250 likes | 405 Views
Julkisen hallinnon kestävän talouden tiekartta. Kestävä talous ja hyvinvointiyhteiskunta –seminaari Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 10.9.2013. Kilpailukykyinen ja osallistuva Suomi - kestävän talouden edellytykset. SITRAN kestävän talouspolitiikan kurssi 13.2.2013
E N D
Julkisen hallinnon kestävän talouden tiekartta Kestävä talous ja hyvinvointiyhteiskunta –seminaari Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 10.9.2013
Kilpailukykyinen ja osallistuva Suomi- kestävän talouden edellytykset SITRAN kestävän talouspolitiikan kurssi 13.2.2013 Pääministeri Jukka Mäkelä, Turkoosi
Hallitusohjelma, kilpailukykyinen ja osallistuva Suomi • Kilpailukykyinen Suomi • Osaamispohjainen tietoyhteiskunta • Osallistuva Suomi • Osallisuustalous; jokaiselle suomalaisella on järkevä, merkityksellinen tehtävä. • Johtaminen ja päätöksenteko tukemaan menestystä avoimen datan maailmassa. • Sovitaan toimet kestävyysvajeen tasapainouralle. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi
Kilpailukykyinen Suomi • Osaamispohjainen tietoyhteiskunta • Jalostusasteen nosto, lisää osaamisintensiivisiä kasvuyrityksiä: ict, ict-palvelualat, clean tech (CLENRA), 70 000 uutta työpaikkaa. • Tuottavuuden parantaminen: t&k, kansallinen palveluarkkitehtuuri ja –väylä, 80 % palveluista avoimia ja yhteen toimivia. • Yhteisöveron lasku. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi
Osallistuva Suomi • Osallisuustalous; sujuvat siirtymät ja jatkumot kansalaisten eri elämänvaiheissa, työllisyysasteen nosto 72 %:iin. • Jokaiselle suomalaisella on järkevä, merkityksellinen tehtävä, osallistumistulo. • Osallistuvat nuoret, vanhukset ja maahanmuuttajat. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi
Johtaminen • Sovitaan toimet kestävyysvajeen tasapainouralle. • Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät tavoitteet pitää asettaa pitkäjänteisesti, huolellisesti ja yhdessä. • Johtaminen ja päätöksenteko tukemaan menestystä avoimen datan maailmassa (parhaat argumentit, tutkittu tieto, tietojohtaminen, komiteatyö, yliopisto-, tutkimuslaitos- ja instituutioyhteistyö, ennakointi, poikkitieteellisyys ja –hallinnollisuus, dialoginen johtaminen). Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi
Syys–lokakuun ennusteetBKT:n kasvusta vuosina 2012 ja 2013 Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Verotulojen muutos edelliseen vuoteen, % Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Kaupungin tulorahoituksen jakautuminen Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Toimintamenot toimialoittain 2013(yhteensä 1 662 milj. euroa) Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Konsernin lainat 2011-2015(euroa/asukas) euroa Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Konsernin omaisuus ja velat (milj. euroa) Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Vuosikate ja tilikauden tulos 2002–2015 (milj. euroa) Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Espoon väestö ja työpaikat 1980–2035 Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Espoon vuosittainen väestönlisäysv. 2001-2011 äidinkielen mukaan Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
65 vuotta täyttäneiden määrän kehitys 2011–2021, ennuste Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Kaupungin talouden tasapaino Keskeistä käyttötalouden mitoitus niin, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä Kaupungin ja Espoo-konsernin talous on tasapainossa ja kestävällä pohjalla Kohtuullinen verotuksen taso Rahastojen optimaalinen käyttö ja kehitys pitkällä aikavälillä Velkamäärän ja pitkäaikaisten vastuiden hallinta Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 25.10.2012
Miten rahoitustasapainoa haetaan • Tiukempi resurssiohjaus • Tuottavuuden parantaminen • Palvelutaso • Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet • Veroperusteet Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi
T3 INNOVATION TRIANGLE OTANIEMI Science and Technology Art and Design Global Business TAPIOLA KEILANIEMI Jukka Mäkelä
Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Osa kehittyvää metropolialuetta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa on 300 000 asukasta vuonna 2025. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta.