Viekö tie toimintakulttuurin muutokseen valtakunnallisessa, verkostomaisessa koulutuksessa?

1. Viekö tie toimintakulttuurin muutokseen valtakunnallisessa, verkostomaisessa koulutuksessa? Tytti Tenhula ja Merja Ruotsalainen Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö ITU-kahvit 19.9.2003

2. TieVie? • Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus • Virtuaaliyliopistohanke (tukipalveluhanke) • Ensimmäinen kausi 2001 – 2003 • Toinen kausi 2004 - 2006 • Koulutusta toteuttaa 5 yliopiston muodostama verkosto (OY, HY, JY, TKK, TY) • Verkoston tarjoama koulutus on tarkoitettu kaikkien Suomen yliopistojen opettajille • Toteuttaa vuosittain kaksi koulutuskokonaisuutta laajuuksiltaan 5 ov ja 10 ov http://www.tievie.fi

3. Lapin yliopisto Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Vaasan yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Kuvataideakatemia Maanpuolustuskorkeakoulu Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu TieVie-yhteisö • Osallistujat • v. 2001 – 2002 (200 + 60 hlöä) • v. 2002 – 2003 (160 + 80 hlöä) • v. 2003 – 2004 (120 + 100 hlöä) • Suunnitteluryhmä (11 hlöä) • Oulun yliopisto koordinoi • Mentorit yliopistoissa (40 hlöä) • Kouluttajat, verkkotuutorit, seminaarialustajat, materiaalin-tuottajat (n. 150 hlöä) • Yhteyshenkilöt yliopistoissa (21 hlöä) YHTEENSÄ n. 500 hlöä / vuosi

4. TieVie-koulutuksen (5 ov) rakenne Mega- konferenssi Lähiseminaari Oulu Lähiseminaari Jyväskylä Kaikille yhteiset verkkojaksot Sisällön tuotanto Verkko-opetuksen suunnittelu Ohjaus Arviointi Orientaatio Valinnaisettaitokurssit alueittain Yliopistokohtaisetpaikallisryhmät mentorin johdolla Tieto- ja viestintätekniikkaa soveltavan kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi Tieto- ja viestintätekniikkaa soveltavan kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi Syyskuu 2003 Maaliskuu 2004 http://www.tievie.fi

5. TieVie-kouluttajakoulutuksen (10 ov) rakenne Seminaari Pedagoginen muutos Oulu Seminaari Organisatorinen muutos Helsinki Seminaari Teknologinen muutos Jyväskylä Seminaari Hankkeiden arviointi Turku Pedagoginen muutos -verkkojakso Teknologinen muutos -verkkojakso Organisatorinen muutos -verkkojakso Hankkeiden arviointi -verkkojakso Orientaatio- verkkojakso Juonne- ja vertaisryhmät Valinnaiset taitokurssit alueittain Osallistujien kehittämishankkeet Henkilökohtainen portfoliotyö ja kirjallisuuteen perehtyminen Huhtikuu 2003 Maaliskuu 2004 http://www.tievie.fi

6. Tämän esityksen tavoitteet • TieVie-virtuaaliyliopistohanke yliopistojen toimintakulttuurin muutoksen tukijana? • Mitä lisäarvoa koko suomalaisen yliopistokentän yhdistävä koulutusverkosto voi tuoda yliopistojen henkilöstökoulutukseen ja toimintakulttuurin muutokseen? • Millaiset ovat yliopisto-opettajan mahdollisuudet vaikuttaa muutoksen suuntaan? • Mistä muutosvoima lähtee liikkeelle ja mitä sen toteutumiseen tarvitaan? • Millaisia toimintakulttuurin muutokseen tähtääviä rakenteita TieVie-koulutusten sisään on rakennettu?

7. Kulttuurin näkyvä ja tiedostamaton taso • Kulttuurin luomukset: • esineet, joita tehdään • tekniikka, jota käytetään • näkyvä käyttäytyminen Näkyvä toiminta Pinnan alla oleva osa, lähellä tietoisuutta Normit Arvot Perusoletukset Tiedostamaton osa Schein1985; Juuti 1994

8. Pohtikaa pareittain • Mitä toimintakulttuuri on? • Mitkä asiat ilmentävät oman yksikkösi toimintakulttuuria? • Miten toimintakulttuuri omassa työyhteisössä näyttäytyy? • Mitä tutkisit, jos tutkisit toimintakulttuuria? Mitä asioita nostaisit esiin?

9. Toimintakulttuuri kehittyvien käytäntöjen vuorovaikutuksessa Arviointi- ja palautteenantokulttuuri Henkilöstön osaaminen Tiedonkäsitys Johtamiskulttuuri Oppimis- ja opetuskäsitykset Tiedotus, viestintä, markkinointi Kollaboraatio, yhteistyö- käytännöt Pedagoginen muutos Organisatorinen muutos Palkitsemis-, kannustamis- ja rekrytointi- käytännöt Toiminta- kulttuuri Keskustelu- kulttuuri Päätöksenteon hierarkisuus/ autonomisuus Teknologinen muutos Työskentelytavat Tarjottavat tukipalvelut Käytettävissä olevat työvälineet ja laitteet Laitteiden hankintakäytännöt Työtilat

10. Vaikuttaa mm.: Ilmenee mm.: Ulkopuolinen säätely Työhön sitoutumisessa Organisaation historia Työmotivaatiossa Toiminta- kulttuuri Vastuullisuudessa/ vastuunottamisessa Kulttuurin luomukset (esineet, tilat, tekniikka, näkyvä käyttäytyminen) Työkyvyssä ja jaksamisessa Arvot, normit Suhtautumisessa muutokseen Perusoletukset

11. TieVie-koulutuksen pedagogiset ja toiminnalliset periaatteet Avoimuus Läpäisyperiaate Pedagogisten, teknologisten ja organisatoristen näkökulmien integrointi YHTEISÖLLISYYS JA YHTEISTOIMINNALLISUUS Asiantuntijuus VERKOSTOITUMINEN Osallistujalähtöisyys Autenttisuus Prosessikeskeisyys Tekemällä oppiminen Kriittinen reflektointi

12. Aineistot • TieVie-koulutus 2001 • päätösraportit [N=132] • verkkojaksojen palautteet • loppupalautteet [N=34] • TieVie-kouluttajakoulutus 2001 • portfoliot [N=48] • TieVie-koulutus 2002 • päätösraportit [N=124] • loppupalautteet [N=26] • TieVie-kouluttajakoulutus 2002 • verkkojaksojen palautteet • portfoliot [N=72]

13. Avoimuus • osallistuminen mahdollista kaikille Suomen yliopistojen opettajille ja henkilöstökouluttajille • maksuttomuus • koulutuksen sisällöt ja opiskelun eteneminen dokumentoidaan TieVie-portaaliin • palaute on kaikkien osallistujien luettavissa • yhteisen orientaatioperustan rakentaminen: tavoitteena turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen Mutta… • kattava dokumentointi on työlästä eikä koskaan avaudu prosessin ulkopuoliselle kaikessa rikkaudessaan • isossa koulutuksessa palautteeseen on vaikea reagoida nopeasti, tai edes kuulla kaikkien ääntä • isossa ryhmässä turvallinen ilmapiiri on osittain harhaa

14. ”Uusi tavoitteeni on hyödyntää TieVie-kurssin materiaalia enemmän sekä tähän hankkeeseen että muiden hankkeiden suunnitteluun. TieVie-kurssimateriaalin saatavuus kurssin muodollisen loppumisen jälkeen on erittäin tärkeätä jatkossa.” (05/02/PR/121) ”Hyödylliseksi koin myös verkkokeskustelujen seuraamisen. Huomasin, kuinka eri vaiheissa olevia henkilöitä meitä on ollut mukana tämän ‘TieVie viitosen’ aikana. Kun on voinut perehtyä toisten epävarmojen kollegoitten ajatuksiin, on voinut torjua muutoin kenties pelkona ollutta huonommuuden tunteen syntymistä. Innostavalta on tuntunut myös, kun on kokenut, että niin paikallistutorit kuin valtakunnallisetkin kouluttajat ovat olleet täysillä mukana. Ei ole ollut niin pientä kysymystä, etteikö olisi saanut ystävällistä vastausta. Tästä kiitos eri tasojen kouluttajille.” (05/02/PR/086)

15. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus • koulutuksen aikana osallistujat työskentelevät erilaisissa yhteisöllisyyttä tukevissa ryhmissä – valtakunnallisesti ja paikallisesti • työskentelymuodot on rakennettu yhteistoiminnallisuutta tukeviksi / edellyttäviksi • osallistujien aitoja ongelmia ratkotaan yhdessä, monitieteisessä asiantuntijayhteisössä Mutta… • yhteisten merkitysten rakentuminen ei ole helppoa koska • monitieteinen, suuri ryhmä • osallistujien erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet • koulutuksen rajallinen aika • työskentely verkkopainotteista

16. Yhteisöllisyys TieVie-koulutuksessa (5 ov) • Paikalliset mentorryhmät • yliopistoittain muodostettuja 5 - 10 hlön ryhmiä • kokoonkutsujana ryhmän ohjaaja (mentori) • tavoitteena osallistujien kehittämishankkeiden tukeminen • kokoontuvat 4 - 5 kertaa koulutuksen aikana • Valtakunnalliset verkkoryhmät • n. 20 hlön ryhmiä • hyödynnetään verkkojaksoilla ja lähiseminaareissa • muodostetaan tieteenalan ja kehittämishankkeen perusteella

17. Yhteisöllisyys TieVie-koulutuksessa (5 ov) • Paikalliset mentorryhmät • yliopistoittain muodostettuja noin 5 - 10 hlön ryhmiä • kokoonkutsujana paikallisryhmän ohjaaja (mentori) • tavoitteena osallistujien kehittämishankkeiden tukeminen • kokoontuvat noin 4 - 6 kertaa koulutuksen aikana • Valtakunnalliset verkkoryhmät • noin 20 hlön ryhmiä • käytetään verkkojaksoilla ja lähiseminaareissa • muodostetaan tieteenalan ja kehittämishankkeen perusteella • Valtakunnalliset vertaisryhmät • noin 4 - 6 hlön ryhmiä • käytetään verkkojaksoilla ja lähiseminaareissa • muodostetaan lähiseminaarissa osallistujien oman ryhmäytymisen kautta verkkoryhmien sisältä

18. Yhteisöllisyys TieVie-kouluttajakoulutuksessa (10 ov) • Juonneryhmät • n. 20 hlön ryhmiä • kouluttajajuonne • mentorijuonne • strategiajuonne • tekniikkajuonne • tukihenkilöjuonne • verkostojuonne • Vertaisryhmät • 3 - 5 hlön ryhmiä • muodostetaan juonneryhmän sisältä • tavoitteena mm. tukea kehittämishankkeiden yhteistä suunnittelua ja toteuttamista ja osallistujien verkostoitumista muiden yliopistojen osallistujien kanssa

19. ”Verkostoituminen pyrittiin tekemään meille osallistujille mahdollisimman helpoksi. Osallistujat jaettiin yliopistojen rajat ylittäviin jaksoittain vaihtuviin pienryhmiin, jotka työstivät lähitapaamisissa ja verkkokeskusteluissa kehittämishankkeiden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Vertaisryhmän tuen lisäksi käytettävissämme ovat olleet viiden koulutusta tuottavan yliopiston tvt:n opetuskäytön tekniset ja pedagogiset asiantuntijat. Lisäksi koko koulutusprosessin ajan olemme voineet seurata muiden osallistujien kehittämishankkeiden edistymistä www-portaalissa.” (05/02/PR/065)

20. ”Näkökulmien moninaisuus hämmästyttää. Joku puhuu aidasta, joku toinen sulavasti aidanseipäästä. - Ei tämä verkko-opetuksen suunnittelu niin kummoista hommaa ole, terveellä järjellä pärjää pitkälle. Toki on hyvä, ettei kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta...” (05/02/LP/116) ”…jokainen vuorovaikutteinen työskentely, niin mentori- sekä vertaispalaute kuin ryhmätyöskentely ja -keskustelu, toi aina jotakin uutta mukanaan.” (05/02/PR/034)

21. Osallistujalähtöisyys • koulutuksen sisällöt ja käsiteltävät teemat nousevat osaksi osallistujien omista hankkeista ja kiinnostuksen kohteista • osallistujat tuottavat itse koulutuksen sisältöä • osallistujien omat ja ryhmien yhteiset tavoitteet keskeisiä • osallistujien sitoutumista ja vastuullisuutta korostetaan • osallistujapalautetta kerätään koko koulutuksen ajan ja se pyritään ottamaan huomioon koulutuksen suunnittelussa (mm. taitokurssit) Mutta… • vahva osallistujalähtöisyys koetaan toisaalta raskaaksi • sitoutumista vaikeuttavat mm. osallistujien erilaiset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, kiinnostuksen kohteet

22. Prosessikeskeisyys • kehittämishanke on koulutuksen punainen lanka: opittavia asioita tarkastellaan hankkeen avulla eri yhteyksissä ja eri näkökulmista ”TieVie 5 ov koulutus kokonaisuudessaan on ollut merkittävä oppimisprosessi. Hankesuunnittelun eteneminen vaihe vaiheelta, kärsivällisesti ja perusteellisesti on sitä, mikä ei ilman tätä koulutusta, luonnostaan olisi onnistunut. Tuon luulen olevan yksi arvokkaimpia oppimiani asioita. Hankesuunnitelman tekeminen tuntuu nyt luonnolliselta ja ehdottoman järkevältä jopa välttämättömältä, kun on kyse verkko-opetusmateriaalin tekemisestä. Verkko-opetuskokonaisuuden suunnittelu ja verkko-opetus ovat suuria ja vaatia hankkeita.” (05/02/PR/054)

23. Autenttisuus • tekemällä oppiminen, kokemuksellisuus • aidot, osallistujalähtöiset ongelmat • pitkäkestoisuus ”Erittäin arvokkaana kokemuksena pidän tilaisuutta itse opiskella verkossa ja asettua opiskelijan asemaan ja myös joutua samojen ongelmien eteen: mm. ainainen ajanpuute, aikatauluista kiinnipitäminen (niin ohjaajan kuin opiskelijankin osalta), oppimateriaalin selkeyden ja tulostettavuuden vaatimus (ainakin minusta on edelleenkin hyödyllisempää lukea pitkiä tekstejä paperilta, jolloin voi samalla tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja). Samoin on ollut hyödyllistä kokeilla erilaisia työtapoja, mm. verkkoryhmät olivat eri tavoin jaettuja eri jaksoilla ja vertaispalautetta annettiin pareittain, kolmen-neljän opiskelijan kesken sekä pienissä ryhmissä.” (05/02/PR/124)

24. Kriittinen reflektointi • vanhojen toimintamallien kyseenalaistaminen ja uusien luominen • kriittinen, realistinen suhtautuminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja sen todellisen lisäarvon löytäminen • verkostoituneiden työtapojen tutkiminen "… huomasin, kuinka aloin jälleen miettiä itseäni oppijana ja sitä, miten voisin vielä oppimistani tehostaa... Sitä mietin, että kuinka paljon tällaisia asioita on tarpeen vielä aikuisten oppijoiden kanssa miettiä ja pohtia...?" (10/02/PF/062)

25. Verkostoituminen • lähtökohtana opetuksen verkostoituminen -> uusi asia yliopisto-opetuksessa • tieteiden välisen ymmärryksen ja yhteisten toimintamallien edistäminen Mutta: • verkostoitumista vaikeuttavat mm. yliopistojen yhteisten sopimusten ja käytäntöjen puuttuminen (tekijänoikeudet, opinto-oikeudet ja -suoritukset jne.)

26. ”Olemme yhdessä muiden Lapin yliopiston TieVie-osallistujien kanssa keskustelleet verkostoitumisen konkreettisesta annista. Mielestämme se on tarkoittanut hyödyllistä vertailua yliopistojen toimintatapojen välillä, hienoja tiedonmurusia toisten hankkeista sekä suurempaa tietoisuutta tvt:n opetuskäyttöä yliopistoissa kehittävästä toimijajoukosta. Koulutus on antanut tälle joukolle kasvot ja näin ollen madaltanut kynnystä mahdollisiin tuleviin yhteydenottoihin.” (05/02/PR/065) ”Työ yliopistossa vie usein erilaisiin projekteihin, joissa työskennellään monitieteisissä yhteisöissä. Tämän koulutuksen monitieteinen asiantuntijayhteisö oli kuitenkin jotakin ainutlaatuista: milloinkaan aikaisemmin en ole ollut mukana koulutuksessa, jossa eri alojen edustajilla olisi yhteinen päämäärä ja samankaltaiset kiinnostuksen kohteet. On ollut kiinnostavaa kuulla, missä eri yliopistoissa ja eri aloilla mennään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Tunnen oloni verkostoituneeksi, ja se on hyvä tunne :-)” (10/02/PF/024)

27. Pedagogisten, teknologisten ja organisatoristen näkökulmien integrointi • näkökulmia tarkastellaan kokonaisuutena, ei erillisinä osa-alueina • osallistujien välisissä keskusteluissa eri näkökulmat kohtaavat • osallistujat täydentävät toistensa osaamista yhteisössä

28. Läpinäkyvyys ja • toiminnan dokumentointi • oikeus käyttää tuotettua verkkomateriaalia • suunnittelu- ja koulutusprosessien läpinäkyvyys Toteuttajien (TieVie-suunnitteluryhmän) välinen yhteistyö yhteisen koulutusnäkemyksen luomiseksi vaikuttaa välittömästi mukana oleviin suunnittelijoihin ja kouluttajiin vaikuttaa välillisesti yliopistojen opettajiin ja henkilöstö- kouluttajiin TieVie yliopistojen toimintakulttuurin muutoksen tukijana ja tekijänä vaikuttaa välittömästi koulutuksessa mukana oleviin osallistujiin Koulutuksen sisältö ja rakenne Yhteisen kielen luominen ja näkemyksen rakentaminen valtakunnallisesti (massan voima) Koulutussisältöjen välittäminen ja niiden tuottaminen yhdessä osallistujien kanssa Koulutuksen toimintarakenne Osallistujien käytännölliset kehittämishankkeet keskiössä Verkostoitumisen ja tiimiytymisen tukeminen Paikallisen ja kansallisen koulutuksen yhdistäminen

29. Tuotetut opintoviikot v. 2001 - 2003 • TieVie-koulutus (5 ov) v. 2001 – 2002 • aloitti 200 osallistujaa (keskeytti 9) • suorittanut 132 osallistujaa (= 66 %, 660 opintoviikkoa) • TieVie-koulutus (5 ov) v. 2002 – 2003 • aloitti 160 osallistujaa (keskeytti 11) • suorittanut 124 osallistujaa (= 78 %, 620 opintoviikkoa) • TieVie-kouluttajakoulutus (10 ov) v. 2001 – 2002 • aloitti 60 osallistujaa (keskeytti 3) • suorittanut 48 osallistujaa (= 80 %, 480 opintoviikkoa) • TieVie-kouluttajakoulutus (10 ov) v. 2002 – 2003 • aloitti 85 osallistujaa (keskeytti 6) • suorittanut 72 osallistujaa (= 85 %, 720 opintoviikkoa) YHTEENSÄ 2480 opintoviikkoa SUORITUSPROSENTTI KESKIMÄÄRIN 77,3 %

30. TieVie toimintakulttuurin muutoksen tukijana ja tekijänä • toimiminen opiskelijan roolissa pakottaa tarkastelemaan omaa opetusta opiskelijan näkökulmasta • muutosprosessiin mukaan lähteminen voi laittaa ”sammaloituneen kiven” liikkeelle laajemminkin • tietoisuus oman yliopiston opetuksen ja sen tukipalveluiden nykytilasta lisääntyy • tietoisuus Suomen yliopistojen (tvt) opetuksen nykytilasta kasvaa

31. TieVie toimintakulttuurin muutoksen tukijana • TieVie-koulutus linkittyy osaksi yliopistojen omaa (virtuaaliyliopiston) kehittämistoimintaa • Periaatteiden läpäisevyys: TieVie-koulutuksen pedagogiset ja toiminnalliset periaatteet näkyvät kaikilla toiminnan tasoilla – suunnitteluryhmän työssä, TieVie-opiskelussa ja osallistujien kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa • konkreettinen yhteistyö vaatii aitoa jakamista • yhteistyön kautta pääsee näkemään toisten yliopistojen toimintatapoja Mutta.. • koulutuksessa omaksuttu ymmärrys ja uudet toimintatavat eivät välttämättä saavuta tai kosketa omaa työyhteisöä • todelliset vaikutukset näkyvät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua

32. ”Työläs näin oman työn ohella suoritettavaksi. Ei ollut oikein aikaa paneutua aina kunnolla ja syvällisesti eri teemoihin, mutta onpahan materiaali kuitenkin olemassa, joten jospa joskus myöhemmin ehtisi oikein syventyä.” (05/02/LP/116 ”Jokaisen omasta henkilökohtaisesta toiminnasta syntyy osaltaan yliopistojen ja korkeakoulujen toimintakulttuuri.” (10/01/PF/048)

33. ”TieVie-koulutuksen pedagogiset periaatteet - kokemuksellisuus, reflektiivisyys, dialogisuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen, pitkäkestoisuus, joustavuus, läpinäkyvyys ja autenttisuuus - sekä niiden esille tuominen heti koulutuksen alussa oli tärkeä muistutus itsellenikin siitä, mitä kriteerejä hyvin suunnitellulle (muullekin kuin verkko) koulutukselle voidaan asettaa. (…) Olemme pyrkineet ottamaan periaatteet huomioon nyt omaa kehittämishankettamme suunnitellessamme ja toteuttaessamme. Eli TieVie-kurssilla käytetyt pedagogiset periaatteet ovat vaikuttaneet omaan ajatteluuni oman verkkokurssin suunnittelua ajatellen hyvinkin paljon.” (10/02/PF/008)

34. Nykyinen TieVie mentorointimalli saattaa käynnistää uudenlaisen verkostotoiminnan. Sen laajentaminen koskemaan koko yliopistoa vaatii edelleen kehittelyä ja organisatorisia lisäpanoksia (vrt. edellä). Parhaimmillaan hankkeen pohjalta voi syntyä jatkuva ja dynaaminen verkostotoimintamalli, jota leimaa avoin kokemusten jakaminen ja osaamisen leviäminen työyhteisössä, niin tapaamisten kuin erilaisten sähköisten foorumeiden välityksellä. Tällainen toiminta ei edellytä välttämättä suuria rahallisia resursseja. Keskeisin resurssitekijä lienee nyt ja jatkossakin aika ja ajankäyttö, jossa niiden allokointi on niin kouluttajien kuin koulutettavienkin keskeinen haaste. (10/01/PF/044)

35. Lisätietoa TieVie-hankkeesta Merja Ruotsalainen merja.ruotsalainen@oulu.fi Tytti Tenhula tytti.tenhula@oulu.fi TieVie-portaali http://www.tievie.fi Esityksen kalvothttp://tievie.oulu.fi/itu-kahvit_03.pdf