1 / 86

YHTEENVETO

YHTEENVETO. Tuotantoprosessin kuvaus Vaarallisten kemikaalien aiheuttamat terveysriskit Ennalta ehkäisevät toimenpiteet Tiedottaminen, koulutus , kuuleminen ja osallistuminen Henkilönsuojaimet Tapaturmat, vaaratilanteet ja hätätilanteet. TUOTANTOPROSESSIN KUVAUS. TUOTANTOPROSESSIN KUVAUS.

shelly
Download Presentation

YHTEENVETO

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. YHTEENVETO • Tuotantoprosessin kuvaus • Vaarallisten kemikaalien aiheuttamat terveysriskit • Ennalta ehkäisevät toimenpiteet • Tiedottaminen, koulutus, kuuleminen ja osallistuminen • Henkilönsuojaimet • Tapaturmat, vaaratilanteet ja hätätilanteet

  2. TUOTANTOPROSESSIN KUVAUS

  3. TUOTANTOPROSESSIN KUVAUS • Raaka-aineen esikäsittely • Käsittely • Konetyö • Kokoaminen • Viimeistely

  4. Raaka-aineen esikäsittely Kuorinta– tukin kuoriosan poisto Sahaus– rungon sahaus

  5. Raaka-aineen esikäsittely Sahatavaran katkaisu määrämittaan Höyläys – lankkujen höylääminen

  6. Raaka-aineen esikäsittely Aihionvalmistus - raaka-aineen esikäsittely: cnc-koneistus, höyläys tms

  7. Raaka-aineen esikäsittely Edellä kuvatuissa toiminnoissa syntyy monenlaista puujätettä kuten puupölyä, kuorijätettä, sahan-purua ja lastuja.

  8. Käsittely (kyllästäminen tai suojakäsittely) • parantaa puun kestävyyttä ja estää sienten ja hyönteisten aiheuttamia vaurioita • kyllästäminen (vesipitoisella kromilla ja/tai kuparisuoloilla) autoklaavissa tai säiliöissä • käsittelyn keston, lämpötilan ja paineen valvonta

  9. Käsittely (kyllästäminen tai suojakäsittely) Käsittelyn aikana käytetään vesipitoista kromia, kuparia ja/tai arsenikkisuoloja.

  10. Konetyö Määrämittasahaus – puukappaleet poikittaissahataan eri pituuksiin Taso-/listahöyläys – lankut ohennetaan määräpaksuuteen (Kalibrointi –tehdään samanpaksuisia lautoja) CNC-jyrsintä– puukappaleen pinnat ja kulmat tasoitetaan

  11. Konetyö Profilointi – kulma-, pohja- ja/tai pintaprofiilien muotoilu puukappaleisiin Jyrsintä – pintojen ja kulmien muotoilu mallien mukaan Poraus – puukappaleet porataan

  12. Konetyö Näiden toimenpiteiden aikana syntyy erilaisia puujätteitä kuten puupölyä ja –lastuja.

  13. Kokoaminen • Puukappaleiden yhdistäminen lopulliseksi tuotteeksi • Liimaus • Metalli- ja muoviosien kiinnitys

  14. Kokoaminen Näistä toimenpiteistä syntyy puupölyä ja vaarallisten aineiden jätteitä kuten isosyanaatteja, tolueenia ja formaldehydiä.

  15. Viimeistely Valkaisu – valkaisuaineiden kuten peroksidin, happojen ja emästen käyttö, jonka avulla puukappaleiden väriä vaalennetaan alkuperäisestä Petsaus – orgaanisten tai vesipitoisten väriaineiden levitys upottamalla, ruiskuttamalla tai sivelemällä, jotta puu saadaan halutun väriseksi

  16. Viimeistely Paikkaus – paikkausaineen levitys puun virheiden korjaamiseksi ja pinnan yhdenmukaistamiseksi Hionta – manuaalinen tai mekaaninen toimenpide puukappaleen ohentamiseksi tai pinnanviimeistelemiseksi Lakkaus –pintakäsittelyprosessi, jossa tarkoituksena on peittää puupinta kovettuvalla pintakäsittely-aineella.

  17. Viimeistely Lakkaus – lakan, petsin tai muun pigmentin levitys upottamalla, ruiskuttamalla, telalla, valulakkauksena jne. Kuivaus – Käsitellyn pinnan kuivaus esim. UV-säteillä, tarkoituksena vähentää kuivausaikaa ja nopeuttaa osien käsiteltävyyttä. Päällystäminen melamiini- tai laminaattilevy – levy, joka koostuu kuumakovetettuun hartsiin upotetuista paperiarkeista, jotka on puun pinnoittamiseksi liitetty yhteen kuumuuden ja paineen avulla

  18. Viimeistely Näistä toimienpiteistä syntyy puupölyä ja vaarallisten aineiden jätteitä kuten tolueenia, ksyleeniä ja metanolia.

  19. VAARALLISET KEMIKAALIT TERVEYSRISKIT

  20. VAARALLISET KEMIKAALIT Monet puuntyöstöteollisuuden kemikaalit ovat vaarallisia työntekijöiden terveydelle. Toimialan tärkeimmiksi terveysvaaroiksi on kuvattu astma ja ihottumat. Muut vaarat liittyvät maksaan, munuaisiin ja keskushermostoon kohdistuviin vaikutuksiin. Jotkut puupölyt ovat syöpää aiheuttavia. Jotkut kemikaalit ovat myrkyllisiä lisääntymisterveydelle.

  21. VAARALLISET KEMIKAALIT • MITEN TYÖNTEKIJÄT VOIVAT ALTISTUA? • - hengittäessään höyryjä, kaasuja, sumuja tai pölyä; • ihokosketuksessa; • silmäkosketuksessa; • nielemällä (vahingossa, toimimalla epähygieenisesti); • ihon rikkoutuessa (harvinaista – terävien esineiden aiheuttamat tapaturmat)

  22. VAARALLISET KEMIKAALIT Puupöly(havupuusta, lehtipuusta ja puukomposiiteista) Syntyy puun mekaanisesta työstämisestä Tämä vaara on olemassa kaikissa tuotannon vaiheissa.

  23. VAARALLISET KEMIKAALIT Liuotteet (lakoissa, maaleissa, ohentimissa, liima-aineissa, irrotinaineissa, petseissä, puunsuoja-aineissa) Tuotantovaihe: viimeistely ja kokoaminen Esimerkkejä vaarallisista kemikaaleista: tolueeni, ksyleeni ja metanoli

  24. VAARALLISET KEMIKAALIT Liimat ja maalit (isosyanaattipohjaiset tuotteet kuten kaksikomponenttimaalit (2K), lakat, kovetteet, epoksijärjestelmät) Tuotantovaihe: viimeistely ja kokoaminen Esimerkkejä vaarallisista kemikaaleista: isosyanaatit, formaldehydi

  25. VAARALLISET KEMIKAALIT Puunsuoja-aineet(orgaaninen liuote tai vesipohjainen) Tuotantovaihe: suojakäsittely Esimerkkejä vaarallisista kemikaaleista: kupari- ja kromisuolat

  26. VAARALLISET KEMIKAALIT Mekaaninen puuteollisuus

  27. VAARALLISET KEMIKAALIT • PUUPÖLY • Vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • - Tulipalon ja räjähdyksen vaara • Vaikutukset työntekijöiden terveyteen • - silmien ja ihon ärsytys • - ihottuma • - vaikutukset hengityselimiin (astma mukaan lukien) • - nenäsyöpä (tammen ja pyökin pölystä)

  28. VAARALLISET KEMIKAALIT • PUUPÖLY • Altistumisreitit • - hengitys (yleisin) • Hengittämällä työympäristössä, jossa on puupölyä • - iho- tai silmäkosketus • Kosketus puupölyyn (työympäristön ilmassa tai muualla)

  29. VAARALLISET KEMIKAALIT PUUPÖLY Altistumisen merkit ja oireet Akuutti altistus: voi aiheuttaa silmä- tai ihoärsytystä, astmaa, verisuonten laajenemisesta johtuvaa ihon punoitusta, rakkoja, haavaumia ja myöhemmin kehittyneitä ihon lisäinfektioita, punoitusta, hilseilyä, kutinaa ja rakkulaihottumaa. Krooninen altistus: voi aiheuttaa ihottumareaktioita, astmaa, keuhkotulehdusta, yskää, hengityksen vinkumista, kuumetta ja muita merkkejä ja oireita, jotka liittyvät krooniseen keuhkoputkentulehdukseen. Krooninen altistus voi myös aiheuttaa nenäsyöpää.

  30. VAARALLISET KEMIKAALIT PUUPÖLY ALTISTUSRAJAT Eurooppalainen lainsäädäntö Tammen ja pyökin pöly – 5 mg/m3 (direktiivi 90/394/ETY) Huom.: Mitattu tai laskettu 8 tunnin altistumisajalta. Hengittyvä jae; jos tammen ja pyökin pölyä sekoittuu muuhun puupölyyn, sen raja-arvoa sovelletaan seoksen kaikkiin pölyihin. Muita lähteitä Euroopan maat ovat lainsäädännössään tai normeissaan voineet asettaa työperäiselle altistumiselle omia raja-arvojaan, ja jotkut niistä perustuvat amerikkalaisiin raja-arvoihin (ACGIH). Suomessa käytössä ovat haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP)

  31. VAARALLISET KEMIKAALIT • LIUOTTEET (TOLUEENI, XYLEENI ja METANOLI) • Esiintyvät tavallisimmin viimeistelyssä ja kokoamisvaiheessa • Vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • - tulipalon ja räjähdyksen vaara • Tärkeimmät työntekijöiden terveyteen kohdistuvat vaikutukset • vaikutukset ylähengitysteihin • vaikutukset keskushermostoon • silmä-ärsytys • näköhäiriöt, jotka voivat johtaa sokeuteen (metanoli) • keskushermoston vakavan vammautumisen vaara (metanoli) • kumulatiivinen myrkytysvaikutus (metanoli)

  32. VAARALLISET KEMIKAALIT • LIUOTTEET (TOLUEENI, XYLEENI ja METANOLI) • altistumistreitit • - hengitys (yleisin) • Hengittämällä työympäristön liuotepitoista ilmaa • - silmä- tai ihokosketus ja imeytyminen • Suorassa kosketuksessa liuotteeseen • - ruokailu • Tarkoittamattaan nielemällä

  33. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET TOLUEENILLEaltistumisenmerkitjaoireet: Akuuttialtistuminen: saattaailmetäväsymystä, sekavuutta, päänsärkyä, huimaustajauneliaisuutta. Outojaihotuntemuksia (esim. pistely) tai tunnottomuuttavoiesiintyä. Hyvinsuuretpitoisuudetvoivataiheuttaatajuttomuudenjakuoleman. Krooninenaltistuminen: Maksa- jamunuaisvaurioitavoiilmetä. Anemiaa, alentunuttaverisolujenmäärääjaluuytimenvajaakasvua on raportoitu. Toistuva tai pitkittynytkosketuspoistaarasvoja, aiheuttaakuivumista, punoitustajaihottumaa. Tolueenialtistussaattaavaikuttaasikiönkehitykseen. Xn F

  34. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET - TOLUEENI ALTISTUMISRAJAT Eurooppalainenlainsäädäntö(direktiivi 2006/15/EY – toinen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelo) 192 mg/m3 tai 50 ppm (altistuminen 8 h/vrk) 384 mg/m3 tai 100 ppm (lyhytaikainen altistuminen) (imeytyminenihonkautta on huomattavaa) Huom. Suomessatolueenin HTP-arvot (2009) ovat: 25 ppm 8 tunninaltistus 100 ppm 15 minuutinaltistus Xn F

  35. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET KSYLEENIALTISTUKSEN merkitjaoireet Akuuttialtistuminen: voiilmetäpäänsärkyä, väsymystä, ärtyisyyttä, uupumusta, pahoinvointia, silmien, nenänjakurkunärsytystä,sekäkooordinaatiokyvynheikkenemistäjatasapainohäiriöitä. On raportoitumyöspunastelua, kasvojenpunoitusta, lämmönnousuntunnetta, lisääntynyttäsyljeneritystä, vapinaa, huimausta, sekavuuttajasydämenrytmihäiriöitä. Krooninenaltistuminen: saattaaesiintyäsidekalvontulehdusta, nenän, kurkunjaihonkuivuutta, ihottumaasekämunuais- jamaksavaurioita. Xn F

  36. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET - KSYLEENI ALTISTUMISRAJAT Eurooppalainenlainsäädäntö(direktiivi 2000/39/EY – ensimmäinen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelo) 221 mg/m3 tai 50 ppm(altistuminen 8 h/vrk) 442 mg/m3 tai 100 ppm(lyhytaikainen altistuminen) (imeytyminenihonkautta on huomattavaa) Huom. Suomessaksyleenin HTP-arvo (2009) on: 50 ppm 8 tunninaltistus 100 ppm 15 minuutinaltistus Xn F

  37. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET F T METANOLIALTISTUKSEN merkit ja oireet Akuutti altistuminen: saattaa aiheuttaa päänsärkyä, uneliaisuutta, pahoinvointia, oksentelua, näön hämärtymistä, sokeuden, kooman ja kuoleman. Krooninen altistuminen: On raportoitu selviä näköhäiriöitä. Toistuva tai pitkittynyt altistuminen saattaa aiheuttaa ihoärsytystä.

  38. VAARALLISET KEMIKAALIT LIUOTTEET - METANOLI ALTISTUMISRAJAT Eurooppalainenlainsäädäntö(direktiivi 2006/15/EY – toinen työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelo) 260 mg/m3 tai 200 ppm(altistuminen 8 h/vrk) (imeytyminenihonkautta on huomattavaa) Huom. Suomessametanolin HTP-arvo (2009) on: 200 ppm 8 tunninaltistus 250 ppm 15 minuutinaltistus ihonkauttaimeytyminenotettava huomioon F T

  39. VAARALLISET KEMIKAALIT • MAALIT JA LIIMAT (ISOSYANAATTIPOHJAISET TUOTTEET, FORMALDEHYDI) • Esiintyvät tavallisimmin viimeistelyssä ja kokoamisvaiheessa • Vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen • - tulipalon vaara • Tärkeimmät työntekijöiden terveyteen kohdistuvat vaikutukset • vaikutukset ylähengitysteihin • silmien ja ihon ärsytys • ihottuma • vaikutukset hengitysteihin (astma mukaan lukien) • joillakin yhdisteillä saattaa olla karsinogeenisia vaikutuksia

  40. VAARALLISET KEMIKAALIT • MAALIT JA LIIMAT (ISOSYANAATTIPOHJAISET TUOTTEET, FORMALDEHYDI) • Altistumisreitit • - hengitys • Hengittämällä epäpuhtauksia sisältävää työympäristön ilmaa • - silmä- tai ihokosketus ja imeytyminen • - ravinnon kautta (ruokaillessa likaisin käsin)

  41. VAARALLISET KEMIKAALIT OR MAALIT JA LIIMAT ISOSYANAATTIYHDISTEILLE altistumisen merkit ja oireet Akuutti altistuminen: ihon ja limakalvojen ärsytys (seurauksena nenän valuminen, kipeä kurkku ja yskä), puristava tunne rinnassa ja hengitysvaikeudet Krooninen altistuminen: työperäinen astma, muut keuhkovauriot, allerginen ihottuma Joitakin isosyanaattiyhdisteitä epäillään karsinogeenisiksi. Xn T OR

  42. VAARALLISET KEMIKAALIT MAALIT JA LIIMAT - ISOSYANAATTIYHDISTEET ALTISTUMISRAJAT Eurooppalainenlainsäädäntö Eimääriteltyjäaltistumisrajoja Huom. KukinEuroopanmaa on voinutottaakäyttöönmuitalainsäädän-nöllisiä tai normatiivisiatyöperäisenaltistumisen raja-arvoja. Esimerkkinä UK: Isosyanaatinenimmäisaltistusmisrajatovat0,02 mg/m3(8 tunninvertailujaksolle) ja0,07mg/m3 (15 minuutinvertailujaksolle). Nämärajatannetaanisosyanaatillekokonaisuu-dessaan,ja ne koskevatisosyanaattienfunktionaalistaryhmää, esiintyyainesittenmonomeerinä, polymeerinä tai osittainkovetettunaaerosolina. Suomessaisosyanaattien HTP-arvo (2009) on 0,035 mg/m3 15 minuutin altistuksessa.

  43. VAARALLISET KEMIKAALIT OR MAALIT JA LIIMAT FORMALDEHYDILLE altistumisen merkit ja oireet Akuutti altistuminen: ihon ja limakalvojen ärsytys (seurauksena nenän valuminen, kipeä kurkku, yskä ja hengityksen vinkuminen) Krooninen altistuminen: työperäinen astma allerginen ihottuma allergiset silmäoireet Epäillään myös karsinogeeniksi (nenä- ja keuhkosyöpä) Xn T OR

  44. VAARALLISET KEMIKAALIT MAALIT JA LIIMAT- FORMALDEHYDI ALTISTUMISRAJAT Eurooppalainenlainsäädäntö Eialtistumisrajoja Huom. Suomessaformaldehydin HTP-arvo (2009) on: 0,3 ppm 8 tunninaltistus 1,0 ppm 15 minuutinaltistus

  45. VAARALLISET KEMIKAALIT PUUNSUOJA-AINEET Vesipohjaiset puunsuoja-aineet- kupari- kromi- ja arsenikkisuolat Öljypohjaiset puunsuoja-aineet – kreosootti, pentakloorifenoli • Tärkeimmät vaikutukset työntekijöiden terveyteen Voivat vaihdella ja riippuvat käytetyistä kemikaaleista, mm. ihottuma, keskushermostovaikutukset ja syöpä JOS PUUNSUOJAKÄSITTELYITÄ AIOTAAN TEHDÄ, KIINNITÄ HUOMIOTA SUOJA-AINEIDEN TYYPPIIN – PYYDÄ KÄYTTÖ-TURVALLISUUSTIEDOTTEET

  46. VAARALLISET KEMIKAALIT MUUT KEMIKAALIT Valkaisuaineet / tahranpoistoaineet Vetyperoksidi ja natriumhydroksidi Kloorivalkaisuaineet (natriumhypokloriitti, kalsiumhypokloriitti) Oksaalihappo … VALKAISUAINEET OVAT VAARALLISIA – TURVALLISUUSTIETOJEN ON OLTAVA SAATAVILLA (ESIM. PAKKAUSMERKINNÄT JA KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET)

  47. ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET

  48. ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Puitedirektiivi – Neuvoston direktiivi 89/391/ETY Artikla 6 – Työnantajien yleisiä velvoitteita Ennalta ehkäisyn yleiset periaatteet

  49. ENNALTA EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Ennen riskinarviointia – Tunnista toiminnot ja työntekijöiden altistuminen – Tutustu käyttöturvallisuustiedotteiden ja merkintöjen tietoihin

More Related