Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

1. Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

2. Perussuhtautuminen globalisaatioon • Suomi on noussut historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa syrjäisestä ja takapajuisesta maasta yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja tasa-arvoisimmista yhteiskunnista • Suomi on tähän saakka ollut globalisaatiokehityksessä voittajamaa - globalisaatio on tarjonnut enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia • Suomi on viennistä riippuvainen avotalous - viennin osuus BKT:stä n. 40 % (tällä seikalla ollut merkitystä myös SAK:n EU-kantoihin) • Suomen BKT-osuus on 0,4 % maailman BKT:sta, mutta 0,7 maailman ulkomaankaupasta - Suomen rooli on olla vikkelä ja ennakoiva sopeutuja: aktiivisen sopeutujan strategia • SAK hahmottaa globalisaatiota usealla tasolla, ei mustavalkoisesti • mahdollisuuksia antavana • haasteita tarjoavana • ongelmia aiheuttavana

3. Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet • Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia laajentuvien markkinoiden ja kansainvälisen työnjaon kautta • maat erikoistuvat entisestään • Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja uudistua • Globalisaation vaadittava rakennemuutos ei vältttämättä johda työttömyyden kasvuun vaan hyvinvoinnin kasvuun, jos halpamaihin siirtyneestä tuotannosta vapautuneet varat otetaan käyttöön muualla taloudessa

4. Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta • Korkea koulutustaso - kovan osaamisen yhteiskunta • Laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottaja ja viejä - myös palvelukonseptien viejä • Erikoistuminen maailmankaupassa ja kyky keskittää tuotannollis-teknologista kehittämistä sen mukaan • Tutkimus- ja tuotekehityspanokset (3,5 % BKT:sta --> 4 %)

5. Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle SAK:n näkökulmasta • Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen: myös kilpailukykyä vahvistavana asiana • Kansallisessa talous- ja työmarkkinapolitiikassa koordinaatiota ja pitkäjänteisyyttä - sopimusyhteiskunnan rooli keskeinen • Kansainvälisessä politiikassa aktiivinen vaikuttaja (WTO, ILO, EU) • Suomi ei voi rakentaa menestystarinaa palkoilla ja muilla työvoimakustannuksilla kilpailulle ns. kehittyvien talouksien kanssa

6. Globalisaation haasteita • Globalisaatiotasolla on menossa investointien ja työn uusjako • Suomalaiset yritykset investoivat voimallisesti ulkomaille ja ulkomaiset yritykset Suomeen varovasti (yritysostot, vähemmän uuden luomiseen) • Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa viennissään samoille aloille kuin Suomi • telekommunikaatio (matkapuhelimet) • Yritysten ja kansatalouden kilpailuetu eivät ole enää samoja: politiikan tekijöiden ja ay-liikkeen pulma

7. Globalisaation haasteita • Päätösvalta ja omistusta yhä enemmän ulkomaille (Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra, Hackman, Remes, Chips, Telia-Sonera jne.) • yrityssektori kaksinapaistuu: suuryritystalous ja tytäryhtiötalous • Pienen maan uhkana on protektionismin kasvu maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä (WTO, neuvottelut) • Kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja uusien riskirahoitusinstrumenttien rakentaminen. Ideoiden - innovaation - siirtäminen tuotteistamisen ja markkinoinnin asteelle • siemenrahoitus • pitkämielistä sijoittamista

8. Globalisaatio ja Suomen työmarkkinat • Suuri ikäpolvenmurros työmarkkinoilla • 15 vuoden sisällä puolet nyt työelämässä toimivista poistuu työmarkkinoilta • nuoria tulee v. 2005 alkaen vuosittain vähemmän työmarkkinoille kuin sieltä poistuu • työmarkkinoilla kohtaa sekä sitkeä rakennetyöttömyys että osaavan työvoiman vaje yhtä aikaa • suomalaisten keskimääräinen työhöntuloikä on n. 21 vuotta, yliopistoista ja korkeakouluista n. 27 vuotta. Vastaavasti keskimääräinen työstälähtöikä on n. 59 vuotta • n. 350 000 työelämässä toimivalla 35-55 -vuotiaalla palkansaajalla ei ole ole työelämään mennessään ollut mahdollisuutta - syystä tai toisesta - suorittaa toiseen asteen koulutusta tai tutkintoa

9. Työhyvinvoinnin kehittäminen - hyvinvointiyhteiskunnan seuraava iso projekti 1) Työuran pidentäminen (työllistämisaste v. 2005 = 68% ja v. 2010 = 75% 22/27 v. 62 v. 68 v. 59 v. Työura-aika - osaaminen - jaksaminen - johtaminen - liikunnan ja terveellisten elämäntapojen parantaminen Keskimää- räinen työstä- lähtöika Keskimääräinen työhöntuloikä

10. Suomen työmarkkinoiden haasteet kasvun ja hyvinvoinnin kannalta • KASVU JA HYVINVOINTI RIIPPPUU • investoinneista • työvoiman määrästä (työpanoksesta) • tuottavuudesta • IKÄRAKENTEEN MUUTOS VOI JOHTAA SIIHEN, ETTÄ • kokonaistyövoiman määrä supistuu - ei kasva • tuottavuuskehitys voi hidastua • alueellinen ja ammatillinen liikkuvuusinto voi vähentyä

11. Eräitä johtopäätöksiä • Tuottavuuden nostamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta tulisi tehdä toisiaan tukeva iso hanke työmarkkinoilla • Työssä käyvien osaamista tulee parantaa • Työurien pidentäminen työelämää uudistaen • Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tuntuvasti suurempi panostus (Tanska: 1,9 % BKT:stä, Pohjoismaat: keskimäärin 1,3 %, Suomi: 1 %) • Asuntopolitiikka tukemaan työllistävyyttä • Hallittu työperäisen maahanmuuttopolitiikan linjaveto

12. Työtä ja tuotantoa uudelleen organisoidaan • Taustalla kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys • Eri elinkeinoelämän rajat limittyvät: verkostoituminen, alihankinta, ulkoistaminen • Yritysrakenteet muuttuvat ja omistajapohja vaihtuu • pörssiyhtiöiden omistus • perheyrittäjyys • osuustoiminnallisuus • Työsuhteiden luonne muuttuu (75/25)

14. Hyvinvointi ja jaksaminen työelämässä Työn merkitys ja arvot • työn merkitys arvotasolla • työ ihmisen kiinnittäjänä yhteiskuntaan • työkulttuuri arvostaa ahkeruutta • ihmisarvoa ei pidä sitoa työhön • oikein mitoitettu työ antaa tyydytystä ja edesauttaa kiinnittymistä työyhteisöön Työelämän vaatimukset kasvavat • työtahti ja jaksaminen • monitaitoisuusvaatimus • osaamisvaatimukset • jatkuva muutos koetaan sekä epävarmuuden että uusien haasteiden jatkumoksi

15. Ihmisen asema suhteessa työhön erilaistuu • noin puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia • työn ja muun elämän raja hämärtyy - jatkuva saavutettavuus • Suomessa tehdään EU-maista eniten epäsäännöllisiä työvuoroja • pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää • toiset ovat alityöllistettyjä tai tekevät epävarmuutta ylläpitäviä pätkätöitä • elämänhallinnan ongelmat ja selviytymispaineet lisääntyvät

16. Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen • työn ja muun elämän rajat • työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin • johtamisen oikeudenmukaisuus • erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä 3) Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä • elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla • työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa

17. Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen • työn ja muun elämän rajat • työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin • johtamisen oikeudenmukaisuus • erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä • elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö - voimavaroihin mitoitetulla tavalla • työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa

18. Hyvän työyhteisön huoneentaulu • keskinäinen arvostus • luottamuspääoma • tasa-arvoinen yhteistyö • osaamiseen ja muutosturvallisuuteen investointi • työ- ja perhe-elämän parempi tasapaino • oikeudenmukainen johtaminen

19. Työyhteisön kehittämisen erilaisia polkuja Turvallisuus Paikalleen jämähtänyt työyhteisö Yhteistyön työyhteisö Jäykkyys Joustavuus Vastakkain- asettelun työyhteisö Menneisyyden työyhteisö Turvattomuus

20. Globalisaation vaikutukset kansalliseen työmarkkinapolitiikkaan Vahva sopimusyhteiskunta, kolmikantayhteistyön malli PALKKA/PALKKAKILPAILU-KIERTEEN VÄLTTÄMINEN SOPIMUS-MALLI TASAINEN OSTOVOIMAN KASVU MATALA INFLAATIO KASVU JA VAKAUS

21. EMU-ratkaisun vaikutus työmarkkinapolitiikkaan • Ennen kolme kansallista talouspolitiikan työvälinettä, nyt kaksi: • finanssi- ja budjettipolitiikka • työmarkkinapolitiikka • Näiden yhteensovittaminen on keskeinen keino harjoittaa menestyksellistä talouspolitiikkaa

22. Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää • Palkanmuodostuksessa on edelleenkin kestäviä perusteita sitoa palkkakehitys kansantalouden tuottavuuden ja arvioidun inflaation muodostavalle ”jakovaramallille” • työllisyysvara jättäen • Tavoite on pyrkiä hyvän ostovoiman kehitykseen, joka kootaan useista lähteistä (palkat, inflaatio, verot, tulonsiirrot) • Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää kahdella tasolla • työn vaativuuteen perustuvasti • tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien laajentamiseen

23. Mihin suuntaan työmarkkinasopimista tulisi kehittää • Paikallisen yhteistyön ja sopimisen pelisääntöjen tulee kehittää • asiat • LM-järjestelmä • kaikki voittaa -periaate • Euro mahdollistaa paremmin myös palkkoja koskevan vertailun eri euro-maiden kesken • EU-tasoinen, yli rajojen ulottuva sopiminen etenee • palkkaratkaisut tehdään edelleenkin kansallisesti, mutta toisten maiden työvoimakustannuksia tarkkaillen • konsernitason yrityksissä henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset yhtenäistyvät riippumatta siitä, missä maassa yksikkö toimii

24. Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat • Ulkomaalaisia Suomessa 108 000, n. 2 % väestöstä • Maassa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste 28 % • Suomen työelämä monikulttuuristuu - ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa • SAK:n jäsenistössä on n. 12 000 maahanmuuttajaa - kohtelu ja palvelu • Hallitus käsittelee joulukuussa työperusteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita • Työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäaikojen jatkosta tehdään arvio 2006 tammikuussa

25. Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat • Suomen linja • Suomen työmarkkinoille ei pidä luoda ulkomaalaisille toisen luokan työmarkkinoita • Ulkomaalaisiin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia pelisääntöjä ja työehtoja • Työehtojen valvonnan tehostamistoimia on tehty(valvontayksikkö, tietojen saanti jne.) • Neuvottelujen kohteena on tilaajavastuu ja kanneoikeus • Esim. rakennusalalla osapuolet ovat neuvotelleet yhteisistä pelisäännöistä mm. harmaan talouden torjumiseksi