MATKAILUTALOUS JA MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Savonlinna 15-16.9.2005

1. MATKAILUTALOUS JA MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSETSavonlinna 15-16.9.2005

2. Sisältö Matkailun globaaliset ja alueelliset vaikutukset Matkailun elinkeinon rakenne Matkailuyritysten toimintaympäristö Matkailukysynnän piirteet Matkailun kehitystekijät

3. Matkailu globaalisena ilmiönä Kansainväliset matkailutulot eräissä OECD-maissa (milj. ?) v.2003 (Uusimmat tiedot, http://www.world-tourism.org/facts/tmt.html ) USA 57 027 Espanja 36 925 Ranska 32 742 Italia 27 601 Ruotsi 4 689 Tanska 4 655 Norja 2 246 Suomi 1 674

4. Matkailu globaalisena ilmiönä Kansainväliset matkailumenot eräissä OECD-maissa (milj. USD) v.2003 (WTO) Saksa 64 700 USA 56 600 Iso-Britannia 48 500 Japani 29 000 Ranska 23 600 Italia 20 500 Ruotsi 8 300 Norja 6 400 Suomi 2 432

5. Matkailu globaalisena ilmiönä Suosituimmat matkailumaat, v. 2003 (WTO http://www.world-tourism.org/facts/tmt.html) 1. Ranska 75,042 milj. saapumista 2. Espanja 51,830 3. Yhdysvallat 41,212 4. Italia 39,604 5. Kiina 32,970 6. Britannia 24,715 7. Itävalta 19,100 8. Meksiko 18,665 9. Saksa 18,392 10. Kanada 17,534 Suomi 2,601

6. Matkailu globaalisena ilmiönä Turismitulot kaikista vientituloista 1995 (WTO) US $ milj. % %GNP:stä Espanja 25 701 28,1 4,8 Italia 27 451 11,9 2,5 USA 61 137 10,5 0,9 Ranska 25 527 9,6 1,9 Iso-Britannia 19 073 7,9 1,7 kts: Cooper etc. Tourism, principles and practice s. 128 kts: Cooper etc. Tourism, principles and practice s. 128

7. Matkailu globaalisena ilmiönä Matkailutulot mrd $ 1950 1998 2002 2.1 445 474 Saapumiset (milj.) 25,3 625 703 Vuonna 1999 maailmassa oli noin 200 miljoonaa työpaikkaa matkailussa On ennustettu, että turismiteollisuus kasvaa vuosittain noin 3 % ja sen osuus vuoden 1990 10,5 %:n kansantuotteesta nousee 11,4 %:n vuonna 2005 Se merkitsee vuosittain 5,5 milj. uutta työpaikkaa

8. Matkailu globaalisena ilmiönä Turismin taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus vaihtelee huomattavasti 20 rikasta valtiota (17 Euroopan + USA, Kanada ja Japani) vastasi v. 1995 noin 82 % kaikesta matkailukulutuksesta ja vaikka esim. Kiinan ja Brasilian kasvu on merkittävää, tilanne ei ole muuttumassa Vaikka monet länsimaat panostavat voimakkaasti matkailuun, on niiden matkailutase negatiivinen koska niistä matkustetaan myös paljon muualle

9. Linkkejä

10. Matkailu globaalisena ilmiönä

11. Matkailu globaalisena ilmiönä Globaalilla tasolla turismin kehitykseen vaikuttavat: Kansainvalinen taloudellinen kehitys Kansainvälisten yritysten rakenteiden kehitys Demografiset (väestön) muutokset Teknologinen muutos Globaalit instituutiot kuten esim. IMF (Inter-national Monetary Fund) l. kansainvälinen va-luuttarahasto ja Maailmanpankki, (World Bank) Kansainväliset kauppa- ym. sopimukset

12. Matkailu globaalisena ilmiönä Kansallisella tasolla Hallituksilla tärkeä rooli turismin ja sen markki-noinnin koordinoinnissa sekä tuotekehitystyössä Alueellisella tasolla Tärkeää verkostojen luominen Monet luonnon- ja kulttuuriresurssit ovat alueisiin sitoutuneita Paikallisella tasolla Tärkeää kontaktien luominen, yritysten ja paikallisviranomaisten välillä sekä työntekijöiden ja turistien välillä http://www.mek.fi/web/mekfi.nsf/(pages)/ToimijatRahoitus?OpenDocument

13. Matkailun alueelliset vaikutukset Suomi matkailumaana Matkustustase, milj ? (http://www.mek.fi) 1990 1995 2000 2004 Tulot 784 1 200 1 664 1 656 Menot 1 811 1 668 2 150 2 273 Netto - 1 027 - 468 -461 -617

15. Matkailun alueelliset vaikutukset Matkustustaseen tulot maittain 1999 milj.mk (Tilastokeskus, alustavia tuloksia) Yhteensä 8 524 Ruotsi 1 942 Venäjä 1 541 Saksa 637 Iso-Britannia 529 Yhdysvallat 499 Norja 348 Japani 331 Alankomaat 255 Viro 245 Italia 229

16. Matkailun alueelliset vaikutukset Saapuneet vieraat ja yöpymiset asuinmaittain 2000 Kaikki majoitusliikkeet Saapuneet Yöpymisvuorokaudet Suomi 6 460 270 11 976 131 Ulkomaat 1 970 817 4 065 971 Yhteensä 8 431 087 16 042 102 (Tilastokeskus)

17. Matkailun alueelliset vaikutukset Yöpymiset majoitusliikkeissä (kaikki) maakunnittain (Tilastokeskus 1999) Koko Suomi 15 577 660 Uusimaa 3 671 449 Lappi 1 573 288 Pirkanmaa 1 180 836 Varsinais-Suomi 1 103 159 Pohjois-Pohjanmaa 1 029 742

18. Matkailun alueelliset vaikutukset Matkailuun liittyvien toimialojen henkilöstö (Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu 1998) Majoitus- ja ravitsemustoiminta 44734 Maaliikenne 51806 Vesiliikenne 8448 Ilmaliikenne 5087 Liikennettä palveleva toiminta 18499 Virkistys, kulttuuri ja urheilu 14758 Yhteensä 133332 Matkailun osuus kaikista toimialoista Henkilöstöstä 13,24 % Liikevaihdosta 8,99 %

19. Matkailun alueelliset vaikutukset Suomen matkailualueet (MEK/Artman ym.) Kulttuurialue, Etelä- ja Lounais-Suomi, Suomen tärkein matkailualue. Vaikka matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat suuremmat kuin missään muualla Suomessa, suhteellinen merkitys on melko vaatimaton Järvialue, käsittää viidenneksen Suomen pinta-alasta ja on toiseksi suurin loma-asutusalue, 41 % kaikista Suomen lomamökeistä on siellä. Vaikka järvialueen majoitusliikkeissä käy paljon matkailijoita, ulkomaalaisten osuus on vähäinen.

20. Matkailun alueelliset vaikutukset Itä-Suomen vaara-alue, tyypillistä vesistöt ja runsasluminen talvi, jotka mahdollistavat luonto-matkailun sekä talvella että kesällä. Tärkeimmät matkailukeskittymät Vuokatti ja Ruka. Pohjanmaa, “Suomen Länsi”. Matkailukeskukset hajallaan ja välissä suuria vetovoimatekijöiltään vaatimattomia alueita. Oulu, Kalajoki, Vaasa, Seinäjoki, Pori ja Rauma. Lappi, vuotuinen matkailutulo noin 10 % koko Suomen matkailutuloista. Merkittävää talvimatkailun suuri osuus (69 %) matkailutulosta. Loma-asuntoja pinta-alaan nähden vähän. Useita matkailukeskittymiä ja laajoja retkeilyalueita.

21. Matkailuelinkeinon rakenne

22. Matkailuelinkeinon rakenne Avustava toiminta/Välijäsenet Matkatoimistot/matkanjärjestäjät Kuljetukset Ilma-, maa-, vesikuljetukset Majoitus Hotellit, motellit Matkustajakodit, täyshoitolat Leirintäalueet, lomakylät, retkeilymajat Kohteet/Ohjelmapalvelut Luonnolliset/rakennetut Organisaatiot Valtion/yksityiset

23. Matkailuelinkeinon rakenne/ Matkatoimistot Suomessa n. 160 matkatoimistoa, joilla runsaat 400 toimipistettä Suomen matkatoimistoalan liiton jäseneksi voi päästä Kuluttajaviraston valmismatkaliikerekisteriin merkitty ja siellä vähintään vuoden ajan ollut matkanvälittäjä ja järjestäjä Suomen Matkatoimisto, omistaja Finnair Oyj 100 %, 27 toimistoa, 10 liikematkakeskusta, henkilökunta n. 750/ 570 v.2003, Suomen ensimmäinen (yli 90 v.) ja suurin (myynti n.1,5 mrd mk v. 2000/284 milj.€ v.2003) Area , yli 30 v. 2000 /22 v. 2003 toimipistettä Suomessa ja edustustot Pietarissa ja Moskovassa, omistaja Finnair Oyj 100 %, henkilökunta n. 440 v.2000/ 300 v. 2003 Töölön Matkatoimisto Suomen suurin yksityinen matkatoimisto, toimisto 10 paikkakunnalla/31 toimistoa v. 2003, myynti n. 400 mmk, henkilöstö n. 160 v. 2000/230 v. 2003, Konkurssiin 2005 Kilroy travels , erikoistunut nuoriin ja opiskelijoihin. Henkilökunta n. 600/ 500 2003, pääkonttori Kööpenhaminassa ja toimistot Tans-kassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Saksassa ja Hollannissa

26. Matkailuelinkeinon rakenne/ Matkatoimistot

27. Välijäsenistä on hyötyä, koska: Palvelun tuottajat voivat myydä suuremmissa erissä ja jakaa riskin matkanjärjestäjän kanssa Toimittajat voivat vähentää markkinointikustannuksia kohdistamalla markkinoinnin ammattilaisille kuluttajien sijaan Kuluttaja säästää rahaa ja aikaa kun paketti on koottu valmiiksi ja ammattilaiset hoitavat kaiken Kuluttajat hyötyvät myös tukkuostajien ostovoimasta ja saavat palvelut halvemmalla paketoituina kuin erikseen ostettuina Kohteet hyötyvät kansainvälisten yritysten markkinointivoimasta Matkailuelinkeinon rakenne/ Matkatoimistot Katso Cooper etc. 248Katso Cooper etc. 248

28. Kuljetus on monesti yhtä tärkeä osa matkaa kuin muukin ohjelma ja usein osa kokemusta kun työ-matkailijalle se voi olla välttämätön paha Ilmakuljetukset Lentokuljetukset ovat mullistaneet matkailua ehkä enemmän kuin mikään muu asia 1900-luvulla, mikään paikka maailmassa ei ole enää liian kaukana Lentokuljetukset ovat vallanneet pitemmillä matkoilla markkinat ja nykyisin voidaan lentää ilman välilaskua jopa 15000 km USA:ssa ja Euroopassa markkinat ovat vapautuneet ja on tullut perinteisten yhtiöiden rinnalle uusia halpalentoyhtiöitä. Monet vanhat yhtiöt ovat kriisissä Matkailuelinkeinon rakenne/ Kuljetukset

29. Matkailuelinkeinon rakenne/Kuljetukset Finnair, perustettu 1923 ja nykyisin toiminnassa olevista maailman kuudenneksi vanhin. Henkilöstö n. 9000 ja koko konsernissa n. 11000. Vuosittain noin 7,5 milj matkustajaa ja 80000 tonnia rahtia SAS, Pohjoismainen lentoyhtiö, myös hotelleja Radisson SAS Ryanair, Euroopan suurin halpalentoyhtiö, perustettu 1985 Englannin ja Irlannin välille. Tällä hetkellä Iso-Britannian toiseksi suurin lentoyhtiö, 45 reittiä 11 maahan, 31 lentokonetta ja 1400 ihmisen henkilökunta, noin 7 miljoonaa matkustajaa Ilmailualan linkkejä Ilmailulaitos julkaisee tilastoja lentoliikenteestä ym.

30. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kuljetukset Maantiekuljetukset Maantiekuljetukset, oma/vuokrattu auto, matkailuauto/-vaunu, linja-auto Maantiekuljetusten etuja ovat: vapaus valita reitti ja pysähtymispaikat, oman ajan hallinta, mahdollisuus ottaa mukaan matkatavaroita, yksityisyys, mahdollisuus käyttää autoa määränpäässsä ja alhaiset kulut Yhdysvalloissa ja Kanadassa 90 % ja Euroopassa 83 % matkoista tehdään autolla Linja-autoa käytetään lähinnä ryhmien matkoilla ja terminaalikuljetuksissa mutta myös alueilla, joilla ei ole muuta infrastruktuuria Erityisesti eläkeläis- ja muut halpamatkat ovat tyypillisiä linja-automatkoja

31. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kuljetukset Linja-autoliitto International Road Transport Union Suomen Taksiliitto Autodata Autonvuokraus Avis Budget Hertz SF-Caravan Matkailuautoilu Ajoreittisuunnittelu

32. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kuljetukset Rautatiekuljetukset Junia pidetään turvallisina ja halpoina. Ne mahdollistavat matkustajien liikkumisen matkan aikanakin Ne usein halkovat mielenkiintoisia maisemia ja kulkevat kaupunkien keskustoista toiseen. Ovat usein itsenäisten matkustajien ja lentopelkoisten kulkuvälineitä (ks. Paul Theroux) Merikuljetukset Voidaan jakaa edullisiin kuljetuksiin mantereelta saariin tai lyhyisiin merialueiden ylityksiin ja risteilyihin Nykyisin autolauttojen lisäksi nopeita katamaraaneja, kantosiipialuksia ja ilmatyynyaluksia Ristelyissä tärkeää huvitukset ja korkeatasoisuus, erityisesti Karibialla, myös lento-ristely-yhdistelmiä monilla alueilla

33. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kuljetukset Rautatiet Valtionrautatiet Ratahallintokeskus Muut Varustamoja Silja Line Sea Wind Line Viking Line Superfast Ferries RG Lines Tallink Kristina Cruises Nordic Jet Line Nordic Ferry Center Eckerö Line

34. Matkailuelinkeinon rakenne/ Majoitus Majoitus on varmasti matkailun suurin ja heterogeenisin osatekijä, joka voi vaihdella vaatimattomasta yösijasta loisteliaaseen hotelliin Autiotuvista valtaviin monikansallisiin hotellikomplekseihin Majoitus voi olla täydellisin palveluin varustettu esim. hotelli, motelli, majatalo, Bed & Breakfast tai maatila Itsepalvelumajoitus, esim. huoneistot, mökit, campus, leirintäalue, matkailuvaunualue, venesatama tai timeshare Majoitus voi olla myös kulkuvälineessä kuten risteilyaluksissa, autolautoilla, junissa ja lentokoneessa Majoitukseen liittyy usein monia muita palveluja kuten ravintoloita, urheilutiloja, viihdettä sekä kokous- ja konferenssipalveluja

35. Matkailuelinkeinon rakenne/ Majoitus Hotelliketjut Suomessa 660 hotellia ja 45000 huonetta Restel, Suomen suurin, henkilöstö n. 3000 ja liikevaihto v. 2000 yli 1,2 mrd mk. 37 CUMULUS, RANTASIPI ja RAMADA-hotellia sekä Holiday Inn Garden Court Vantaalla. Lisäksi n. 250 ravintolaa SOKOS Hotels, 37 hotellia 26 kaupungissa, henkilökunta n. 2000 ja koko ketjun (sis. ravintolamyynnin) liikevaihto v. 2000 n 1277 milj. mk/ v. 2003 223,7 mil. € SCANDIC Hotels , Alun perin ruotsalainen, nykyisin Hilton groupin omistuksessa. Henkilökunta Suomessa 930. Pohjoismaissa 133 ja ulkopuolella 21 hotellia. Vuoteen 1999 saakka olivat Suomessa Inter-Continental-hotelleja Muita, esim. Private Hotels in Finland, Villi Pohjola

36. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kohteet Kohteet voidaan jakaa esim. luonnollisiin ja rakennettuihin/keinotekoisiin Luonnolliset Perustuvat tiettyihin maisemiin, ilmastoon, kasvillisuuteen tai eläimistöön Luonnonkohteiden kiinnostavuus perustuu tiettyyn resurssiin ja sijainti sinänsä on toisarvoinen, esim. Himalaja, Grand Canyon, Lappi tai Turun saaristo Tyypillistä luonnoresursseille on tietty kiinteä tarjontakatto ja rajoitettu palvelujen määrä, jos luonnonresursseja halutaan käyttää matkailussa, niitä ei voida hyödyntää teollisuudessa tai kalastuksessa esim. Tornionjoki

37. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kohteet Ääripäiden välissä on yhdistelmiä, joissa luonnonresursseihin on yhdistetty rakennettuja elementtejä esim. Lapin hiihtokeskukset Kansallis- ja luonnonpuistoissa ihmisen jälkiä ei juuri saa näkyä kun huvipuistot tai nykytaiteen museo ovat esimerkkejä täydellisestä rakennetusta kohteesta Luonnonkohteille on tyypillistä, että ne ovat yhteiskunnan omistuksessa Rakennetut kohteet Tyypillisiä rakennettuja kohteita ovat historialliset tai kulttuurinähtävyydet, museot tai taidegalleriat Myös monet historialliset rakennukset, linnat, palatsit, kirkot tai joidenkin merkkihenkilöiden kodit tai kokonaiset vanhat kaupungit ovat kiinnostavia kohteita

38. Matkailuelinkeinon rakenne/ Kohteet Usein vanhoja rakennuksia on muutettu siten, että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että turisteja esim. tehtaita ja varastoja ym. on valjastettu ostoskeskuksiksi tai näyttelytiloiksi ja teollisuus on siirtynyt halvemmille alueille kaupunkien ulkopuolelle On rakennettu teemapuistoja, urheilutiloja, teattereita ym. viihdekeskuksia Monet historialliset nähtävyydet ovat yhteiskunnan omistamia ja veronmaksajien rahoilla ylläpidettyjä Eräs ongelma on autenttisuuden säilyttäminen, miten paljon historiallisia nähtävyyksiä voidaan restauroida tai paljonko vierailijoita voidaan päästää niihin niiden menettämättä alkuperäisyyttään esim. Akropolis Teemapuistot ym. kaupalliset kohteet toimivat usein markkinatalouden ehdoilla vaikka voivatkin saada tukea

39. Matkailuelinkeinon rakenne/ Organisaatiot Organisaatiot Matkailupolitiikkaa ovat luomassa sekä kansainväliset, kansalliset että paikalliset valtiolliset ja yksityiset organisaatiot Kansainvälisen turismin vahvimpia kehittäjiä on WTO, joka pyrkii edistämään jäsenmaidensa turismia tarjoamalla informaatiota ja vaikuttamalla politiikkaan ja käytäntöihin Muita organisaatiota ovat esim. Maailmanpankki, YK, IATA, ICAO ja OECD Suomessa kansallisia organisaatioita ovat mm. KTM ja sen alainen MEK jonka lisäksi on joukko alueellisia ja paikallisia organisaatioita

40. Matkailuyritysten toimintaympäristö Muodostuu voimista, jotka vaikuttavat yrityksen johdon mahdollisuuksiin päättää yrityksensä toiminnasta Yrityksen täytyy jatkuvasti seurata toiminta-ympäristössään tapahtuvia muutoksia ja mukautua niihin Voidaan jakaa: Mikroympäristöön Makroympäristöön

41. Matkailuyritysten toimintaympäristö Yrityksen mikroympäristö Yrityksen tehtävänä on luoda houkuttelevia tarjouksia Markkinointi ei voi yksin päättää tekemisistään, vaan siihen vaikuttavat: Yrityksen muut osastot Ylin johto Tuotekehittely Rahoitus Ostot Tavarantoimittajat Markkinoinnin välikädet Jakelutiet

42. Matkailuyritysten toimintaympäristö Palveluyritykset Asiakkaat Kuluttajat Yritykset Jälleenmyyjät Institutionaaliset asiakkaat Kilpailijat Erilaiset muut yhteisöt Rahoittajat Media Julkinen valta Etujärjestöt

43. Matkailuyritysten toimintaympäristö Yrityksen makroympäristö Yritys toimii laajan ns. makroympäristön antamien mahdollisuuksien ja uhkien ympäröimänä Makroympäristöön kuuluvat demografiset, taloudelliset, luonnon-, teknologian, politiikan ja kulttuurilliset voimat Demografinen ympäristö Muodostuu ihmisistä ja on siksi markkinoinnille tärkeä, koska ihmmiset luovat markkinat Demografia on inhimillisten populaatioiden analysointia koko, tiheys, sijainti, ikä, sukupuoli, rotu, ammatti ym. Populaatioiden kasvutrendien tutkiminen antaa mahdolli-suuksia ennakoida tulevia markkinoita Euroopassa väestönkasvu on hidasta, n. 0,6 % vuodessa kun maailman keskiarvo on n. 1,8 % vuodessa

44. Matkailuyritysten toimintaympäristö Populaatioiden ikärakenne on myös muuttumassa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasian hyvinvointivaltioissa ikärakenne on vanhenemassa syntyvyyden hidastumisen johdosta. Hidastumisen syynä on halu parantaa elintasoa, naisten lisääntynyt työssäkäynti ja tehokas syntyvyyden säännöstely Perheet ovat muuttumassa - enää tavallinen perhe ei ole isä, äiti ja kaksi lasta vaan lapsien määrä on vähenemässä ja on monenlaisia uusperheitä Yksinäisten määrä on lisäntymässä Koulutuksen määrä on lisääntymässä ja se johtaa laatutuotteiden, kirjojen, lehtien ja matkojen kysynnän lisääntymiseen Kuluttajien demografinen monimuotoisuus on lisääntymässä myös Suomessa, uusia maahanmuuttajia tulee jatkuvasti uusine tapoineen Asiakasryhmät ovat jakautumassa yhä pienempiin segmentteihin

45. Matkailuyritysten toimintaympäristö Taloudellinen ympäristö Markkinat tarvitsevat ostovoimaa ihmisten lisäksi Taloudellinen ympäristö sisältää tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien ostovoimaan ja kulutuskäyttäytymiseen Markkinoijien on oltava selvillä vallitsevista trendeistä Tulojen uudenlainen jakautuminen muuttaa ostovoimaa On ennakoitu, että ostovoima ylittää v. 2010 Singaporessa ja Etelä-Koreassa Yhdysvaltojen ostovoiman GDP (kansantuote) http://www.photius.com per capita $ v. 2004 1. Luxemburg 55100 20. Ranska 27500 2. USA 37800 21. Suomi 27300 3. Norja 37700 23. Ruotsi 26800 8. Tanska 31200 23. Italia 26800 17. Japani 28000 57. Viro 12300 18. Englanti 27700 100. Egypti 3900 19. Saksa 27600

46. Matkailuyritysten toimintaympäristö Eurooppa on jo putoamassa ostovoimatilastoissa Vuosittainen taloudellinen kasvu Aasiassa on n. 6 % kun Euroopassa ja yhdysvalloissa se on n. 2,5 % Tulojen jakautuminen tietyissä populaatioissa on kiinnostavaa, Suomessa tulot jakautuvat eri lailla työllisten ja työttömien kesken Sen sijaan, että tarjottaisiin vain kallista ja hyvää tai halpaa ja huonoa on pyrittävä antamaan enemmän vastinetta rahalle - eli riittävää laatua ja palvelua kohtuuhintaan Eri maiden ja eri kuluttajien välillä on vaihtelua rahan kohdistamisen suhteen. Tulojen kasvaessa välttämättömyyksiin menee suhteellisesti vähemmän rahaa Tuloilla, elinkustannuksilla, säästämisasteella ja korkokannalla on selvä vaikutus siihen mitä ja miten kulutetaan. Jos näissä tapahtuu muutoksia, on yrityksen sopeutettava toimintansa niin, että se säilyy hengissä.

47. Matkailuyritysten toimintaympäristö Luonnonympäristö Käytetään panoksena markkinoinnissa tai markkinointi vaikuttaa siihen Lisääntynyt ympäristötietoisuus otettava huomioon suunniteltaessa markkinointitoimenpiteitä Yritykset ovat joutuneet etsimään ekologisesti parempia tuotteita ja pakkaamaan tavarat kierrätysmateriaaleihin ja käyttämään enemmän kierrätettäviä materiaaleja On kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän ekologisesti paremmista tuotteista mutta on pyrittävä siihen, että ekologisesti paremmat tuotteet aivät ole kalliimpia jos halutaan saavuttaa massamarkkinat Ympäristölainsäädäntö on kiristynyt monissa maissa ja sen voi ennustaa tulevan yhä kireämmäksi tulevaisuudessa Monissa maissa on säädetty lakeja, joilla taataan vihreämmät tuotteet

48. Matkailuyritysten toimintaympäristö Teknologinen ympäristö Uudet teknologiat saavat aikaan uusia markkinoita ja uusia mahdollisuuksia, markkinoijan on jatkuvasti seurattava kehitystä Teknologia kehittyy yhä kiihtyvällä vauhdilla, esim. mekaaninen kirjoituskone eli noin 25 vuotta, sähkömekaaninen 15, sähköinen 7 ja ensimmäisen polven mikroprosessorikone 5 vuotta, nykyisin tietokoneet vanhenevat alle vuodessa Teknologinen kehitys vaatii lisää varoja tuotekehitykseen, tarvitaan yhä suurempia yksiköitä tuotekehityksen maksamiseksi Yritykset tekevät nykyisin yhteistyötä tuotekehityksessä ja valmistuksessa vaikka ovat kilpailijoita esim. autotehtaat käyttävät toistensa moottoreita tai perämoottoreissa osa malleista eri tehtailla eroaa vain väritykseltään ja teippaukseltaan

49. Matkailuyritysten toimintaympäristö Poliittinen ympäristö Muodostuu laeista, julkisesta vallasta ja erilaisista painostus-ryhmistä, jotka vaikuttavat organisaatioihin ja yksilöihin Kapitalismissakin tarvitaan jonkinlaista sääntelyä, se takaa kilpailun ja palveluiden ja tavaroiden vapaat markkinat Suuri osa markkinointitoimenpiteistä on jonkin lain alaisia, joita on eri tasoilla, kansainvälisiä EU:n tasolla tai kansallisia Lait muuttuvat jatkuvasti ja se mikä on ollut sallittua, kielletään ja se mikä on ollut kiellettyä, sallitaan. Siksi on seurattava lakeja ja niiden tulkintoja Lait suojelevat a) yrityksiä toisiltaan esim. estämällä kilpailun rajoitukset b) kuluttajia yrityksiltä c) yhteiskuntaa esim. vaatimalla ekologisia tuotteita Painostusryhmät vaikuttavat yritysten toimintaan Businessetiikka antaa ohjeita siitä mikä on sallittua ja mikä ei, sosiaalisesti vastuulliset yritykset suojelevat asiakkaidensa etuja

50. Matkailuyritysten toimintaympäristö Kulttuuriympäristö Muodostuu erilaisista instituutioista ja muista voimista, jotka vaikuttavat ihmisten perusarvoihin, havaintoihin, preferensseihin ja käyttäytymiseen Sosiaalinen ympäristö missä ihmiset elävät, muokkaa heidän uskomuksiaan ja arvojaan Perusarvot ovat hyvin pysyviä esim. työteliäisyys ja rehellisyys. Niitä muokkaavat koulut, uskonnolliset yhteisöt, yritykset ja lainsäätäjät Toisarvoiset kulttuuriarvot ovat alttiimpia muutoksille, esim. nuorten hiusmuoti, vaatetus tai seksuaaliset normit muuttuvat ajan myötä ja näitä on yritysten jatkuvasti seurattava voidakseen ennustaa ja löytää uusia mahdollisuuksia Ihmiset käyttävät tuotteita ja palveluita itsensä ilmaisuun ja ostavat sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden uskovat sopivan heidän omakuvaansa. Vapaa-ajan teollisuudella on hyvät mahdollisuudet tarjota ihmisille keinoja itsensä toteuttamiseen heidän unelmalomallaan tai -harrastuksen parissa

51. Matkailuyritysten toimintaympäristö Ihmiset ovat suuntautumassa tällä hetkellä omien nautintojen sijaan sosiaalisempaan suuntaan Se lupaa mahdollisuuksia tuotteille ja palveluille, jotka helpottavat sosiaalista kanssakäymistä kuten kuntosaleille, perheloma-kohteille, ja joukkuepeleille, kännykkäboomi on myös eräs tämän suunnan ilmenemismuoto, et ole yksin kun sinulla on puhelin Luonnosta välittäminen on lisääntynyt ja se ennakoi markkinoita luontoaktiviteetteja kohtaan. Monien kaupunkilaisten luontotaidot ovat niin huonot, että pitää järjestää kursseja nuotion sytyttä-misessä tai murtomaahiihdossa Retkeily-, kalastus-, veneily- ym. välineillä ja niihin liittyvillä palveluilla tulee olemaan kysyntää myös tulevaisuudessa Monet yritykset pitävät ympäristöä vain annettuna tekijänä, johon pitää sopeutua mutta toiset pyrkivät vaikuttamaan siihen toimi-malla aktiivisesti lainsäätäjiä ja mediaa kohtaan ja pyrkivät mainonnalla muokkaamaan suuren yleisön mielipiteitä haluamaansa suuntaan

52. Matkailukysynnän piirteet Mittaus Kysynnän mittaus on ongelmallista ja siihen vaikuttavat niin tilastojen epätarkkuudet kuin kuluttajien käyttäytymisen vaihtelut Kysynnän keskittyminen Matkailukysyntä on voimakkaasti keskittynyt rikkaisiin teollisuusmaihin ja kehitysmaissa matkailu on useimmille liian kallista Kysyntä on vaikeasti ennustettavaa ja vaihtelevaa Ulkoiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti, ainakin lyhyellä tähtäimellä, matkailun kysyntään

53. Matkailukysynnän piirteet Kysyntä voidaan jakaa kansainväliseen ja kotimaiseen Kansainvälisen matkailun kysyntä vaikuttaa matkailu-taseeseen Kansainvälisten matkailijoiden määrä kiinnostaa viran-omaisia, koska näin voidaan arvioida markkinoinnin tehokkuutta Tärkeää on määritellä ketkä kuuluvat mitattaviin, esim vierailijalla tarkoitetaan henkilöä, joka sisällytetään matkailutilastoihin ja jonka tarkoituksena on lomailla, tavata sukulaisia ja tuttavia tai joka on työmatkalla Turisti on vierailija, joka viettäää vähintään yhden yön kohteessa Päivävierailija on matkailija, joka ei vietä yötä kohdemaassa

54. Matkailukysynnän piirteet Mitä mitataan ? Volyymi - kuinka montaa matkaa tehdään, vaikka sama ihminen tekisi monta matkaa, jokainen lasketaan erikseen, toinen volyymimittari on vietettyjen yöpymisten määrä Käytetty raha - paljonko matkailija kuluttaa kohdemaassa Profiili - tietoja matkailijasta ja matkasta Käytetyt metodit Kotitalouskyselyt, Tilastokeskus tekee nk. kotitalous-tiedusteluja ja lisäksi tehdään kyselytutkimuksia Tutkimukset matkareittien varrellla Tutkimukset kohteissa Palvelun tarjoajien tutkimukset (esim. lentoyhtiöiden)

55. Matkailukysynnän piirteet Kuluttajien käyttäytyminen

56. Matkailukysynnän piirteet Kuluttajan päätöksentekoprosessi 1) Tarpeen tunnistaminen Tarve voi syntyä yksilön sisältä (on kylmä, nälkä, yksinäistä jne.) tai ulkopuolelta (näkee mainoksen tai tuotteen) Ero todellisen ja ja toivotun tilan välillä on ristiriidassa ja ihminen pyrkii toimimaan siten, että ristiriita poistuu 2) Informaation hankinta Kuluttajat saavat infoa sekä henkilökohtaisista (ystäviltä, tuttavilta) lähteistä että ei-henkilökohtaisista (massamedioista ym.) Tuotteita hankittaessa molempia käytetään yhtä paljon mutta palveluja hankittaessa luotetaan enemmän henkilökohtaisiin lähteisiin.

57. Matkailukysynnän piirteet Syinä: a) massamediat antavat tietoa ominaisuuksista mutta eivät kokemuksista b) ei-henkilökohtaista tietoa ei ehkä ole saatavilla koska monet palvelujen myyjät ovat pieniä ja paikallisia yrityksiä, joilla ei ole varaa mainontaan ja c) koska palvelujen ominaisuuksista saa vain vähän tietoa ennen sen hankintaa, kuluttajat kokevat enemmän riskiä tuntemattomien palvelujen kohdalla Henkilökohtainen vaikuttaminen tulee tärkeämmäksi silloin kun tuotteen monimutkaisuus lisääntyy ja objektiiviset arviointikriteerit vähenevät

58. Matkailukysynnän piirteet Kuluttajat arvioivat palveluja usein vasta jälkeenpäin oman kokemuksensa perusteella, koska niitä on vaikea arvioida ennen ostoa. Informaation hankinta jälkeenpäin on myös tavallisempaa palveluiden kuin tavaroiden yhteydessä Riskit koetaan suuremmiksi palveluiden kuin tuotteiden kohdalla, koska palvelut ovat aineettomia, standardoimattomia ja niille ei anneta takuuta. Jotkut palvelut ovat niin asiantuntemusta vaativia (esim. lääkärintarkastus), että kuluttajan on vaikea arvioida sen laatua jälkeenpäinkin.

59. Matkailukysynnän piirteet 3) Vaihtoehtojen vertailu Evoked set - kysymykseen tulevien vaihtoehtojen joukko on todennäköisesti pienempi palveluiden kuin tuotteiden kohdalla. Syynä se, että yleensä tuotteet ovat paremmin vertailtavissa samassa paikassa kun palvelut ovat kukin omassa “myymä-lässään” (pankki, kampaamo) Toinen syy on se, että samalla paikkakunnalla ei usein ole monia paikkoja, joissa tiettyjä palveluja saa. Lisäksi palveluista ei ole saatavissa yhtä paljon infoa kuin tuotteista. Monien palvelujen kohdalla vaihtoehtona on itse tehdä työ tai teettää se (esim. siivous, ompelu, lastenhoito, ruohonleikkaus, talon maalaus jne.) Matkailussa esim. yksilölliset omatoimimatkat vs. ryhmämatkat

60. Matkailukysynnän piirteet Tunteet ja mielialat vaikuttavat kuluttajien havaintoihin ja heidän kokemustensa arviointeihin. Mielialat ovat lyhytaikaisempia kuin tunteet, jotka ovat intensiivisempiä ja pysyvämpiä. Jos asiakkaan mieliala on huono, palvelu koetaan negatiivisempana kuin jos asiakas olisi hyvällä tuulella. Samoin jos palvelun suorittaja on huonolla tuulella, palveluun tulee mielialan vaikutusta mukaan. Lisäksi, jos toinen asiakas on huonolla tuulella palvelu-yrityksessä, on silläkin vaikutusta muiden kokemaan palveluun. Positiiviset mielialat vaikuttavat siihen, että palvelujen suorittajankin on helpompi tehdä työtään ja asiakkaat kokevat palvelut parempina.

61. Matkailukysynnän piirteet Tunteet ja mielialat vaikuttavat myös siihen miten informaatio palvelusta omaksutaan. Kun kuluttaja koodaa muistikuviaan palvelusta tunteet, jotka koettiin palvelun aikana, tulevat muistikuvien erottamattomaksi osaksi. Jos matkailija rakastui ollessaan Bahamalla, hänelle jää positiivinen mielikuva kohteesta ja sen palveluista ja päinvastoin, jos sai Goalla ripulin ja joutui rähjäiseen sairaalaan, vaikuttaa se koko kohteen arviointiin Palvelujen myyjän pitäisi olla tietoinen asiakkaiden tunteiden ja mielialojen vaikutuksista ja pyrkiä siihen, että ne saataisiin kääntymään positiivisiksi. Pitäisi ylläpitää positiivisia tunteita ja välttää negatiivisia

62. Matkailukysynnän piirteet Tunteisiin ja mielialoihin voidaan vaikuttaa monin tavoin, ympäristön suunnittelulla, prosessien suunnittelulla ja häirikköasiakkaiden oikealla käsittelyllä sekä kouluttamalla palveluhenkilökuntaa. Palveluhenkilökunnan ominaisuuksilla on voimakas vaikutus asiakkaiden tyytyväisyyteen 4) Osto ja kulutus Palvelujen markkinointi on usein kuin näytelmä (esim. Roo-malaiset pidot), jossa markkinojat toimivat näyttelijöinä, joiden tavoitteena on miellyttää yleisöä. “Näyttelijöiden” taidot ovat usein elintärkeitä “näytelmän” onnistumiselle. Kun persoonallinen kontakti lisääntyy tai palveluihin liittyy useita kontakteja, on näyttelijöiden rooli yhä tärkeämpi

63. Matkailukysynnän piirteet Palvelujen fyysinen ympäristö on näyttämö, jonka tarkoituksena on saada aikaan tavoiteltu vaikutus äänen, valon, hajun, liikkeen ym. avulla (esim. Rukapalvelu: Kammi, Venäjän raja) Jokaisella osallistujalla on oma roolinsa ja näytelmän onnistuminen riippuu siitä miten hyvin jokainen hallitsee oman roolinsa. Asiakkaidenkin on osattava roolinsa ja sen opettaminen on palvelun tuottajan velvollisuus, jotta palvelutapahtuma olisi onnistunut

64. Matkailukysynnän piirteet Toisten asiakkaiden läsnäolo on myös tärkeää, esim. ravintoloissa, tansseissa, urheilukilpailuissa. Jos paikalla ei ole muita, tunnelma ei ole oikea, koska monet tulevat tapaamaan muita ihmisiä. Asiakkaiden yhteensopivuus on tärkeää, jos asiakkaiden arvot, uskomukset, maksukyky, ikä ym. ovat erilaisia, voi syntyä ongelmia. 5) Oston tulos - oston jälkeinen arviointi Kun kuluttaja on tyytymätön johonkin ostettuun tuotteeseen - ei toiminut tai oli liian kallis - hän voi syyttää valmistajaa, jälleenmyyjää tai itseään mutta kun on kysymys palvelusta, johon kuluttaja itse osallistuu, voi olla vaikeampaa sanoa mistä epäonnistuminen johtuu

65. Matkailukysynnän piirteet Monien palvelujen laatu riippuu siitä mitä asiakas kertoo palvelun suorittajalle. Esim. lääkärin diagnoosi edellyttää tarkkaa oireiden kuvausta, pesula haluaa tietää mikä tahran aiheutti ja tilitoimiston suoritukseen vaikuttaa se onko asiakas säilyttänyt kaikki kuitit Laajat kuluttajakäyttäytymismallit matkailussa 60-luvun lopulla esitettiin useita ns. kokonaisvaltaisia kuluttajan käyttäytymismalleja (Nicosia 1966, Engel&Kollat&Blackwell 1968, Howard&Sheth 1969) Engel&Blackwell&Miniard 1986 luokittelivat mallit vielä kahteen luokkaan: a) Limited problem-solving models yksinkertaisia tilanteita varten ja b) Extended problem-solving models laajemmissa päätöksentekotilanteissa

66. Matkailukysynnän piirteet Matkailuun kehitetyt kuluttajakäyttäytymismallit (kts. Cooper et. al. 1998 s. 50) 1) Wahab & Crampton & Rothfield 1976 2) Schmoll 1977, perustuu Nicosian ja E&B&K malleihin 3) Mayo & Jarvis 1981 4) Mathiesson & Wall 1982 5) Moscardo et. al. 1996

67. Matkailun kehitystekijät Matkailun kehityssuunnitelma antaa tavallisesti yleiset kehityssuunnat ja identifioi yksittäisiä mahdollisuuksia, joita kannattaa tutkia tarkemmin Tuloksena on, että sekä kaupallisia että ei-kaupallisia ideoita otetaan tarkempaan analyysiin Ei-kaupalliset ideat ovat usein tukitoimia kuten infopisteitä, infrastruktuuria tai museoita ym. historiallisia kohteita Suunnittelussa on yhdistettävä julkiset ja yksityiset hankkeet ja tarkasteltava kokonaisuuksia

68. Matkailun kehitystekijät Yksityisen sektorin rooli on selvempi, se on luoda palveluita, joiden on oltava kannattavia Yksityisen sektorin perustehtäviä ovat ideoiden generointi, investoinnit ja taloudellisen riskin ottaminen Länsimaissa julkisen vallan tehtävänä on toimia yksityisen sektorin katalysaattorina, WTO:n mukaan hallitusten ei pitäisi tehdä sitä mitä yksityiset ovat halukkaita tekemään Joskus kuitenkin sektorien rajat ovat epäselviä esim, Suomessa Metsähallitus (Villi Pohjola) harjoittaa liiketoimintaa Kun tarkastellaan yksittäisiä projekteja, seuraavat asiat ovat niitä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota >

69. Matkailun kehitystekijät 1) TALOUDELLINEN VAIKUTUS, mitä tulo- ja työllisyysvaikutuksia projektilla on ? 2) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, laillisuus 3) SOSIO-KULTTUURILLISET VAIKUTUKSET, ei saisi haitata asukkaiden hyvinvointia 4) KILPAILUVAIKUTUKSET, vältettävä olemassaolevien yritysten vahingoittamista ja pikemminkin täydennettävä 5) TURISMIVAIKUTUS, projektin pitäisi parantaa attraktioita, kapasiteettia tai olla muuten turismia hyödyttävää 6) KEHITTÄJIEN JA OPEROIJIEN KYVYT, pitäisi olla riittävät 7) YHTEENSOPIVUUS POLITIIKAN, SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN KANSSA 8) PÄÄOMIEN RIITTÄVYYS 9) TOTEUTETTAVUUS, projektin pitäisi olla taloudellisesti toteutettavissa