Arjen pyhyydestä - narratiivisen työtavan koulutus

1. Arjen pyhyydestä - narratiivisen työtavan koulutus Tapio Malinen tapio.malinen@tathata.fi www.tathata.fi HPI 16.10.2009

2. Kouluttajan intentio -Tehdä narratiivisen työtavan perusideat kokemuksellisesti eläviksi ja antaa arkeen ”kättä pidempää”. - Opettaa tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa.

3. Harjoitus 1 • Tarina koulutukseen hakeutumisesta.

4. Narratiivisentyötavan perusideoita- jakäytäntöjä Merkitys ja intentionaalisuus • Ihmiset luovat tarinoilla merkityksiä ja mielekkyyttä kokemuksilleen. • Ihminen on monitarinallinen. • Elämä on täynnä ”jämähtäneitä” aloitteita ja niihin liittyviä tarinoita. Niitä ei kerrota, koska ne ovat usein hallitsevan ongelmatarinan varjossa. • Ongelma on ongelma, ei ihminen. Työtapoja • Avaaminen ja dekonstruktio • Vaihtoehtojen osoittaminen • Merkitystä kartoittavat kysymykset • Suotuisten tarinoiden rakentaminen

5. (jatkuu) Kieli • Kieli, jota käytämme luo todellisuutta. Emme selvittele historiaa; pikemminkin luomme sitä. Työtapoja • Kokemusta vastaava kielenkäyttö • Ulkoistava keskustelu • Huomio siihen, mikä toimii; ainutkertaiset avautumat; näkymätön, mutta läsnäoleva (absent, but implicit)

6. (jatkuu) Kriittinen konstruktionismi, post- strukturalismi • Merkitykset ovat sosiaalisia konstruktioita, kulttuuriprojekteja • Identiteetti muodostuu historiallisten ja sosiaalisten voimien varassa Työtapoja • Uudistavat jäsentelyt, avoin dialogi • Reflektiivinen työryhmä • Virtuaaliset verkostot, vertaisryhmät ja kannustusjoukot

7. (jatkuu) Valta • Ongelmat saavat valtansa sisäistetyistä normeista, yhteiskuntaan, historiaan ja kulttuuriin sisältyvistä merkityksistä, säännöistä, mielikuvista ja uskomuksista. • Ns. modernin tieteen valta ja sen vaikutukset (yleistykset, luokittelusysteemit, asiantuntijatietoon liittyvät hierarkiat). • Ihmiset ovat itse elämänsä asiantuntijoita. Heillä on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen toimijuuteen. Työtapoja • Ongelmien sijoittaminen yhteiskunnallisiin diskursseihin; yhteyksien ja diskurssien avaaminen • Ihmisten paikallistiedon ja kykyjen korostaminen • Kuuntelu ”tyhjällä päällä”; terapiaan tullut ihminen on prosessin keskiössä

8. Terapeutin asema • Keskiössä ja vaikuttava • Keskiössä ja ei-vaikuttava • Ei-keskiössä ja ei-vaikuttava • Ei-keskiössä ja vaikuttava

9. ”Talking about ideas” Kulttuuriantropologia Richard Geertz • ohut vs. moniulotteinen kuvaus Barbara Meyerhoff • uudistava jäsentely (re-membering) Kirjallisuusteoria ja kulttuuripsykologia Edward Bruner • tekstianalogia Jeremo Bruner • toiminnan ja identiteetin maisemat Poststrukturalismi ja kriittinen filosofia Michael Foucault • tiedon ja vallan suhteet, ”itsen teknologiat” Jacques Derrida • dekonstruktio, läsnäoleva näkymättömänä Gilles Deleuze • jokainen identiteetti syntyy ”eron vaikutuksesta”

10. (jatkuu) Sosiologia Ervin Goffman • ainutkertaiset avautumat (unique outcomes) Ei-strukturaalinen psykologia William James • muistiteoriat (traumaterapia) Lev Vigotsky • etäännyttäminen, lähikehityksen vyöhyke, opastavat keskustelut

11. Arviointia Suunta • Mikä tämän koulutuspäivän aikana oli sinulle merkittävintä? • Mihin se sinut kytkee ja mistä se sinut etäännyttää? • Minkälaiseen toimintaan se houkuttaa sinua tulevaisuudessa? Valta • Miten valta ilmeni tämän koulutuspäivän aikana? • Onko päivä pakottanut sinut ajattelemaan tai tekemään jotain sellaista, mitä et olisi halunnut tehdä? Jos, niin mitä sinulle tärkeitä arvoja se loukkasi tai uhkasi? Tietoisuus • Miten tämä koulutuspäivä on eronnut aikaisemmista koulutuksista, joihin olet osallistunut? • Mikä on ollut samanlaista, mikä erilaista? • Mitä uutta tai yllättävää tämä koulutuspäivä avasi?

12. Kirjallisuutta Brown,C. & Augusta-Scott, T. (Eds.) (2007) Narrative Therapy. Making Meaning, Making Lives. London, Sage Publications. Epston, D. (2008) Down Under and Up Over. Travels with Narrative Therapy. London, AFT Publishing. Malinen,T.(2008) Luova tila – ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti. Monk. G. et al. (Eds.) (1997) Narrative Therapy in Practice. The Archeology of Hope. New York, Jossey-Bass. Morgan, A. (2004) Johdatus narratiiviseen terapiaan. Porvoo: Kuva ja Mieli. Payne,M.(2007) Narrative Therapy. London, Sage Publications. The Legacy of Michael White. Family Process. Vol.48, No.3, 2009. White, M. & Morgan, A. (2006) Narrative Therapy with Children and their Families. Adelaide: Dulwich Centre Publications. White, M. (2008) Karttoja narratiiviseen työskentelyyn. Porvoo: Kuva ja Mieli.