Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

1. Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari ”1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset”, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu perjantaina 29.1.2010 klo 13-16

2. Sisältö 1. Pankkikriisien syyt 2. Nykykriisi ja Suomen kriisi 1990-luvulla 3. Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä 4. Viranomaisten rooli pankkikriisien ratkaisemisessa 5. Johtopäätöksiä

3. 1. Pankkikriisien syyt (1) • Markkinatalouden ylilyönnit toistuvia, kuplat yleisiä (asset prices ja luottokuplat), Keynes: Kapitalismin volatiilisuus • Tehokas, mutta epävakaus iso uhka, uhka kasvanut • Talouspolitiikan epäonnistuminen (rapo ja fipo) • Sääntelyn ja valvonnan puutteet • Väärät kannustimet, liiallista riskinottoa usein • Koko järjestelmän (vakaus) riskejä ei hallittu • Globalisaatio: Kriisit leviävät yli rajojen • Likviditeettiriskien hallinta puutteellista

4. Pankkikriisien syyt (2) • Pankkikriisejä ollut ennätysmäärä 1990 jälkeen (IMF) • Markkinatalouden valuviat • Markkinakuri ei toimi • Taloustieteen ongelmat, tehokkaat markkinat hypoteesi, reaali- ja rahoitusmarkkinoiden yhteys, rahoitusjärjestelmän vakautta ei ole makromalleissa

5. 2. Nykykriisi ja Suomen kriisi 1990-luvulla (1) 1991-1994:Suomi • Talouden ylikuumeneminen • Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi, luotonanto ja pääomantuonti vapautuivat • Luotonannon liiallinen kasvu, ylivelkaantuminen • Valuuttaluotot kasvoivat, luottotappiot pääosin niistä • Verotus suosi velkaantumista • Valvonnan ja sääntelyn puutteet • Viennin kilpailukyvyn heikkeneminen • Kansainvälisen talouden taantuma • Vienti Neuvostoliittoon romahti • Bad luck, bad banking, bad policies

6. 2. Nykykriisi ja Suomen kriisi 1990-luvulla (2) 2007-2010: Muut maat ja osin Suomi • Laajempi kapitalismin kriisi • Omaisuushintojen kuplat ja ylivelkaantuminen • Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan virheet • Halpa raha ja liikaa likviditeettiä • Kansainvälisen talouden epätasapainot • Sääntelyn ja valvonnan puutteet • Systeemiriskejä ei ymmärretty • Markkinakuri ei toiminut • Palkintasysteemit kannustivat liialliseen riskinottoon

7. 3. Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä (1) • Raha- ja finanssipolitiikalla turvattava makrovakaus, ylivelkaantumisen estäminen • Rahapolitiikan epäsymmetrisyys poistettava (korko ei tarpeeksi ylös, toisaalta liian alas) • Systeemiriskien seuranta, macroprudential indicators • Sääntely (lainsäädäntö) kuntoon: Vakavaraisuusvaatimus ylös, velkasuhdevaatimus (leverage ratio), likviditeettivaatimus, sääntelyn kattavuus, PCA (prompt corrective action) • Valvonta: Valtuudet, PCA, riskien seuranta, riskien hallintajärjestelmät • Talletussuoja, ei täyttä suojaa, EU-tason harmonisointi • Palkinta (bonukset) pitkäjänteiseksi, ylisuuret pois

8. 3. Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä (2) • Pankkisektorin rakennekysymykset • Liian suuri kaatumaan (too big to fail) • Liian suuret ja monimutkaiset pankit • Investointipankki / talletuspankki jako? • Narrow banking • Julkisen vallan vaikeata ohjata rakennetta • Tehokkuus ja vakaus ristiriita, vakaus tärkeämpi! Vrt. EU:n integraatio / vakaus • Pankkisektorin erityisluonne poistettava, kriiseissä tuetaan liikaa, ei kuulu kapitalismiin, konkurssit / hallittu alasajo • Markkinakurin tehostaminen välttämätöntä, sääntely ja valvonta tukevat

9. 4. Viranomaisten rooli pankkikriisien ratkaisemisessa (1) • Yksityisen sektorin ratkaisu aina ensin • Keskuspankkien likviditeettituki (LLR): Vakavaraiselle pankille ja vakuuksia vastaan • Määrällinen keventäminen (quantitative easing, setelirahoitus), kyseenalainen • Pääomatuki, avoin ja tiukat ehdot • Omistajien ja velkojien kannettava vastuu, riskit tiedostettava • Valtion takaukset • Fuusioiden edistäminen • Bonus-rajoitukset • Talouden elvyttäminen: Raha- ja finanssipolitiikka, rajat tulevat vastaan

10. 4. Viranomaisten rooli pankkikriisien ratkaisemisessa (2) • Suuri moraalikato-ongelma (moral hazard), koska tuetaan liikaa • Luo pohjaa uusille kriiseille • Löydettävä uusia ratkaisumalleja • Hallittu alasajo, pilkkominen (living wills) • Tytärpankit / sivukonttorit • Rajan yli valvonta tehokkaaksi • Pankkituki rajan yli (taakan jako eli burden sharing) • EU:n valvonnan uudistaminen jäi vaillinaiseksi • Valvonta jää kansalliselle tasolle ja uusi järjestelmäriskineuvosto hampaaton, intressiristiriita rahapolitiikan kanssa

11. 5. Johtopäätöksiä • Uusia laajoja finanssikriisejä ei kestetä! Kapitalismin kriisi syvenisi • Taloustieteen kriisi, haettava uusia malleja ja teorioita • Systeemiset riskit hallintaan • Vakavaraisuuden vaatimusten huomattava kiristäminen välttämätöntä • Kansainvälinen yhteistyö sääntelyssä ja valvonnassa tarpeen • Kriisien hallintaa ja ratkaisuja yli rajojen tehostettava • Hallitun alasajon järjestelmä kriisipankeille (”konkurssi”), omistajat / velkojat vastuuseen • Markkinakurin tehostaminen, olennainen osa kapitalismia • Pankkisektorin rakenne, mitä voisi tehdä vakauden tukemiseksi, selviä malleja ei vielä tiedossa