Turun kaupunkiseutu hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin vuonna 2016

1. Turun kaupunkiseutu hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin vuonna 2016 Arto Koski 12.11.2010

2. 1. Muistion valmistelu Tähän muistioon on koottu keskeinen valmisteluaines niistä kokouksista (5), joissa Turun kau- punkiseudun viiden kunnan liikuntatoimen johtavat virkamiehet - Turun Arto Sinkkonen, Kaarinan Tapio Svärd, Raision Reijo Hakorinta, Naantalin Eija Laurila ja Liedon Mika Närvi sekä Lounais- Suomen LiikU:n Jari Haapanen ja Suomen Kuntaliiton Arto Koski työstivät Turun kaupunki- seudun liikuntayhteistyöhanketta. Ryhmän viimeiseen kokoukseen (12.11.2010) osallistui myös Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean Sari Koski. 2. Kuntayhteistyön alue Tämä puheena oleva kuntien liikunnan yhteistyöhanke on osa Paras-uudistuksen mukaista kaupunkiseutujen kuntarajat ylittävää palveluyhteistyötä. On tärkeää, että liikuntayhteistyö- hankkeeseen osallistuisi tässä alkuvalmistelussa mukana olevien viiden kunnan lisäksi mahdol- lisimman monta Turun kaupunkiseudun ja Turun seutukunnan kuntaa (kuva 1). Tämä asia tullee ratkeamaan kuukauden kuluessa.

3. 3. Valmistelevien työryhmien ehdotukset Vuosina 2009 ja 2010 on työskennellyt kolme kuntien liikuntayhteistyötä valmistelevaa työryhmää. Niiden tehtävät liittyivät liikuntaympäristöihin, järjestöliikuntaan ja liikkumisen aktivointiin. Työryhmien kymmenen ehdotusta tulevat olemaan pohja-aineistoa hankkeen jatkotyössä (kuva 2). Tärkeä ja hyvä seminaari puheena olevan kuntien liikunnan yhteistyöhankkeen käynnistämiseksi järjestettiin 9. kesäkuuta 2010 nimellä ”Turun seutukunta – hyvinvoinnin malliseutukunta liikunnan keinoin vuonna 2015”. Tämän seminaarin henki oli hyvin innostava ja antoi vahvan sysäyksen yhteistyön jatkokehittämiselle.

4. Kuva 1. Turun seudun rakennemalliyhteistyön 14 kuntaa. Mynämäki Kunta As.luku Nousi- ainen Aura Turku 176 087 Tarvas- joki Rusko Kaarina 30 760 Lieto Paimio Raisio 24 191 Masku Raisio Turku Naantali 18 544 Kaarina Sauvo Lieto 16 011 Naantali Rusko 5 822 Länsi-Turunmaa Aura 3 840 Paimio 10 344 Masku 9 516 Kaikki yht. Kuuluvat kaupunkiseudun Paras-kuntiin, Turun seutukuntaan ja rakennemalliyhteistyön kuntiin Mynämäki 275 255 as. 8 039 7 Nousiainen 4 824 Kuuluvat Turun seutukuntaan ja rakennemalliyhteistyön kuntiin 311 018 as. 5 3 040 Sauvo 328 478 as. 2 Kuuluvat ainoastaan rakennemalliyhteistyön kuntiin 15 490 Länsi-Turunmaa Yht. 14 kuntaa Tarvasjoki 1 970

5. Kuva 2. Työryhmien linjaukset kuntien liikuntayhteistyöksi. Kolmen (3) työryhmän keskeiset linjaukset 1. Liikuntaympäristöt 2. Järjestöliikunta 3. Liikkumisen aktivointi 2.1. Yhtenäinen Avustusjärjestelmä (pohjana valmis selvitys avustusjärjestelmistä) 3.1. Ilmainen saattaja- kortti kuntarajat ylittäväksi palveluksi (saattajakortti Turussa) 1.1. Liikuntapaikkojenylläpito (mm. keskinäiset leasing- järjestelmät) 2.2. Liikuntapaikkojen hinnoittelu ulkopaikka- kuntalaisille (mm. jäähallit, kenonurmet) 3.2. 70+ -kortti kuntarajat ylittäväksi palveluksi (kortti Turussa, Liedossa Ja Kaarinassa) 1.2. Osaamisen kehittäminen (mm. koulutustarpeiden kartoitus) 1.3. Kuntarajat ylittävät palvelut (mm. ampumaurheilu ja moottori- urheilu) 2.3. Alueellinen järjestöyhteistyö ja liikuntapaikkojen suun- nittelu (nykykäytännön tehostaminen) 3.3. Yhteiset tapahtumat ja koulutus (yhteistyössä erityisryhmien ryhmä- ja omatoimiliikuntaa edistävää koulutusta 3.4. Ylikunnallinen viestintä (edistetään säännöllisillä tapaa- misilla ja internetillä)

6. 4. Jari Haapasen ehdotukset Lounais-Suomen LiikU:n aluejohtaja Jari Haapaselta pyydettiin ehdotukset siitä, mihin asioihin yhteistyöhankkeessa pitäisi keskittyä, jotta Turun kaupunkiseutua voisi perustellusti kutsua hyvinvoinnin malliseuduksi liikunnan keinoin. Jari Haapasen ehdotukset on kiteytetty kuvassa 3.

7. Kuva 3. Jari Haapasen ehdotukset yhteistyöhankkeen tavoitteiksi. Päätavoitteet 3. Liikunta on nous- sut kuntien päätök- senteon raskaa- seen sarjaan 1. Seudun asukkaat liikkuvat muita enemmän ja ovat terveempiä 2. Seudun asukkailla on käytössään maan parhaat liikuntapaikat 4. Liikunta nähdään parhaana terveyden edistämiskeinona ja sairauksien en- naltaehkäisijänä 5. Kuntien liikunnan valtionosuudet tulevat täysimää- räisinä liikunnan käyttöön Alatavoitteet Yht. 33 alatavoitetta C. Nuoret (7 alatavoitetta) A. Päivähoito (4 alatavoitetta) B. Alakoulu ja kerho- toiminta (10 alatavoitetta) D. Aikuiset ja seniorit (4 alatavoitetta) E. Liikunnan täydennyskoulutus (8 alatavoitetta) Kumppaniverkosto Sosiaalitoimi, terveystoimi, neuvolat, liikuntatoimi, Liiku, Lastentalo Heideken, muut hankkeet Päivähoito, opetustoimi, kouluterveydenhuolto, rehtorit, opettajat, urheiluseurat, nuoret Lajiliitot, seuraparlamentti, valmentajaverkosto. Kansanterveysjärjestöt. Kaavoitustoimi.

8. 5. Kuuden vuoden vahvistuva kuntien liikuntayhteistyöhanke Tämä Turun kaupunkiseudun kuntien liikuntayhteistyöhanke on kaksivaiheinen siten, että ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2011-2012, keskitytään kuntien liikuntayhteistyöllä raja-aitojen ylittämiseen ja kuntayhteistyökulttuurin vahvistamiseen. Toisessa vaiheessa, vuosina 2013-2016, ”rimaa” korotetaan asteittain ja kuntayhteistyötä laajennetaan ja tehostetaan niin paljon, että vuonna 2016 ylletään hankkeen tavoitteeseen eli Turun kaupunkiseutu voidaan perustellusti nimittää hyvinvoinnin valtakunnalliseksi malliseuduksi liikunnan keinoin (kuva 4). Koska tämä kuntien liikuntayhteistyöhanke on selvästi kaksivaiheinen, vuodelle 2012 on tarpeen asettaa jo tässä vaiheessa selventävä välitavoite (kuva 5).

9. Kuva 4. Turun kaupunkiseudun kuntien kuuden vuoden vahvistuva liikuntayhteistyöhanke. v. 2016 v. 2015 v. 2014 v. 2013 v. 2012 Siirtymä- suunnitelma v. 2011 • vaihe: Raja-aitojen ylittäminenja liikunnan kuntayhteistyön • selkeä vahvistaminen 2. vaihe: Kuntayhteistyön suunnitelmallinen tehostaminen ja nousu hyvinvoinnin malliseuduksi liikunnan keinoin Arto Koski 12.11.2010

10. Kuva 5. Kuntien liikuntayhteistyöhankkeen välitavoite vuodelle 2012 ja varsinainen tavoite vuodelle 2016. Vuonna 2012 Turun kaupunkiseudun kunnat ovat ylittäneet monia vaikeina pidettyjä raja-aitoja ja tekevät tuloksekasta liikuntayhteis- työtä. Vuonna 2016 Turun kaupunkiseutu nousee valtakunnalliseksi hyvinvoinnin malliseuduksi ja tämän liikuntayhteistyöhankkeen keskeiset työmuodot on vakiinnutettu kuntien perus- toimintaan.

11. 6. Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla Tämän liikuntayhteistyöhankkeen yhdeksi ”slouganiksi” ehdotetaan jo tässä vaiheessa ”rajattomasti liikuntaa Turun kaupunkiseudulla”. Se tarkoittaisi yhtäältä liikunnan lisäämistä seudun asukkaiden keskuudessa ja toisaalta toimintaa heikentävien rajojen tehokasta madaltamista (kuva 6).

12. Kuva 6. Rajattomasti liikuntaa Turun kaupunkiseudulla - toimintaa heikentävien rajojen tehokas madaltaminen. 1. Kuntien rajat (kuntayhteistyön tehostaminen kuntalaisten parhaaksi) 2. Toimijoiden rajat (kuntalaiset, kuntien henki- löstö, luottamushenkilöt, seurat, järjestöt ja yrityk- set mukana) 8. Hyvinvointirajat (hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla) 7.Syrjäytymisrajan siirtäminen (syrjäytymisen ehkäiseminen ja maahan- muuttajien kotout- taminen liikunnan avulla) 3. Toimintatapojen rajat (osa tehdään yhdessä ja osa yhteisillä tavoitteilla) Rajattomasti liikuntaa Turun kaupunkiseudulla 4. Toimialojen rajat (yhteistyötä erityisesti SOTE:n ja sivistystoimen suuntaan) 6. Vuodenaikojen rajat (ympärivuotisen liikunnan suunnitelmal- linen vahvistaminen) Syrjäytyminen 5. Väestön ikäryhmien rajat (elämänkaariajattelun mukaisesti lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit mukaan eli vauvasta vaariin!)

13. 7. Liikuntayhteistyöhankkeeseen vahva prosessi Turun kaupunkiseudun liikuntayhteistyöhankkeesta tehdään näkyvä ja eri toimijatahot vahvasti osallistava. Hankkeen liikkeellelähtö tulee olemaan ratkaisevan tärkeä ja sen vuoksi alkuvalmis- teluihin tulee panostaa aivan erityisellä huolella. Jotta hanke pystytään rajaamaan onnistu- neesti, on syytä kuulla heti hankkeen alussa tärkeimpiä toimijoita. Tämän Turun kaupunkiseudun kuntien liikuntayhteistyöhankkeen tulosten varmistamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota innostavan prosessin rakentamiseen, tehokkaaseen viestin- tään, säännölliseen tulosten arviointiin ja sen perusteella toiminnan jatkuvaan kehittämiseen (kuva 7).

14. Kuva 7. Liikuntayhteistyöhankkeen eteneminen vahvana prosessina Miten kehitetään? Mihin hankkeella pyritään? 10. Dokumentointi ja jatkuva kehittäminen 1. Selkeä rajaus (päätavoitteet ja alatavoitteet) Miten arvioidaan? Keiden kanssa? 9. Säännöllinen tulosten arviointi 2. Hyvä kumppaniverkosto Turun kaupunki- seutu hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin vuonna 2016 Miten viestitään? Miten kuullaan ja osallistetaan? 3. Vahvat vaikuttamis- mahdollisuudet 8. Tehokas viestintä Ketkä toteuttavat? Millainen ”tarina”, punainen lanka? 4. Innostava prosessi 7. Selkeät toteutusvastuut Miten etenee? Mitä tehdään? 6. Realistinen aikataulu (2 + 4 vuotta) 5. Konkreettiset toimenpiteet

15. 8. Vahva prosessi vaatii ”hihojen käärimistä” Turun kaupunkiseudun kuntien liikuntahankkeen 1. vaiheen prosessin alustava aikataulu vuo- sille 2011-2012 antaa jo vahvan vaikutelman siitä, että prosessista tehdään vahva ja se etenee hyvin suunnitelmallisesti (kuva 8). Esimerkiksi tiedotusvälineille tullaan kertomaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista säännöllisesti, vähintään neljän kuukauden välein.

16. Kuva 8. Kuntien liikuntayhteistyöhankkeen 1. vaiheen prosessiaikataululuonnos Vuosi 2011 Vuosi 2012 Toiminta I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Hankkeen 1. vaih.suunnittelu (2011-12) 2. Hankkeeseen osal- listaminen (¤) 3.Kuulemistilaisuudet (#) 4. Viranhaltijasemi- naarit 5. Luottamushenkilö- seminaarit 6. Toiminnan dokumentointi 7. Hankkeen sisäinen arviointi 8. Hankkeen ulkoinen arviointi 9. Tiedotustilai- suudet medialle 10. Hankkeen 2. vaih. suunnittelu (2013-16) (¤) mm. kotisivut, (#) Kuntalaiset, kuntien liikunnan henkilöstö, liikunnan seuraväki ja liikunta-alan yrittäjät

17. 9. Liikuntayhteistyöhankkeen valmistelun jatkaminen 1. Tässä vaiheessa on tärkeätä laajentaa hankkeen valmistelua siten, että hyvin nopealla aikatau- lulla osallistetaan osa viiden kunnan liikuntatoimen henkilökunnasta arvioimaan ja ideoimaan tätä liikuntayhteistyöhanketta. Samalla henkilökunta saa kaipaamaansa tietoa siitä, mistä tässä hankkeessa on kysymys. 2. Hankkeen valmistelua haastaa osaltaan se, että Turun kaupunkiseudulla on Paras- uudistuksen vuoksi kova tarve ja kiire saada tehostettua kuntien välistä yhteistyötä. Näin ollen kiire saattaa osaltaan hankaloittaa hankkeen valmistelua ja sen vuoksi tähän työhön on varattava riittävät valmisteluresurssit. 3. Ensimmäisten asioiden joukossa on hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien rekrytointi. Tätä varten on sovittava, millä tasolla kuntien osallistumispäätökset tulee tehdä eli riittävätkö lautakuntien päätökset, vai tarvitaanko kunnanhallitusten tai jopa kunnanvaltuustojen Päätökset. Hankkeen profiilin vahvistamisen kannalta olisi hyväksi vähintään hallitustasoinen sitoutuminen. 4. Hankkeen ohjausryhmän nimeäminen: Liikunnan johtavat virkamiehet kaikista osallistuvista kunnista muodostavat hankkeen ohjausryhmän vahvistettuna Lounais-Suomen LiikU:n Jari Haa- pasella. Ohjausryhmä täydentää tarvittaessa itse itseään työn edetessä ja muodostaa tarpeen mukaiset työryhmät. Hankkeeseen palkataan päätoiminen hankepäällikkö. 5. Hankkeen rahoitus: Ensisijaiseksi tavoitteeksi otetaan maakunnan kehittämisrahan saaminen. Kuntien palveluyhteistyön vahvistaminen Turun kaupunkiseudulla on mitä suurimmassa määrin koko maakunnan yhteinen asia. Kaupunkiseudun Paras-organisaatiolta pyydetään suositukset.

18. ”Turun Seutu - hyvinvoinnin malliseutukunta liikunnan keinoin” Kustannukset ovat 0,30 euroa asukasta kohden vuodessa eli yhteensä 0,60 euroa/asukas vuosien 2011-2012 kuluessa. Määrärahalla on tarkoitus palkata ulkopuolista työvoimaa viemään prosessia eteenpäin sekä myös kattaa tilaisuuksien käytännön järjestelyistä syntyviä kuluja. Lisäksi jokaisen kunnan tulee nimetä (virkahenkilö) edustajansa työryhmään tuomaan kunnan liikuntatoimen asiantuntemus ja näkemykset työryhmän käyttöön. Kokouksia, seminaareja tai vastaavia tulee olemaan noin kerran kuukaudessa. Osallistuminen edellyttää kunnan edustajan sitoutumista yhteiseen työhön yhdessä vielä tarkentuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. 18