Rahoittajayhteisöt, viimeisimmät rahoitusosuudet ja toiminta-alue

1. ”Suurella sydämellä, yhdellä ämmällä”Asumisneuvojatoiminta Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa vuosina 2002-2007 Pirjo Hoppania-Pantsu

2. Rahoittajayhteisöt, viimeisimmät rahoitusosuudet ja toiminta-alue Toiminta on jatkunut keskeytyksettä 1.1.2002 alkaen. Viimeisin sopimus on allekirjoitettu 12.12.2006 ja siinä on sovittu toimintavuodesta 2007. • Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 23 819 € • Jyväskylän maalaiskunta, sosiaalipalvelut 4 000 € • Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 12 689 € (5583 asuntoa) • Jyväskylän maalaiskunnan Vuokratalot Oy 3 830 € (1685 asuntoa) • VVO Asunnot Oy 3 425 € (1507 asuntoa) • YH-Asunnot 2 237 €(984 asuntoa) 50 000 €/v. (9759 asuntoa) Asumisneuvojatoimintaan ovat kuuluneet sekä Jyväskylän kaupungin että Jyväskylän maalaiskunnan alueet kokonaisuudessaan. Pääasiassa palvelu on tarkoitettu maksavien yhtiöiden asukkaille, mutta myös muita vuokralaisia on ohjautunut palveluun sosiaalipalveluiden, muiden yhteistyötahojen tai kuulopuheen perusteella. Yhteydenottoja on tullut satunnaisesti muistakin kunnista, jolloin palvelua on annettu ensisijaisesti puhelinneuvontana. Pirjo Hoppania-Pantsu

3. Muita toiminnan edellytyksiä • Hankkeen hallinnoijana on ollut alusta asti Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) • Asumisneuvojana on toiminut koko hankkeen ajan Pirjo Hoppania-Pantsu • Toimintaa toteutettiin alussa 1,5 vuotta vuokratussa toimistotilassa Kuokkalassa. Heinäkuusta 2003 toimitila ja työyhteisö on ollut KYT:ssä • Hankkeella on ollut johtoryhmä, joka on muodostunut rahoittavien tahojen edustajista • Ohjausryhmä toimi ensimmäisen projektisopimuksen ajan 1/2002-6/2004 • 1-5/ 2007 toimi uusi lähiohjausryhmä, jonka tarkoituksena oli olla tukena ja apuna toimintakokemusten arvioinnissa • Asumisneuvoja on osallistunut työnohjaukseen vuoden 2007 ajan Pirjo Hoppania-Pantsu

4. Asiakastyön toteuttamisesta • Asiakkaat ovat ohjautuneet palveluun vaihtelevasti • Eri tahoilla on ollut erilaisia syitä ohjata asiakas asumisneuvojalle • Ohjaustoimenpiteitä ovat tehneet ensisijaisesti vuokranantajat ( toiminnan esite maksumuistutuksen yhteydessä) ja sosiaalitoimistojen työntekijät • Osa asukkaista on löytänyt tiedon palvelusta porrasilmoituksista, nettisivuilta tai kuullut tuttavalta • Tässä hankkeessa ei ole voitu tehdä etsivää työtä, koska on toimittu virallisten tahojen ulkopuolella eikä käytössä ole ollut tarvittavaa havaintoa avuntarpeessa olevasta asiakkaasta • Toiminta on keskittynyt vuokranmaksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden avustamiseen, koska suurin osa häädöistä aiheutuu niistä • Toiminnan tarkoituksena on ollut pyrkiä vähentämään häätöjä ja maksuvaikeuksista aiheutuvia ongelmia Pirjo Hoppania-Pantsu

5. Yhteydenottojen määrät TAULUKKO 1 Asiakkuudet vuokranantajittain • JVA 365 perhettä 41,2 % • VT 100 perhettä 11,3 % • VVO 69 perhettä 7,8 % • YH 38 perhettä 4,3 % • KOAS* 19 perhettä 2,1 % • Sato* 16 perhettä 1,8 % • muu vuokranantaja 191perhettä 21,6 % • asunnoton 64 perhettä 7,2 % • muu verkostotyö 24 asiaa 2,7 % YHTEENSÄ 886 asiakasta 100% Pirjo Hoppania-Pantsu

6. Yhteydenottojen syyt TAULUKKO 2 Asiakkuudet tulosyyn perusteella • vuokranmaksuvaikeus 466 52,5 % • asunnottomuus 55 6,3 % • asunnonhaku/ -vaihto 94 10,6 % • vuokrasuhteeseen liittyvä neuvonta 147 16,6 % • toimeentuloneuvonta 19 2,1 % • muu neuvonta ja yhteistyö 105 11,9 % YHTEENSÄ 886 100 % • Asunnottomien kirjauksessa: 2002 kirjaukset poikkesivat. Asuntohotelli Päijänne asutti asunnottomia pitkäaikaisesti, mutta ei tehnyt vuokrasopimuksia. Osa asunnottomista on kirjattu asunnonhakuun tai muuhun neuvontaan. Pirjo Hoppania-Pantsu

7. Asiakkaan profiili Asiakas on ollut nainen 65 % uusista asiakkuuksista Asiakkaiden ikä on ollut 25-44 vuotta 42 % ja 45-64 vuotta 38 % (taulukko 3) Vuosien 2005-2007 vuokranmaksuvaikeuksissa ja asunnottomina asioineiden perheiden (229 kpl) perhemuodot (taulukko 4): yhden henkilön talouksia 85 lapsettomia pareja 24 yhden huoltajan talouksia 53 (alaikäisiä lapsia yhteensä 91) kahden huoltajan talouksia 44 (alaikäisiä lapsia yhteensä 76) viikonloppuvanhempia 23 (alaikäisiä lapsia yhteensä 45) Lisäksi perheenlisäystä odoteltiin yhdeksässä perheessä, joten perheen vaikea asumisasia kosketti suoraan tai välillisesti 221 lasta. Vuosina 2006-2007 vuokravaikeuksissa asioineista on 156 asiakkaan tiedoissa (taulukko 5): työssä 23 15 % osa-aikatyössä 10 6 % työttömänä 65 42 % eläkeläisenä 23 15 % opiskelijana 7 4 % kotiäitinä/- isänä 18 12 % sairauspäivärahalla 10 6 % Yhteensä 156 100 % Vuokravaikeuksissa 2006-2007 asioineiden otannassa 114 taloutta (taulukko 6) talouksien keskimääräinen nettotulo ilman asumiskulujen vähentämistä oli 1041 €/kk. Näiden asiakastalouksien tulot kaikkine tukineen ja etuisuuksineen jakautui seuraavasti (taulukko 7): perheessä jommallakummalla puolisolla palkkatuloja ka 1313 €/kk 34 taloutta 30 % perheessä ei ollenkaan palkkatuloja ka 926 €/kk 80 taloutta 70 % 114 100 % Pirjo Hoppania-Pantsu

8. Vuokravelat ja rästien maksut Pirjo Hoppania-Pantsu

9. Toiminnan rahoittamisesta ja kustannuksista • Hankkeen rahoitus on ollut yhteensä 261 384 €, josta vuokrataloyhtiöt ovat maksaneet 135 765 €, Jyväskylän kaupunki 100 141 € ja Jyväskylän maalaiskunta 24 500 €. Keskimäärin vuosibudjetti on ollut 43 564 €. (TAULUKKO 18) • Kun vuokravelkoja on ollut yhteensä 347 970 € ja niistä on saatu takaisin ainakin 258 020 € yhtiöiden panoksen ollessa 135 765 €, toiminta on ollut varmasti kannattavaa. • Kustannus asukkaille on ollut ka 11 €/asunto/projektiaika eli kuusi vuotta (TAULUKKO 19) . Asuinneliölle kustannusta jää alle 0,003 €/kk (ka 60 m2). • Jyväskylän kaupungin asukkaille ei ole aiheutunut kuluja, koska toimintaan on osoitettu testamenttirahoitus. • Maalaiskunnan asukkaat ovat maksaneet kuuden vuoden aikana ka 4083 €/vuosi, joten veronmaksajaa kohden kustannus on todella pieni. Pirjo Hoppania-Pantsu

10. Asumisneuvojan toivelista eli työssä havaittua kehitettävää Vuokranantajille: • Uusille vuokralaisille non-stop – koulutukset talossa asumisesta. Samalla henkilökunta ja talon tavat tulevat tutuiksi. • Asukasvalinta- ja asumisneuvontayhteistyön kehittäminen. Asumisneuvojilla on yleensä sosiaalipuolen koulutusta ja kokemusta. Toiminta tuo rahat takaisin ja saa aikaan säästöjä, kun siihen panostetaan. • Hyvän perintätavan mukaan asiakkaalle on syytä ennen oikeudellisia toimenpiteitä antaa mahdollisuus hoitaa velkaansa tekemällä maksusopimuksen velastaan. • Luottotietohäiriöiden tarkoituksenmukainen käyttö, jotta asunnon saaminen ei esty tai vaarannu kaikkien merkintöjen vuoksi. • Vaikuttaminen asuinympäristön turvallisuuteen pitämällä asuintalot siisteinä ja pihat valaistuina. Yhteistyö muiden asuinalueen toimijoiden kanssa. Sosiaalitoimille: • Kuntien ja eri yksiköiden välisen yhteistyön selkeät linjanvedot, joissa on kuitenkin tilannekohtaisen harkinnan mahdollisuus ja asiakas voi kokea tulleensa kohdelluksi päätöksenteossa tasapuolisesti sekä oikeudenmukaisesti. • Asiakkaan palveluun ohjaamisessa on tuotava selkeästi esiin: miksi ohjattu, mikä odotus, mikä tarve ja kenen tarve. Asumisneuvoja tms. toimija aidoksi kumppaniksi, jos on yhteinen asiakas. • Toimeentulotuen ja etuuskäsittelyn sijoittaminen Kelan palveluihin, jotta sosiaalitoimi vapautuu sosiaalityöhön. Kun asiakkaan tilanteessa ei ole toimeentulotuen suhteen muutostarpeiden tarkastamista kuukausittain, olisi tuen maksaminen Kelan kautta asiakkaan normaaliutta lisäävä. Toimeentulotuen vajaakäytölle tällainen normaalius voisi olla myös eduksi. • Palveluohjaajia lisää. Kuokkalan alueella sellaista ei ole ollut ja muutoinkin työ- ja asiakasmäärä tuntuu olevan kohtuuton nykyisille palveluohjaajille. Pirjo Hoppania-Pantsu

11. ..jatkuu… Maahanmuuttajapalveluille: • Erityistä opastusta tulevaan elämänvaiheeseen, jolloin siirrytään aluesosiaalityön piiriin. • Kaikille asiakkaille asumisasioiden ja talouden neuvontaa Talous- ja velkaneuvonnalle: • Kaikenkansan helppoa talousneuvontaa erilaisille ryhmille. Kouluille ja oppilaitoksille: • Varsinkin sosionomiopintoihin liitettäväksi asumisneuvonnallista otetta ja opetusta. Pääosa asumisneuvojista on sosionomeja. • Peruskouluihin arjen taitojen opetusta niin raha-, kuin asumisasioissakin (siivoaminen, kokkaaminen, häiriötön asuminen, oman asuinympäristön kehittäminen). Terveys-, mielenterveys-, päihde- ja työllistämispalveluille: • Asumisasia on iso osa asiakkaiden elämästä, joten lisää yhteistä työn kehittämistä, yhteydenottojen lisäämistä ja vuorovaikutuksen mahdollistamista. • Asumisen teemallisia pienkoulutuksia. Seurakunnille: • Sosiaalitoimen kanssa linjaus talousavustuksista. • Diakoniarahaston kautta myönnettyjen avustusten ehto edunvalvonnasta pois, jos siihen ei ole selkeää perustetta, koska ylivelkaantumien sinällään ei ole sille peruste. • Yhteiskunnallista keskustelua köyhyydestä lisää. • Seurakuntien asukasvalinnassa huomio asunnon tarpeeseen enemmän kuin luottotietoihin. Pirjo Hoppania-Pantsu

12. …lopuksi. Maistraatille: • Lisää edunvalvojia, jotta asiakkaille on riittävästi aikaa. • Välitystilin tai vastaavan kevyemmän tukijärjestelmän kehittämistä sosiaalitoimen kanssa. Kaikille yhteisesti: • Lomakkeet ja päätökset selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi tai asiakkaalle työntekijän neuvonta-aikaa niiden täyttämiseen. Lomakkeista voi konsultoida Keski-Suomen Erilaiset Oppijat -yhdistyksen kanssa. Neuvonta ja ohjaus helposti saavutettaviksi. • Tehdään varhainen, napakka puuttuminen, suunnitellaan hyvin, toimitaan moniammatillisesti, käytetään joustavaa ja asiakasta kuulevaa työotetta ja annetaan pitkäkestoista tukea tarvittavalla intensiteetillä. Annetaan asiakkaan omalle roolille tilaa, jotta hän voi ottaa vastuuta tilanteestaan nyt ja tulevaisuudessa kykyjensä mukaan. • Asumisasioiden neuvontaa riittää kaikille tahoille. Siihen ei ole yksinoikeutta tai velvollisuutta kenelläkään yksittäisellä henkilöllä tai organisaatiolla. Mielestäni on turha keskustella siitä, kenen tällaista toimintaa kannattaisi rahoittaa, eli kenelle asukkaiden ongelmat kuuluvat. Mielestäni voittaja on se, joka auttaa ensin. Lisäksi tarvitaan yhteistä keskustelua, näkemystä, kehittämistä, päätöksentekoa ja kaikki mahdollinen osaaminen. Tehdään työtä sitten asumisneuvontana, sosiaalisena isännöintinä, asumisen ohjaamisena, tms. niin kaikkien toimintojen tarkoituksena on tukea asiakasta asumisen onnistumisessa. Raportistani saat lisätietoa. Olen pyrkinyt omassa työssäni toteuttamaan läpinäkyvyyttä ja pohdiskelen asioita avoimesti. Jos on kehitettävää, se on tuotava esiin. Näin uskon. Pirjo Hoppania-Pantsu, asumisneuvojana 1.1.2002-31.12.2007 Pirjo Hoppania-Pantsu