Kauno- kirjallisuuden sisällönkuvailu

1. Kauno- kirjallisuuden sisällönkuvailu 23.9.2009 Kuopio Kaisa Hypén

2. Kirjastonhoitaja Jouko Raivionkirjaston kaunokirjallisuutta käyttävien asiakkaiden tyypittely (1990) • tekijäorientoituneet: etsivät tietyn kirjailijan tuotantoa • apuna kokoelmatietokanta, tekijän mukaan järjestetyt kokoelmat • lajiorientoituneet: etsivät tiettyyn lajityyppiin kuuluvaa kirjallisuutta • apuna kokoelmatietokanta, jos kirjallisuutta on asiasanoitettu • apuna hyllyryhmittely, jos se on kirjastossa käytössä • aiheorientoituneet: etsivät kirjallisuutta tietystä aiheesta • apuna kokoelmatietokanta, jos kirjallisuutta on asiasanoitettu • apuna kirjaston henkilökunta, erilaiset hakemistot Näiden lisäksi erilaiset samoojat, etsijät, vanhoja lukukokemuksia kaipaavat, löytöjen tekijät, palautushyllyjen selaajat.

3. Kaunokirjallisuuteen liittyviä tietopalvelukysymyksiä • ”missä romaanissa on kuvaus Suurinkvisiittorista” • ”Daniil Harmsin tyyppistä satiiria” • ”runo yksinaruisesta keinusta” • ”runo, josta asiakas muistaa ainoastaan ’yksinäisyys soittaa viuluaan’” • ”romaaneja, joissa veisataan virsiä” • ”romaaneja, joissa kuvataan työntekoa positiivisessa hengessä” • ”amerikansuomalaisen kirjoittajan kirjoittama romaani, jossa käytetään hienoa amerikansuomea ja se on suht vanha, ehkä 1960-luvulta. Tekijän etunimi alkaa ehkä A-kirjaimella” • ”turkin kielestä käännetty, turkkilaista surrealismia edustava teos, lienee kirjoitettu noin kolmekymmenluvulta, ruotsinnos tai suomennos” • …

4. Kaunokirjallisuuden indeksoinnin perusteista • Jarmo Saarti: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit: kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus. Väitöskirja, Oulun yliopisto 1999. • kirjallisuuden monitulkintaisuus, oman tulkinnan osuuden tunnistaminen • vaatii asiantuntemusta, yleissivistystä, genrejen sisäisten konventioiden tuntemusta • kirjastokohtaiset sopimukset siitä, mitä asioita ja millä tarkkuudella nostetaan esiin • ns. genre-kirjallisuuden asiasanoitus: genren konventiot ohjaavat lukutapaa • ns. avoin (”laatu”) kirjallisuus: avoin useammille tulkinnoille

5. Mikä Kaunokki? • Fiktiivisen aineiston asiasanasto, n. 4 500 termiä • Kokeilupainos v. 1996, varsinainen asiasanasto v. 2000, verkkoversio v. 2007 • Perustana Jarmo Saartin väitöskirja ja sisällönkuvailutyö Kajaanin kaupunginkirjastossa • Kattaa kaikki kirjallisuudenlajit, aikuisten ja lasten kirjallisuuden, elokuvat • Mukana jonkin verran kirjallisuudentutkimukseen liittyviä termejä • Noudatettu YSAn periaatteita ja rakennetta • Ruotsinkielinen versio Bella • Ylläpito ja kehittäminen Helsingin kaupunginkirjastossa, Kaunokki-työryhmä

6. Kaunokin erityisyydestä • Kaunokirjallisuuden luonne – teos omalakisensa taideluomus, kielen eri tasot (metaforisuus, konnotaatiot, vertaukset) > monitulkintaisuus • ”[Kirjallisuuden kieli] on aina ihmisenä olemista koskevan perustiedon kieltä.” (Rikama, 2007) • Kirjallisuuden aiheena voi olla mikä vain, sen käsittelytapa yksilöllinen > haasteita sanastoille! • Kohderyhmän vaikutus: lasten- ja aikuistenkirjallisuus • Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun luonne – ”aboutness”

7. Kaunokin fasetit • Genre, laji, tyyli • Teema • Henkilö, toimija • Paikka, miljöö • Aika • Muut

8. Genrestä (1) • genre ~ kirjallisuudenlaji, -luokka • genrejä satoja, uusia syntyy jatkuvasti • Kaunokissa n. 600 genreä, hyvin erityyppisiä, liittyvät niin kirjan muotoon (novellit) kuin sisältöön (filosofiset romaanit) • ”genrekirjallisuus” ~ viihdekirjallisuus (esim. dekkarit, naisten viihdekirjallisuus): ”ajanvietteeksi tarkoitettu kaunokirjallisuus, jolla ei ole kunnianhimoisia taiteellisia tavoitteita” (Otavan kirjallisuustieto 1990). Pyrkii noudattamaan genren vakiintuneita piirteitä, vastaamaan lukijan odotuksiin. • kirjailija voi kirjoittaa genren vakiintuneita kaavoja noudattaen tai tietoisesti rikkoa niitä • genrellä tärkeä merkitys teoksen markkinoinnissa, ja se ohjaa myös lukijan odotuksia, valintoja ja lukutapaa

9. Genrestä (2) • genre kuvaa kokoavasti sitä, miten teoksessa käsitellään aiheita ja teemoja, mikä teoksen näkökulma kuvaamiinsa asioihin, millaiset ovat • teoksessa käytetyt kerronnan keinot, mikä teoksen tyyli on esim. sairaus motiivina dekkarissa tai elämäkerrallisessa romaanissa. • kaikkia nimekkeitä ei voi määritellä kuuluvaksi johonkin genreen - on romaaneja, joille voi luontevasti antaa useitakin genrejä • kaunokirjallisuuden hyllyryhmittely perustuu genreille

10. Muista kuvailtavista aspekteista (1) • aiheet, teemat, motiivit • ”aboutness”: mistä kirjassa on kyse • liittyy usein tarinaan, juoneen • vältettävä liikaa tulkintaa • keskeisimmät teemat, aiheet ja motiivit, myös sivuteemat, jos käsitelty aihe harvinainen • henkilöt, toimijat • teoksen keskeiset toimijat ja päähenkilöt • ihmiset, eläimet, taruolennot, kyborgit… • miljööt, tapahtumapaikat • mitkä teoksen tapahtumapaikat • todelliset, tunnistettavat paikat (maat, kaupungit, kylät), keksityt paikat (myyttien, tarujen paikat, avaruus…) • tapahtumapaikat kannattaa indeksoida tarkasti, jos ne käyvät tekstistä ilmi

11. Muista kuvailtavista aspekteista (2) • tapahtuma-aika • milloin teos ”tapahtuu” • tarkka aika (vuodet, päivä…), ”sumea aika” (kesä, yö…) • muut kuvattavat seikat, esim. • kirjallisuuspalkinnot (Finlandia, Tanssiva karhu, Olvi…) • luettavuus: isotekstiset kirjat • julkaisemiseen liittyvät seikat: omakustanteet, esikoisteokset, • filmatisoinnit • vapaan indeksoinnin sanaryhmät • laajat sanaryhmät, joihin kuuluvia termejä ei voida tyhjentävästi listata sanastoon • esim. ammatit, eläimet, kansat

12. Indeksoinnista vielä • yksityiskohtaisemmat ohjeet ks. Kaunokki s. 6-18 • Kaunokin / Bellan lisäksi käytetty YSA Yleinen suomalainen asiasanasto ja Allärs Allmän tesaurus på svenska • indeksointi on aina subjektiivista, yksi näkemys teoksen sisältöön • erilaiset indeksoinnit samasta teoksesta, valitut asiasanat osattava perustella • yhtä ainoaa ”oikeaa” sisällönkuvailua ei ole!

13. Sanastosta ontologiaksi - mikä muuttuu?

14. Ontologian määrittelyä • ontologiafil. olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa (Kielitoimiston sanakirja) • käsite on omittu tietohallintaan ja tekoälytutkimukseen, ja sillä on useita, toisistaan poikkeavia määritelmiä • ontologioilla keskeinen asema semanttisessa webissä • tässä: tesauruslähtöinen, tietokoneohjelmistojen näkökulmasta kehitettyä sisällönkuvailujärjestelmää, joka • kuvaa mikromaailman käsitteet / oliot • järjestää käsitteiden väliset suhteet • on formaali, eksplisiittinen ja yhdenmukainen • on verrattavissa tesauruksiin ja indeksointiin Eija Airio

15. Käsitteiden väliset suhteet kuvataan loogisella, myös tietokoneen "ymmärtämällä" tavalla. Funktio- eli assosiatiivinen suhde Koostumussuhde Hierarkkinen suhde Katri Seppälä: Käsiteanalyysi ontologiatyössä

16. Asiasanasto / ontologia Asiasanastojen avulla tuotettu tieto edellyttää aina ihmisen tulkintaa. Asiasanasto > ontologia: • Asiasanaston termien analyysi, merkitysten ja keskinäisten • suhteiden määrittely. • Ontologian käsitteet yksilöidään urien avulla • koneluettavuus • linkitettävyys

19. Kaunokin ontologisointi • Osa Kirjasampo –projektia Turun kaupunginkirjastossa, TKK:n ohjaus. • Protégé-ontologisointiohjelma. • Käsiteanalyysi, käsitteiden väliset suhteet ja hierarkiat, ripustus YSO:an. • Lisätään Kaunokin sisäistä hierarkkisuutta ja käsitteiden määritelmiä (esim. genret). • Kaunokin fasetit huomioitu ontologiassa. • Kaunokki-ontologia = yhdistelmäontologia, jossa mukana Kaunokin ja YSA:n termit ontologisoituna. • Sisällöllisesti asiasanasto ja ontologia pyritään pitämään mahdollisimman identtisinä. • käytettävissä ONKI-palvelimella

20. Esimerkki 1: Kaunokin käsitteiden tarkempi määrittely

21. Esimerkki 2: yhdistäminen YSO:an • Kirjallisuus, YSOssa eritelty käsite • Kirjallisuus taidelajina • Kirjalliset teokset • Kirjallisuus erikoisalana • Kaunokki-ontologiassa noudatetaan YSOn logiikkaa, osittain eri kuin Kaunokissa

22. Esimerkki 3: lisämerkityksiä YSO:ssa oleville käsitteille • Lisämerkitys mm. näille YSO:n käsitteille:

23. Kaunokin myötäyhdistelmäontologioihin tulee runsaasti lisää • termejä erityisesti luokkiin • kulttuuriset ilmiöt • kulttuuriset tuotokset • mentaaliset ilmiöt • keskinäinen toiminta • sisäiset ja ulkoiset ominaisuudet

24. Ontologiainfrastruktuuri, perusta luotu FinnONTO-hankkeessa (TKK) 2003-2007 KOKO YSO KAUNOKKI AFO MAO VALO TAO Ontologisointi tehty osana Kirjasampo-projektia. Julkistus syyskuussa 2009. ... ... Ontologiat käytettävissä ONKI-palvelimellahttp://www.yso.fi/

25. Miksi kirjastoissa pitäisi tietää semanttisesta webistä ja ontologioista? • Semanttinen web vahvistuu vähitellen? • Ontologiat vaikuttavat sisällönkuvailutyön käytäntöihin • Uudella tavalla tuotettu metadata on käytettävissä monipuolisemmin – kirjastot osaksi semanttista verkkoa? • Semanttinen verkko, jossa tietoja prosessoidaan aiempaa tehokkaammin • Mikä vahvistaa kirjaston roolia verkossa, auttaa myös fyysisessä kirjastossa

26. Entäpä sitten käytännössä?

27. Kaunokki-Saha • Semanttisen laskennan tutkimusyksikön kehittämä annotaatioeditori • Annotointi = kuvailusta käytetty termi semanttisessa webissä • Lähtökohtana kaunokirjallisuuden erityispiirteet • Erityistä huomiota • Sisällönkuvailuun • Osakohteiden tallennukseen • Teosten välisten yhteyksien esilletuomiseen • Funktionaalisen luetteloinnin piirteitä • Kukin teos yhtenä tietueena • Kieliversiot • Mukana myös kirjailijoihin liittyvää tietoa • Kehittyneemmät ja monipuolisemmat hakuehdot • Kun tallennetaan yhden teoksen tietoja, täydennetään samalla semanttista verkkoa

28. Sisällönkuvailu Kaunokki-Sahaan • Kaunokki-ontologia integroitu Kaunokki-Sahaan • sisällönkuvailutermejä ei tarvitse etsiä erillisistä selaimista • käytettävissä YSOn ja Kaunokin käsitteet • sisällönkuvailu tehdään vain yhdellä kielellä, voidaan näyttää käyttöliittymässä/Sahassa halutulla kielellä (Kaunokki-ontologia: suomi, ruotsi, YSO: suomi, ruotsi, englanti) • Sisällönkuvailutyön perusteet eivät muutu, tiedontallennuksen ja –esittämisen välineet kyllä • Lukijat mukaan sisällönkuvailutyöhön?

29. Kaunokki-Sahassa suomenkielisen kaunokirjallisuuden perustiedot Tarvitaan yhteistyötä vanhemman kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun Kirjastot rakentavat yhdessä kaunokirjallisuuden tiedonhaun välinettä Voimat yhdistämällä ja keskittämällä parempia tuloksia Miten yhdessä tuotettu metadata on integroitavissa esim. kirjastojärjestelmiin? Mitä kirjastoilta toivotaan? Miten kirjastot hyötyvät?

30. Ja ei kun testaamaan…