Alustava aikataulu (muuttuu etenemisen mukaan)

1. Alustava aikataulu(muuttuu etenemisen mukaan) 3.9. Johdanto: teorian rooli hallinnon tutkimuksessa 5.9. Hallinto ja politiikka 10.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen I 12.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen II 17.9. Public Administration 19.9. New Public Management 24.9. (New Public) Governance 26.9. Post-NPM-hajaantuminen ja uudet teoriat 1.10. Hallinto hallintana 3.10. Julkishallinto, yrityshallinto ja julkisyksityiset järjestelmät 8.10. Kertaus: hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa 10.10. Valmistautuminen kuulusteluun Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

2. Luento 10: Hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3. Hallinnon teoria revisited • Älä kysy, mitä hallinnon teoria on, vaan mitä se tekee • Kertoo, mitä hallinta on (ontologia) ja miten sitä voidaan ja on mielekästä hahmottaa (epistemologia) – eli kertoo, miten hallintaa pitää kuvata, selittää ja tulkita • Kertoo, miten hallinta voidaan ja pitää yhteiskunnassa järjestää – huom. jälkimmäinen ei välttämättä tutkijan kontrolloitavissa! • Erottaa itseään politiikan tutkimuksesta ja yhteiskuntapolitiikasta korostamalla hallinnan praxista ja politiikan ”levittämistä” yhteiskuntaan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4. Hallinnan analytiikkaa 1 • Hallintatapa • Kuka hallitsee • Mitä hallitaan (objektit, esim. viraston osasto vs. yritys) • Miten hallitaan (keinot, esim. säännöt, kannustimet, sopimukset) • + vakiintuneet proseduurit näiden muuttamiseen • Mikä olennaista julkishallinnossa? Esim. PA vs. NPM: • Virkamies-esimies ja asiantuntija vs. kilpailuttaja-ulkoistaja ja valvoja • Viraston osasto / tiimi vs. yritys • Tehtäväkuvaukset, säännöt ja oikeudet vs. tulostavoitteet, kannustimet ja sopimukset • Lainsäädännön muutos, ohjeistusten ja virkavirheiden oikaisu vs. strategisten reunaehtojen muutos, sopimuksien ja tavoitteiden uudelleenmuotoilu Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5. Hallinnan analytiikkaa 2 • Hallintamentaliteetti • Rationaliteetti, joka sitoo hallintatavan instituutiot yhteen • Näkemisen ja havainnoinnin muodot, ajattelutavat ja totuuden sanastot, ohjaamisen tekniikat ja rationaliteetit sekä subjektien muodostamisen menetelmät • Keskeisiä teknologioita normalisaatio, individualisaatio, panoptisismi ja pastoralismi • Esim. PA vs. NPM • Yleisesti ottaen: kansalaisuus (tilivelvollisuus, tasa-arvo, säännöt ja oikeudet) vs. taloudellinen kalkylointi (halut, päämäärät ja keinot) • Hallinnon ”sisällä”: ”administrative man” vs. homo economicus Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6. Teorian sitoumukset revisited • Hallintatapaa ja -mentaliteettia koskevaa teoriavalintaa ohjaavat aina tutkimuskysymys ja soveltuvuus tutkimuskohteeseen • …mutta sopivinta teoriaa ei voida määritellä empirian perusteella, koska • teoria perustuu osittain silkkaan valintaan, koska selitysvoimaa on aina enemmän kuin tarpeen (ylideterminaatio) • ”lopullista perustaa” ei ole olemassa: tutkimuskohteen ja -kysymyksen (ontologinen) mielekkyys on osittain valintakysymys (jälkifoundationalismi) • tieto luo ja muuttaa maailmaa koko ajan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7. Hallinnon paradigmat • Paradigmat tai kehysmallit mahdollistavat ”normaalitieteen”: jokin (poliittinen) lähtökohta hallinnan analytiikkaan lyödään toistaiseksi lukkoon jollain oikeutusperusteella • Esim. NPM sopi poliittiseen ajankuvaan (uusliberalismi), mutta samalla halusi ehdollistaa hallintoajattelua pitkälle tulevaisuuteen • Huom. Lähtökohta on tunnistettava ja siihen on otettavaa tavalla tai toisella kantaa (vähintään muotoa: ”teen tätä”), jotta olisi kyse tieteestä • Eettinen ja poliittinen pohdinta keskeistä teoriavalinnassa: millaista maailmaa luot/uusinnat ja mikä sen oikeuttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8. Tarvitaanko hallinnon paradigmoja? • Ei varsinaisesti, mutta oikeutus on jotenkin rakennettava – paradigmat tarjoavat suhteellisen johdonmukaisia oikeutuksia suhteellisen monelle toisiinsa liittyvälle asialle • Eli käytännössä: vakiintuneissa paradigmoissa perusoletuksista pääsee helposti empiiriseen tutkimukseen Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

9. Hallinnon tutkimuksen kaari: poliittiset paradigmat Julkishallinto (PA) Uusi julkishallinto (NPA) Uusi julkisjohtaminen (NPM) Julkinen hallinta (NPG) 1930 1950 1970 1990 2010 NWS NPS Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10. Teorioiden erot: julkishallinnon politiikkaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11. Teorioiden erot: julkisen hallinnan politiikkaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi