360 likes | 537 Views
Mitä opettaja tekee opetussuunnitelmalla? Miksi?. 24.1.2014 Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu. OPS opettajan arjen työssä. Perusopetuksen järjestämistä ohjaa Opetusta koskeva lainsäädäntö Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet Paikalliset opetussuunnitelmat (kunnan/koulun).
E N D
Mitä opettaja tekee opetussuunnitelmalla? Miksi? 24.1.2014 Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
OPS opettajan arjen työssä • Perusopetuksen järjestämistä ohjaa • Opetusta koskeva lainsäädäntö • Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet • Paikalliset opetussuunnitelmat (kunnan/koulun)
Asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon sekä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia säännöksiä. (www.oph.fi)
Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 (sisällysluettelo ja luvut 1-5) 14.11.2012 Kolmas kommentointi 15.4.–15.5.2014 (perus- ja lisäopetuksen kokonaisuus) Valtakunnalliset perusteet kokonaisuutena valmiit vuoden 2014 lopussa.
Paikallisen ops työn tuki • Opetushallitus kannustaa opetuksen järjestäjiä ja niiden alaisia kouluja seuraamaan valtakunnallista perusteiden laadintatyötä ja valmistautumaan sen rinnalla paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. -> PROSESSI -> PAIKALLISEN TYÖN TUKI - TIEKARTTA
Paikallisen ops työn tuki • ePerusteet –palvelun julkaisu (1.2. 2015) • Valtakunnalliset perusteet • Paikallinen opetussuunnitelmatyökalu
Millainen on hyvä koulu kaikille? Oppilaille, opettajille, vanhemmille….??? Kirjaa lomakkeelle 3-5 asiaa, jotka tekevät koulusta hyvän kaikille.
Oulun normaalikoulun ops-työ Koululla on ops-koordinaatioryhmä, joka valmistelee ja ohjaa koulun opetussuunnitelmatyötä. Koordinaatioryhmään kuuluu sekä opettajia että rehtorit (Linnanmaa 0-6, Koskela 1-6 ja Linnanmaa 7-9). Jokainen opettaja osallistuu ops-työhön.
Oulun normaalikoulun ops-työ • Mitä on tehty tähän mennessä? • ”Opsia kahvikupin äärellä” –opettajainkokous lokakuu 2013 (koko koulu) • Ops-työn aikataulun läpikäynti • Organisaation esittely • Keskusteltiin opsin perusteista kevyesti kahvien kera
Oulun normaalikoulun ops-työ • Vanhempainilta Linnanmaan alakoululla teemana ”Hyvä koulu kaikille” marraskuu 2013 • Rauni Räsänen oli alustamassa. • Vanhemmat , opettajat ja opiskelijat kävivät keskustelua soluittain. • Keskusteluista tehtiin muistiot.
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa IRMELI HALINEN (Muokattu lisäämällä Hyvä koulu kaikille -vanhempainillan kommenttimäärät.)
Monipuolinen työskentely Oppilaat • Vanhemmat tyytyväisiä oppilaiden jakamiseen jonoihin ja ryhmiin liikuntatunnilla. • Oppilaiden vahvuuksien mahdollistaminen. Opettajat • Opettajalla mahdollisuus seurata oppilaan oppimisprosessia, jokainen oppilas voisi työskennellä omalla tasolla. Vanhemmat • Tietokone - merkitys oppimiselle ja onko sitä jo liikaa? • Yhteistyö • Toivotaan positiivista kannustusta lapsen vahvuuksien kautta. Opiskelijat • Harjoittelijat ovat Norssin etu, mitä muilla kouluilla ei ole.
Monipuolinen työskentely Toimintakulttuurin linjaukset perusteluonnoksessa: • Työn monipuolisuus, joustavuus, tarpeisiin vastaaminen ja ohjaaminen itselle sopivaan työskentelyyn. • Toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, tvt, formaali ja informaalin oppimisen rakentaminen yhteen Havainnot ja kehittämisehdotukset vanhempainillan keskustelun ja koonnin perusteella: - Sekä opettajilla että vanhemmilla on yhteinen näkemys monipuolisen työskentelyn positiivisesta merkityksestä oppilaalle. • Pystymmekö kouluna vastaamaan opettajien ja vanhempien toiveeseen monipuolisesta työskentelystä? Tukeeko koulumme toimintakulttuuri monipuolista työskentelyä? • Tvt:n ja erilaisten oppimisympäristöjen järkevä/tarpeesta nouseva hyödyntäminen. • (7 kommenttia)
Vuorovaikutus ja osallisuus Oppilaat • Kaverit tärkeitä. • Kaveruus ja hyväksytyksi tuleminen. • Lapsi huomioidaan yksilönä. • Lapsi tulee kuulluksi. • Lapsi tuntee arvostusta omaa oppimistaan kohtaan ja oppiminen huomioidaan. • Suvaitsevaisuus • luokka-/yhteishenki • Iloisuus (kouluun lähdetään hyvällä mielellä) • Riitatilanteiden selvittämisessä lapsia kohdellaan hyvin.
Vuorovaikutus ja osallisuus Opettajat • Luottamus on opettajan ja vanhemman välillä tärkeä. • Vanhempien tulisi luottaa opettajien ja opiskelijoiden ammattitaitoon. • Aikuisten onnistunut yhteistyö on aina lapsen paras. • Opettajat toivovat, että vanhemmat tulisivat rohkeasti kertomaan lapseen liittyvistä asioista (positiivinen ja negatiivinen tieto). • Yhteistyössä lapsen parhaaksi. • Hyvä koulu ei ole aina kiva koulu, lapsilta pitää myös vaatia. • Koulussa tulee vallita keskusteleva ja kannustava ilmapiiri. • Lapsia pitää myös kieltää -> pumpulista on vaikea ponnistaa. • Koulussa lapsen ei tarvitse olla enempää tai vähempää kuin oma itsensä, kunhan samalla huomioidaan myös muut. • Vertaistuki tärkeää ja suhteet kollegoihin. • Väärinymmärryksistä keskustelu.
Vuorovaikutus ja osallisuus • Vanhemmat • Vanhempien on vaikea saada tietoa, miten koulussa menee. Lapset kertovat kotona vähän? Keskusteltiin, miten tietoa voi saada? • Vanhemmat ovat kokeneet Wilman positiivisena kanavana. • Sovitaan koulun ja kodin välisestä viestinnästä; mistä asioista viestitään? Varmistetaan ettei ketään kuormiteta liikaa ja sovitaan milloin on syytä keskustella kasvotusten. • Matala kynnys ottaa yhteyttä. • Myös positiivista palautetta opettajilta. • Vanhemmat kokivat turvallisuuden tunteelle tärkeäksi, että heitä informoidaan säännöllisesti koulun tapahtumista ja lasten koulunkäynnistä, ”niin hyvässä kuin pahassa”. • Yhteistyössä lapsen parhaaksi. • Lapset aistivat helposti huoltajien väliset ristiriidat, jotka voivat vaikuttaa lasten käytökseen. • Vanhempien kanssakäymisten mahdollistaminen - toisiin vanhempiin vaikea tutustua. • Halutessaan vanhemmat voivat jakaa omia yhteistietoja toisilleen. (Opettaja ei voi jakaa.) • Miten vanhemmat voisivat osallistua enemmän esim. vanhempainilloissa ja luoda yhteistyötä. • Oli hyvä, että Raunin alustuksessa nousi esiin lakipykälät, jotka koskettavat koulua. • Hyvä koulu lähtee pienistä asioista: esim. kiitos -> hyvä käytös. • Toisten huomioiminen. • Koulussa tulee vallita keskusteleva ja kannustava ilmapiiri.
Vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijat • Avoimuus oppilaiden ja opettajan välillä lisää turvallisuutta. • Keskusteluyhteyden ylläpitäminen. • Hyvä koulu lähtee liikkeelle perusasioista: oppimisen ilo ja ilmapiiri. • Hyvää koulua ovat tekemässä opettajat, oppilaat ja vanhemmat.
Vuorovaikutus ja osallisuus Toimintakulttuurin linjaukset perusteluonnoksessa: • Yhteistyö ja vuorovaikutus sivistymisen väylinä • Yhteisöön kuuluminen ja osallisuus – niitä edistävät rakenteet ja toimintatavat Havainnot ja kehittämisehdotukset vanhempainillan keskustelun ja koonnin perusteella: • Sekä opettajien että vanhempien mielestä oppilaiden kaverisuhteet, arvostuksen kokeminen, yksilönä huomioiminen ja osallisuuden merkitys ovat tärkeitä ja huomioitavia koulua kehitettäessä. Oppilailta tulee vaatia koulun tavoitteiden mukaista työskentelyä ja käyttäytymistä vrt. kasvatus. Tämä on lapsen parhaaksi. • Luottamusta vanhempien ja huoltajien välillä sekä opettajien välistä luottamusta pidettiin merkittävänä arvona. • Toivottiin tiedonkulun tehostamista, avoimuutta ja konkreettista yhteistyötä lapsen parhaaksi. • (39 kommenttia)
”Hyvä koulu kaikille” • 3. luokkalaisten kommentteja: (10 oppilasta) • Toiset ei kiusaisi toisia. • Minä en kiusaisi. • Ei kiusata. (7 kommenttia) • Kaikki olisi kavereita. (3 kommenttia) • Kaikki leikkisi yhdessä. • Kaikki otetaan mukaan. • Kaikki saa leikkiä.
”Hyvä koulu kaikille” • Viitataan tunnilla. • Oppilaat muistais viitata. • Liikunnan tunnilla ei lähdetä juoksemaan ilman lupaa. • Keskitytään tunnilla. • Ei puhuta open päälle. • Ei ängetä. • Kaikki odottaa vuoroa ei ängetä. • Opettajilla olisi hyvä TYÖRAUHA. • Oppilaat tekevät enemmän töitä kuin juttelevat.
”Hyvä koulu kaikille” • Ollaan luokassa kunnolla. • Kaikki saa oppia. • Kaikki tekevät läksyt heti koulun jälkeen. • Siivotaan sen jälkeen kun on sotkettu. • Älä juokse käytävällä. • Kaikilla olisi omat ibadit. • Kaikilla olisi hauskaa. • Ei tulisi riitoja. • Kaikilla on yksityisyys. • Autetaan kotona.
”Hyvä koulu kaikille” • Opettajat olisi yhtä reiluja kaikille oppilaille. • On kiva opettaja. • Opettajat eivät pidä puhelinta äänellisenä paitsi jos tietää että on tärkeä puhelu tulossa. • Opetetaan kunnolla. • On ruokaa. • Ruokalassa ei meluta. (2 kommenttia) • Älä huuda ruokalassa. • Kaikki saa ruokailla. • Parempaa ruokaa.
”Hyvä koulu kaikille” • 6. luokkalaisten kommentteja: (10 oppilasta) • Kaikilla olisi kavereita. (2 kommenttia) • Mukavat opettajat. • Koulussa on hyvä olla ja hyvä ilmapiiri. • Ketään ei kiusattaisi. (4 kommenttia) • Puhutaan enemmän kiusaamisesta. • Mukavat ihmiset, ketään ei kiusata. • Sellainen missä ei tapella!
”Hyvä koulu kaikille” • Siisti ympäristö. (3 kommenttia) • Siistiä eikä likaista. • Luokat ovat siistejä, eikä tavaroita loju lattialla. • Liikuntasalin lattian pitäisi olla puhtaampi, että liikuntatunnilla jalat eivät menisi likaiseksi. • Olisi välitunneilla aikaa liikkua enemmän. • Kaikki menisivät välitunnilla ulos, ellei sanota muuta.
”Hyvä koulu kaikille” • Hienot ja kestävät kalusteet. • Hyvät kalusteet. • Laadukkaat huonekalut. • Hienot luokat. • Viihtyisä oppimisympäristö. • Paljon tilaa. • Olisi tarpeeksi tilaa. • Oma kuvisluokka. • Tavarat ovat yhteisessä käytössä. • Myös pitää olla kaikki kumit yms. koulussa jos unohtui.
”Hyvä koulu kaikille” • Työrauha (2 kommenttia) • Työrauha olisi kaikissa luokissa. • Työrauha tunneilla. • Hyvät tiedotusvälineet, että tieto menee myös koteihin. • Hyvä ruoka. (4 kommenttia) • Ruokaa ei tarvi maksaa. • Ruokalassa olisi hiljaisempaa.
”Hyvä koulu kaikille” • Koulussa on laadukasta opetusta kaikille. • Kaikkia opetetaan. • Koulussa on monipuolisia aineita. • Lyhyemmät koulupäivät. • Järjestettäisiin enemmän yhteistyöpainotteisia tapahtumia. • Opetettaisiin jotain hyödyllisiä taitoja esim. selviytymistä. • Paljon koulureissuja ja enemmän nyyttäreitä.
Oulun normaalikoulun ops-työ • Miten jatketaan tästä eteenpäin? • Ops-teso helmikuu 2014 (koko koulu) • Keskustellaan koulun nykyisen toimintakulttuurin sekä hyvistä käytänteistä että kehittämistä vaativista käytänteistä -> ARVOKESKUSTELU • Perehdytään ops- perusteiden toimintakulttuuri – osioon • Suunnitellaan vanhemmille toteutettavaa ops - kyselyä (Wilmaan) sekä miten osallistetaan oppilaat ja opiskelijat
Oulun normaalikoulun ops-työ • Miten jatketaan tästä eteenpäin? • Ops-kokous maaliskuu 2014 (koko koulu) • Aineryhmien muodostaminen • Aineryhmien tehtävien esittely • Ops-teso huhtikuu 2014 (koko koulu) • Aineryhmät kirjoittavat lausunnot valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden ainekohtaiseen osioon • HUOM!!!! 15.4.–15.5.2014 valtakunnallisen ops – perusteiden kommentointi -> MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA!!!
Oulun normaalikoulun ops-työ • Miten jatketaan tästä eteenpäin? • Syksyllä 2014 työskentely jatkuu • Vuosi 2015 koulun oman opsin kirjoittaminen • Keväällä 2016 koulun ops hyväksytään • 1.8.2016 uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön
Laatutyö • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 1. on kohta ”Paikallisen opetussuunnitelman kehittäminen ja arviointi”. -> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. -> Arvioinnin keskeiseksi tarkoitukseksi laki määrittelee koulutuksen kehittämisen ja oppimisen edellytysten parantamisen.
Laatukriteerit 1 Johtaminen 2 Henkilöstö 3 Taloudelliset resurssit 4 Arviointi 5 Opetussuunnitelman toteuttaminen 6 Opetus ja opetusjärjestelyt 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8 Osallisuus ja vaikuttaminen 9 Kodin ja koulun yhteistyö 10 Fyysinen oppimisympäristö 11 Oppimisympäristön turvallisuus 12 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 13 Koulun kerhotoiminta
Tulevaisuus Sirpaleista ehjäksi, paloista kokonaiseksi, eheytystä, integrointia, yhteistyötä, ainejakoisesta holistiseksi