tarvitaan”
Toimiiko KiVa Koulu -ohjelma? TOIMII ! Kokeilu vuosiluokilla 4-6 lukuvuonna 2007-2008 Sekä kiusatuksi joutuminen että toisten kiusaaminen vähenivät kokeilukouluissa merkitsevästi ensimmäisen vuoden jälkeen vertailukoulun oppilaalla oli kaksinkertainen riski joutua kiusatuksi tai kiusata toisia, kun muut tekijät vakioitu yhtä hyviin tuloksiin päästy harvoissa kiusaamisen interventiotutkimuksissa
Lisäksi Kiusattua tukevien oppilaiden määrä lisääntyi Kiusaajan kannustajien määrä väheni Oppilaiden luottamus opettajien kykyyn vähentää kiusaamista kasvoi
Sivuvaikutukset? Useita myönteisiä ”sivuvaikutuksia” parantunut luokkailmapiiri Luokassani on hyvä ilmapiiri Toisten auttaminen on luokassani yleistä Olen iloinen että olen tässä luokassa Lisääntynyt koulumotivaatio Oppiminen tuottaa minulle iloa Haluan oppia monia asioita Mielestäni pärjään koulussa hyvin
KiVa Koulu -ohjelman kohteena on ensi syksystä alkaen 305 000 peruskoululaista • heistä toistuvasti kiusattuja noin 30 000 • mikäli tulokset yhtä hyvät kuin kokeiluvaiheessa, KiVa Koulu vaikuttaa jo ensi vuoden aikana ratkaisevasti noin 15 000:n oppilaan elämään ja vielä paljon useamman lapsen kouluviihtyvyyteen