1 / 23

Maailman elokuvan historia II

Maailman elokuvan historia II. Itä Eurooppa. Itä-Eurooppa sosialismin kaudella. Sosialistiset hallitukset pitäytyvät aluksi stalinistiseen kulttuuripolitiikkaan 1950-luvun jälkipuoliskolla de-stalinisaatio ja liberalisointi Uusia rajoituksia eri maissa eri aikoihin

brit
Download Presentation

Maailman elokuvan historia II

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maailman elokuvan historia II Itä Eurooppa

  2. Itä-Eurooppa sosialismin kaudella • Sosialistiset hallitukset pitäytyvät aluksi stalinistiseen kulttuuripolitiikkaan • 1950-luvun jälkipuoliskolla de-stalinisaatio ja liberalisointi • Uusia rajoituksia eri maissa eri aikoihin • Vähittäistä liberalisointia 1980-luvulla • Sosialismin romahtaminen 1989 • Poliittinen kontrolli ja riskin ottamisen pelko kaikilla tuotannon tasoilla • Monet taiteilijat ovat hyvinkin rohkeita ja joutuvat usein maksamaan siitä

  3. Väistelyn strategioita (Hendrykowski) • Historismi: Kansallinen historia väistämättömänä katastrofina, jota käsitellään allegorisesti tai ironian ja mustan huumorin avulla • Dokumentaatio: Tarinaelokuva sosiaalisen analyysin välineenä • Kirjallisuuteen turvautuminen: Sovitukset klassikoista tai uutuusteoksista • Aesooppinen elokuvailmaisu: Metaforien, symbolien, vihjeiden ja taustatekstien hienovarainen käyttö • Taiteelliset arvot: Tekijän elokuva taiteellisena missiona

  4. Puola sodan jälkeen • Tuotanto kansallistettiin ja organisoitiin Film Polskin alaisuuteen • Łódzin elokuvakoulu 1948 • Film Polskin uudelleenorganisointi 1954 • WANDA JAKUBOWSKA: Ostatni etap (1948) • ALEXANDER FORD: Ulica Graniczna (1948) • JERZY ZARZYCKI: Miasto nieujarzmione (1950)

  5. Suojasää Puolassa • ”Puolalainen koulukunta” Kadr 1956-1963 – Kawalerowitcz, Wajda, Munk • Sosialismia kohtaan tunnetun pettymyksen ilmentäminen • Jopa sotaa voitiin tarkastella muutoin kuin virallisen historiankirjoituksen kannalta – kotiarmeija, sankarillisuuden kyseenalaistaminen • Zbiegniew Cybulski puolalaisena James Deanina

  6. … ja sen loppu • 1960-luvulla uusi elokuva joutui kasvavan poliittisen kritiikin kohteeksi • Vuoden 1964 puoluekokouksessa eräitä elokuvia syytettiin Puolan esittämisestä negatiivisessa valossa • Hyökättiin myös n. 4/5 elokuvaohjaajista kouluttanutta Łódzin elokuvakoulua vastaan • Useat vasta esikoiselokuvansa tehneet loikkasivat länteen

  7. Puolan uusi aalto • JERZY KAWALEROWICZ: Pociag(1959), Matka Joanna od aniołów(1961) • ANDRZEJ MUNK: Eroica (1957), Pasażerka (1962) • ANDRZEJ WAJDA: Pokolenie (1955), Kanal (1957), Popiół i diament (1958) Wszystko na sprzedaż (1968), Człowiek z marmuru (1977), Bez znieczulenia(1978) • ROMAN POLANSKI: Nóz w wodzie(1962) • JERZY SKOLIMOWSKI: Rysopis(1964), Walkover (1965), Bariera(1966)

  8. Elokuvantekijöiden vastaisku • ”Moraalisen ahdistuksen elokuva” 1970-luvun taitteessa • Keskeinen teema moraalisesti herkän ihmisen ahdistus korruptoituneessa ja epärehellisessä yhteiskunnassa • Halveksunta konformisteja ja kyynisiä opportunisteja kohtaan – mutta valtaa pitävien vastustaminen ei myöskään juuri näyttäydy toiminavana vaihtoehtona • Painopiste enemmän subjektiivisessa kokemuksessa kuin yhteiskunnallisessa analyysissä: ihmisten ahdistus kasvaa osittain siitä, että eivät tiedä mitä haluavat.

  9. Sosialismin loppukouristukset • Sotatila voimaan 13.12.1981 • Elokuvan tekijät reagoivat intoutuneesti, mutta aluksi tämä tukahdutetaan • Monet elokuvantekijät mukana Solidaarisuus liikkeessä → vähitellen maailman laajuista huomiota ja myötä ilmaisullista vapautta • 1984 jälkeen monet aiemmin hyllytetyt radikaalit elokuvat pääsevät levitykseen • Elokuvateollisuus on konkurssin partaalla

  10. Kolmas puolalainen elokuva • KRZYSZTOF ZANUSSI: Struktura krysztalu(1969), Barwy ochronne (1977) Rok spokójnego słonca(1984) • KRZYSZTOF KIÉSLOWSKI: Amator (1979) Przypadek (1979) Decalog I-X (1989) • RYSZARD BUGAJSKI: Przesłuchanie (1982) • AGNIESZKA HOLLAND: Aktorzy prowincjonalni (1980), Bittere Ernte (1985), Europa, Europa (1991) • WALERIAN BOROWCZYK: Goto, I’le d’amour (1967), Contes immoraux (1974)

  11. Tšekkoslovakia ennen ja jälkeen sodan • 1930-luvun alussa Prahassa oli Euroopan teknisesti kehittyneimmät elokuvastudiot. • Sodan aikana natsien kontrollissa • Elokuvateollisuuden kansallistaminen ja uudelleenorganisointi 1945 → valtion valvoma sosialistinen realismi • Akateemisten draamataiteiden elokuvaosasto (FAMU) – myös nukkeanimaatiostudio • Erillinen slovakialainen tuotantojärjestelmä 1947

  12. Tshekkiohjaajia ja -elokuvia • GUSTAV MACHATÝ: Kreuzersonata (1926) Erotikon (1929), Ecstase (1932) • JIŘI TRNKA: Špalíček (1947), Sen noci svatojanské (1958)

  13. Kohti Prahan kevättä • Talouden jatkuva huononeminen pakotti sosialistihallituksen uudistuksiin → toivo yhteiskunnan demokratisoitumisesta • Oma uusi aalto ranskalaisten, englantilaisten ja ennen kaikkea puolalaisten innoittamana • Satiirinen ja tyylittelevä yhteiskunnallisiin kysymyksiin pureutuminen • Elokuvien merkitys tietoisuuden kasvattajana ja liberaalin ilmapiirin luojana arvioitu hyvinkin suureksi • Dubčekin "ihmiskasvoisen sosialismin” politiikka päättyy Varsovan liiton suorittamaan miehitykseen • Monet uuden aallon elokuva kielletään ja elokuvateollisuus järjestetään uudelleen

  14. ŠTEFAN UHER: Slnko v sieti (1962) • VERA CHYTILOVA: Strop, Pytel blech(1962), Sedmikrásky (1966), Ovoce stromů rajských jíme (1967) • MILOS FORMAN: Cerný Petr(1963), Lásky jedné plavovlásky(1965), Hoří, má panenko!(1967) • JIRÍ MENZEL: Ostre sledované vlaky(1966) • JAROMIL JIREŠ: Zert (1968) • JASNY, VOJTECH: Všichni dobři rodáci (1968) • KACHYNA, KAREL: Ucho (1970)

  15. Unkari ennen ja jälkeen sodan • Ensimmäinen merkittävä ohjaaja: Mihály Kertész • Lyhytaikaisen kansallistamisen jälkeen elokuvateollisuus ajautui oikeiston haltuun ja toimii sodan aikana yhteistyössä Saksan kanssa • Sodan jälkeen uusi kansallistaminen • Suojasää katkea tuota pikaa kansannousun tukahduttamiseen 1956 → vangitsemisia • Vuoden 1962 armahduksen jälkeen myös elokuva lähtee uuteen nousuun • Kv. menestys antaa ohjaajille liikkumatilaa ja elokuvat toimivat keskustelun herättäjinä

  16. Unkari Sodan jälkeen • GÉZA RADVANY: Valahol Európában(1947) • ZOLTÁN FABRI: Körhinta (1955) Uusi aalto • ANDRÁS KOVÁCS: Nehéz emberek (1964), Hideg napok (1966) • MIKLOS JANCSÓ: Szegénylegények(1965), Csillagosok, katonák(1967), Csend és kiáltás(1968), Fényes szelek (1969), Még kér a nép(1972), Szerelmem, Elektra (1974)

  17. Jugoslavia • Elokuvateollisuus syntyy vasta sodan jälkeen • Vuoteen 1951 mennessä kaikissa kuudessa tasavallassa oli omat keskusstudionsa • Titon Neuvostoliittoon nähden autonomisesta politiikasta johtuen elokuvantekijät nauttivat suhteellisen suuresta vapaudesta • 60-luvulla syntynyt novi film liike kytkeytyi Jugoslavian toiseksi vallankumoukseksi nimitettyyn demokratisointiprosessiin: byrokratiasta vapaata, kokeilevaa ajankohtaisia aiheita käsittelevää elokuvaa

  18. DUŠAN MAKAVEJEV: Čovek nije tica (1966), WR - Misterije organizma(1967) • EMIR KUSTURICA: Otac na sluzbenom putu(1985), Dom za vesanje(1988), Underground (1995)

  19. Neuvostoliitto • Sodan aikana elokuvateollisuus siirrettiin Alma-Ataan Kazahstanissa • Hieman realistisempia sotamoraalinkohotuselokuvia kuin NL elokuva 30-luvulla • Sodan jälkeen puolueen keskuskomitean sihteeri ja Stalinin uskottu mies Andrei Zhdanov laittoi kaikki taiteet tiukkaan kuriin • Elokuvien piti osoittaa Kommunistisen puolueen vaikutus kaikkiin toimintoihin NLssä ja Stalinin henk koht vaikutus kaikkeen keskeiseen päätöksentekoon

  20. Elokuvateollisuuden tuli tuottaa vain mestariteoksia ja niitä saivat ohjata vain "tunnustetut taiteen mestarit" • Stalinin kuoltua 1953 ideologisia kriteerejä löysennettiin mutta Zhdanovia ei arvosteltu ja sosialistinen realismi säilyi ihanteena • Taiteilijat perään kuuluttivat totuutta ja aitoutta keskittyen yksilöihin pikemminkin kuin kollektiiveihin • 1962 Hrushtshev ilmoitti liberalismin taiteissa menneen liian pitkälle • Luovilla ohjaajilla oli kyllä mahdollisuuksia, mutta he kohtasivat monenlaisia esteitä

  21. ELDAR RYAZANOV: Karnevaaliyö (1956) • GRIGORI KOZINTSEV: Hamlet (1964) Kuningas Lear (1972) • SERGEI BONDARTSHUK: Sota ja rauha (1965-67) • MIHAIL KALATOZOV: Kurjet lentävät (1957) • GEORGI DANELIA: Romanssi Moskovassa (1963) • MARLEN HUTSIJEV: Heinäkuun sade (1966) • KIRA MURATOVA: Lyhyitä kohtaamisia (1968), Pitkät jäähyväiset (1971) • ANDREI MIHALKOV-KONTSHALOVSKI: Ensimmäinen opettaja (1965), Asyan onni (1966) • ALEXANDER ASKOLDOV: Komissaari (1967) • ANDREI TARKOVSKI: Ei paluuta (1962), Andrei Rubljov (1969), Solaris (1972), Peili (1975) Stalker (1979) • LARISSA SHEPITKO: Nousu (1977) • ELEM KLIMOV: Agonia (1975), Tule ja katso (1985)

  22. Neuvostoliiton muut osavaltiot • Elokuvateollisuus neuvostotasavalloissa pääsi kunnolla vauhtiin vasta suojasään aikana kun vapauduttiin ”stalinistisesta akateemisuudesta” • Parhaimmillaan vaikutteita kansan- ja kansallisesta kulttuurista – mutta ideologisen konformismin puitteissa • Eri studioita ohjattiin eri lajityyppeihin: Georgiaa komediaan, Azerbaidzania dekkareihin, Keski-Aasian tasavaltoja westerneihin, orientaalisiin eepoksiin ja musiikillisiin melodraamoihin • Elokuvantekijöitä koulutettiin Moskovassa ja nuoret venäläiset ohjasivat Keski-Aasiassa

  23. SERGEI PARADZANOV: Menneitten sukupolvien varjot (1964), Granaattiomenan väri (1969), Legenda Suramin linnoituksesta(1986) • TENGIS ABULADZE: Rukous (1967), Katumus (1984) • OTAR JOSELIANI: Huhtikuu (1961), Putoavat lehdet (1968)

More Related