300 likes | 410 Views
Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia. Helsingin normaalilyseo Annele Laaksonen, KT, erityisopettaja Samran Khezri, Omakielinen opettaja 12.3.2012. Sijaitsee Turun Varissuolla, asukkaita 9500, joista monikulttuurisia asukkaita n. 3500
E N D
Interkulttuurisen koulun haasteita ja mahdollisuuksia Helsingin normaalilyseoAnnele Laaksonen, KT, erityisopettaja Samran Khezri, Omakielinen opettaja 12.3.2012
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Sijaitsee Turun Varissuolla, asukkaita 9500, joista monikulttuurisia asukkaita n. 3500 Norssissa oppilaita n. 900, joista monikulttuurisia n. 500 (perusopetuksessa n. 62% ja lukiossa n. 20%) Kieliä 47 (suurimmat kieliryhmät: albania, arabia, englanti, bosnia,kurdi, vietnam, viro, venäjä, somali) KV-koulu (opetus norssista), n. 230 oppilasta Opettajakunta 80, joiden lisäksi monikulttuurisia opettajia n. 10 (yhteistyö kaupungin kanssa) Turun normaalikoulu
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 (Bennett, 1993) Kieltäminen - erilaisuuden kieltäminen Puolustautuminen - vieras on uhka Minimalismi - erojen vähättely Hyväksyminen - perspektiivien otto Adaptaatio - ymmärrys ja taito tulkita Integraatio - jatkuva välitilan hyväksyntä ja perspektiivien hallinta Tutkimustietoa
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 (Banks, Bennett ym.) Tietoisuus: omat kulttuurisidonnaiset ajatusmallit ja ennakkoluulot, tietoisuus tavoitteista, tietoisuus moninaisuudesta Taidot: opettajan kompetenssi ja halu kehittää jatkuvasti omaa ammattitaitoa, kriittisyys, taito asettua toisen asemaan, vuorovaikutustaidot Asenteet: herkkyys ja halu kohdata vieraasta kulttuurista tuleva ja vierasta kieltä puhuva lapsi ja nuori, ongelmia ei selitetä kulttuurin kautta Toiminta: käytännön kokemus ja työ opettavat, uskallus tehdä virheitä ja oppia niistä Tutkimustietoa
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Mistä voidaan sopia? Näistä voimme olla eri mieltä. Näistä olemme samaa mieltä. Sopiminen rinnakkaiselon periaatteista ja käytännön ratkaisuista. > Jatkuva yhteydenpito ja neuvottelu Yhteisenä periaatteena ihmisoikeudet; lainsäädäntö Kulttuurirauha-rinnakkaiselo
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Kohti monikulttuurisuutta (omia kokemuksia) Yhteiskunnalliset erot (esimerkkejä) tasa-arvo-käsitys hierarkiat Kulttuuriset erot (esimerkkejä) perhekäsitys arvokäsitykset näkemyserot kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä aikakäsitys koulussa Kohti yhteisymmärrystä…
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Koulun strategia monikulttuurisuus vahvasti esillä Yhteisöllisyyden kehittyminen > rehtorien tuki + Opettajien välinen yhteistyö + Kodin ja koulun välinen yhteistyö + Oppilashuolto + Täydennyskoulutukset + Uusien käytäntöjen kokeilu ja vakiinnuttaminen + Koulun opetussuunnitelman ja arvioinnin jatkuva kehittyminen (esim. S2-opetus) Koulun kehittyminen interkulttuuriseksi
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Maahanmuuton syy vaihtelee (vapaaehtoinen tai pakollinen muutto) Perhetausta Kulttuuritausta Kielitausta Koulutustausta Ikä, elämänkaaren vaihe, biologinen kehitys Kokemustausta Persoonalliset luonteenpiirteet Mitä opettajan on hyvä tietäämaahanmuuttajaoppilaan taustasta?
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu tuo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä) Turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, harrastukset, muut aktiviteetit) Hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen(puutu rasismiin) Oppilaan ja perheen kuunteleminen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää) Minäkuva ja identiteetti (millainen minä olen / mihin ryhmään minä kuulun) Yksilöllinen haavoittuvuus (persoonallisuustekijät, perinnöllisyys, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit) Koti, koulu, vapaa-aika (harrastukset, kaverit) > KOTOUTUMINEN perheen jäsenillä Maahanmuuttajaoppilaan psyykkistä hyvinvointia lisäävät
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Tuen kolmiportaisuus – yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Oppilaan ja huoltajan osallisuuden lisääminen Tuen suunnitelmallisuus, jatkuva tarpeen arviointi, dokumentointi Yhteisopettajuus ja pedagoginen näkökulma opetusjärjestelyihin korostuu Moniammatilliset yhteistyömuodot muuttuvat ja vahvistuvat Mitämuutoksiatoimintakulttuuriin? • oppilas haluaa • tulla hyväksytyksi • tuntea pätevyyttä • osallisuutta • liittyä
A1 ja A2 = aloittelevan kielenoppijan tasot • B1 ja B2 = itsenäisen kielenkäyttäjän tasot • C1 ja C2 = taitavan käyttäjän tasot • Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. • Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi erottaa kielitieto ja sanasto. A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Kielen KEHITYKSEN taitotasoasteikko
Perusopetuksen B1-taitotaso = Selviytyminen arkielämässä • B2-taitotaso = Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessa syntyperäisten kanssa • C1-C2 = Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Ammattikorkeakouluopinnot ja yliopisto-opinnot edellyttävät C1-C2-kielitaitoa • Yläkoulun alussa oppilas testataan KIKE B1-tason testeillä A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Taitotasot ja S2-opiskelu
Suomi toisena kielenä –opetus (palkitus) • Oman äidinkielen opetus (iltapäivisin) • Omakielinen tuki (koulupäivän aikana) • Oppijan kokonaisvaltainen tuki • Yhteistyö kodin ja koulun välillä • Ryhmäkokojen kohtuullisena pitäminen • Oppilashuolto ja moniammatillisuus • Erilaisten oppijoiden huomioiminen – > yleinen tuki> tehostettu tuki> erityinen tuki A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 KouluyhteisöN TUKI
Oman äidinkielen taso vaihteleva> funktionaalista kaksikielisyyttä tuetaan Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen eri osa-alueilla voi olla hyvin epätasainen. Lähikehityksen vyöhyke (opetus kohdistuu siihen tasoon, johon oppija on siirtymässä ja josta hän on motivoitunut, Vygotsky, 1978) Taitojen oppimiseen tarvitaan aina vuorovaikutusta Toiminnallisten tekstitaitojen opetus / kommunikatiivisen kompetenssin käsite Kieliopillinen kompetenssi, diskursiivinen kompetenssi, tekninen kompetenssi A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Kielitaidon tukemineN
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Tavoitteena akateeminen kielitaito • Ongelma koulussa: puhutun ja kirjoitetun kielen taidon välillä on suuri ristiriita • Suomalainen kulttuuri on pitkälti kirjoitetun kielen kulttuuri kirjallista kielitaitoa arvostetaan, sillä toimitaan työelämässä • Puhutun kielen hyväkään taito ei riitä, jos kielenoppija haluaa muuhun kuin ammatilliseen koulutukseen • Kirjallisen kielitaidon puute on yksi maahanmuuttajien kotoutumisen ja integroitumisen esteistä • Tarvitaan syvempien tekstitaitojen osaamista
Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2-3 vuodessa • Kielitaito on sosiaalisen vuorovaikutuksen väline • Sosiaaliseen kontekstiin perustuva sanavarasto, konkreettiset käsitteet, yksinkertainen kielellinen rakenne; tässä ja nyt –kielitaito, jonka lapsi oppii toiminnassa, tarvitsee rohkaisua uuden kielen käyttämiseen ja virheiden sallimista. A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Sosiaalinen kielitaitoBasic InterpersonalCommunicativeSkills, BICS
Saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen • noin 6-8 vuodessa • Kielitaito on kognitiivisten toimintojen väline; • Monipuolinen sanavarasto, abstraktien käsitteiden hallinta, taito erottaa erilaisia tekstityyppejä; jos hallitsee hyvin oman äidinkielen, saavuttaa helpommin myös uuden kielen akateemisen kielitaidon, tarvitaan tukea ja ohjausta, • (amer. Jim Cummins) A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Kognitiivinen kielitaitoCognitive / Academic Language Proficiency, CALP
A. Laaksonen & S. Khezri 12.3.2012 Oppiminen on yhteinen ilo
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Uusi ympäristö Erilainen koulujärjestelmä HEIKKO ÄIDINKIELEN OSAAMINEN Heikko suomen kielen taito Epätasapainoinen kielen omaksuminen ja puutteellinen sananvarasto Kielitaidon osa-alueet esim. käsitteiden hallinta Tuen puute kotoa päin Yksinäisyys/ turvattomuuden tunne Traumaattiset kokemukset Maahanmuuttajaoppilaiden haasteet OMO-opettajan näkökulmasta
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 OMAKIELINEN OPETUS (OMO) ÄIDINKIELEN OPETUS (MAI) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUS (S2) OPPILAAN KOLMIPORTAINEN TUKI ERITYISOPETUS OPPILASHUOLTO YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Mitenvoidaantukeaoppilaankoulunkäyntiä?(Kaksi- tai monikielisyydentukeminen)
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 OMO-OPETTAJAN ToimeNKUVA
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Vahvistaa oppimaan oppimisen ja ymmärtämisen taitoja Antaa tukiopetusta eri aineissa omalla äidinkielellä Auttaa oppilasta edistymään ja pääsemään omiin tavoitteisiinsa sekä etenemään opetussuunnitelman mukaisesti Auttaa ja tukea oppilasta löytämään opetettavan aiheen keskeiset sisällöt ja ydinkohdat Konkretisoida ja yksinkertaistaa vaikeat käsitteet oppilaan omalla äidinkielellä sekä hyödyntää kielen eri osa-alueita Omo-opettajanOpetustehtävät
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Löytää oppilaan vahvuudet , vahvistaa niitä ja käyttää niitä hyväksi heikoimmilla alueilla Vahvistaa oppilaan oman äidinkielen sanavarastoa opettamalla rinnasteisia käsitteitä Auttaa oppilasta arvioimaan realistisesti Auttaa oppilasta käyttämään kaikki kielen osa-alueeseen kuuluvat osat apunaan Tukea oppilasta samanaikaisopetuksessa (yhteisopettajuus)
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Omo-opettajan kasvatustehtävät Auttaa ja tukea oppilasta integroitumaan uuteen oppimis- ja kasvatusympäristöön Auttaa ja tukea oppilasta vahvistamaan omaa identiteettiään Auttaa ja tukea oppilaita mahdollisissa kulttuurien välisissä konflikteissa ennaltaehkäisevästi Tukea oppilaiden monikulttuuriseksi kasvamista Olla turvallinen, luotettava ja lämmin aikuinen (yksi esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta) Auttaa vanhempia heidän kasvatustehtävissään ja sen kautta vahvistaa heidän asemaansa perheessä Järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Omo-opettajan yhteistyötehtävät Yhteistyö kodin kanssa (esim. tulkkaus- ja käännösasiat) Kulttuurien välinen linkki Yhteistyö rehtorin kanssa Yhteistyö muiden opettajien ja henkilökunnan kanssa Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa Erilaiset koulutustehtävät Muut tahot
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Historian käsitteet Aineen- jaOMO-Opettajanvälinenyhteistyönesimerkkejä Äidin- ja suomen kielen rakenne ja sanasto Matematiikan sanalliset tehtävät Muut aineet
A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 ? Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja oppilas! ?
Osmo Virrankoski, 1994. Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla, Turun yliopisto Pirjo Mikkola, 2001. Kahden kulttuurin taitajaksi, Turun yliopisto, (Maahanmuuttajaoppilaan monikulttuurinen identiteetti, tavoitteet ja toiminta) Tuija Lehtinen, 2002. Oppia kieli kaikki, Turun yliopisto (Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla) Jaana Seikkula-Leino, 2002. Miten oppilaat oppivat vieraskielisessä opetuksessa? Turun yliopisto (Oppilaiden suoriutumistasot, itsetunto ja motivaatio vieraskielisessä opetuksessa) Annele Laaksonen, 2008. Maahanmuuttajaoppilaat erityiskouluissa, Turun yliopisto Juha Vänttinen, 2009. Saako historiasta selvää? Turun yliopisto (Monikulttuuriset yläkoululaiset historian lähteillä. Historian taidot motiivien, seurauksien, historian tulkintojen ja lähteiden luotettavuuden arvioinneissa) Katriina Vartiainen, 2011. Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi – aineenopettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa. A. Laaksonen & S. Khezri12.3.2012 Tutkimuksia (TNK:ssa)
SohrabSehepri En tiedä, miksi kaikki sanovat: ”Hevonen on jalo eläin, kyyhkynen on kaunis.” Enkä tiedä, miksei kenelläkään ole korppikotkaa lemmikkinä häkissä. Mitä on apilalla vähemmän kuin punaisella tulppaanilla? silmät on pestävä toisin on nähtävä sanat on pestävä Sanan on oltava itse tuuli, Sanan on oltava itse sade Sateenvarjot on suljettava sateen alle on mentävä… ajatus, ja muistot on sateen alle vietävä koko kaupungin ihmisten kanssa on sateen alle mentävä Sateen alle on ystävä vietävä. Pois ottakaamme vaatteet, askelen päässä on vettä! Tietäkäämme se, jos matoja ei olisi, jotain vailla elämä olisi … Käännös: Samran Khezri