Etruskien uskonto 8 Papit ja riitit

1. Etruskien uskonto 8Papit ja riitit Helsingin yliopisto 2010 Jorma Kaimio

2. Papit • Papin tehtävänä välittää jumalien ja ihmisten välillä • Antiikin papit eivät vain uskonnollisessa tehtävässä, vaan myös poliittinen ja maallinen rooli; ei kysymystä kirkon ja valtion erosta • Onko etruskissa lat. sacerdos vastaavaa sanaa? Cepen – tavataan jo 600-luvulla – ehkä lähellä tätä, esiintyy usein muumiokääreessä; Varron glossa: cupencus merkitsee sabiineilla pappia • Cepen saa määreekseen virkamieheen viittaavia sanoja kuten maru, myös kollektiivisessa monikossa marunuχva: collegium? • Myös marunuχ spurana cepen – kaupunkivaltion pappisvirka? – tai sitten jumala mainiten (Pakha, Catha) • Harvinaisempi eisnev (< ais-na), hatrencu ehkä ”papitar”

3. Papit 2 • Samoin kuin Disciplina Etrusca oli ilmeisesti tietyissä suvuissa kulkeva, myös pappisvirat saattoivat olla sukusidonnaisia • Roomassa vain Potitiukset ja Pinariukset saattoivat palvella Herculeen Ara maximalla • Roomalaiset huolissaan Veijin Iunon patsasta siirrettäessä, kun kukaan ei ollut certae gentis sacerdos • Fanum Voltumnaen ylipapin valinta vaaleilla Veijin sodan aikaan: kun veijiläinen ei odotustensa mukaan tullut valituksi, hän veti kisoista esiintyjäorjansa pois; tuli myöhemmin Veijin kuninkaaksi, mutta muut etruskikaupungit kieltäytyivät suuttuneina antamasta apua • Muitakin merkkejä vuosittaisesta valinnasta vaaleilla

4. Papin puku ja tunnukset • Parhain tunnusmerkki hattu, joka ilmeisesti roomalaisen flamenin apexin edeltäjä • Suippokärkinen hattu jo Pava Tarkhieksella • Kuvan Vel Sveitulla toinen hatun tunnusomainen piirre, korvat ja posket peittävä nauhat solmitaan leuan alla: room. pappien galerus, myös ilman apexia • Eläimen nahasta ilmeisesti myös reunustettu viitta, joka kiinni isolla fibulalla • Useimmilta tunnetuilta papin kuvilta tuntuu puuttuvan parta, mahdollisesti kultin määräysten mukaan (tuskin vain nuoria)

5. Papin puku ja tunnukset 2 • Tällä Sienan papilla tuntuu olevan viitan sijasta laena, mantteli joka heitetään edestäpäin niin että liepeet selässä • Hänellä tuntuu myös olevan sekä apex että galerus

6. Lituus • Roomalaisen augurin tunnettu tunnus, käyrä, oksattomasta puusta tehty sauva, jo varhain etruskeilla • Nyt on kuitenkin esitetty, että alkuperä olisi pikemmin Latiumissa kuin Etruriassa • Serviuksen mukaan kuului alkujaan kuninkaalle

7. Pappiskollegiot • Laajat umbrin ja oskin kieliset piirtokirjoitukset kirjaavat uskonnollisten veljeskuntien sääntöjä • On sangen oletettavaa että etruskipapit myös olivat järjestyneet kollegioiksi • Ordo LX haruspicum perustetaan tosin vasta varhaisella keisariajalla, Tarquinia ilmeisesti keskuksenaan • Tarquinian Tomba Bruschi tuntuu viittaavan papitarkollegioon: viisi naista sarkofagien kansilla, korkea hattu päässä, hiukset siten järjestettyinä, että kummallakin puolen kuusi kiharaa (kuten vestaalittarien seni crines), rituaalisia attribuutteja • Vulcin Tomba delle iscrizionissa kahdeksalla naisella titteli hatrencu, joka voi kuvata papittaren asemaa

8. Haruspexit Roomassa • Tarquinius Superbuksesta alkaen Rooman historiankirjoitus mainitsee haruspexien käytöstä, tasavallan alussa toki vähemmän • 100-luvulta alkaen suositumpaa kutsua haruspexeja kuin konsultoida Sibyllan kirjoja, joita seuraavasta vuosisadasta alaken ei juurikaan käytetty, kun taas haruspexit jatkoivat töitä kristilliseen aikaan asti • Ei kuitenkaan virallista asemaa, selvästi pidättyväisiä: neuvoivat kutsuttaessa, eivät tuoneet omia kultteja, vaan kehottivat käyttämään ritus patriusta tai ritus Graecusta • 100-luvulla päätös kutsua kuusi (tai kymmenen) aatelisnuorukaista jokaisesta etruskikaupungista perehtymään ED:hen, ehkä Tarquiniaan • Tämä ehkä Ordo LX haruspicumin perusta • Maecenas neuvoi Augustusta, keitä haruspexeja käyttää: haruspices Augusti

9. Pappien tehtävät • Kokonaiskäsityksen muodostaminen vaikeaa • Temppelialueiden kultit, kalenteriin sidotut juhlamenot • Enteiden katsominen mitä erilaisimpiin tarpeisiin • Erityistehtäviä kaupunkien ja rakennusten perustamisessa, vesirakentamiseen ja maanmiitaukseen tai rajoihin liittyen • Mutta mikä on ollut rooli valtiollisessa elämässä tai ihmisten yksityiselämässä, voimme päätellä vain roomalaisista käytännöistä ja siitä, että roomalaiset pitivät etruskeja poikkeuksellisen uskonnollisena kansana

10. Riitit • Olemme jo käsitelleet kaupungin perustamisriitin, jonka roomalaiset tunsivat etruskilaiseksi • Myös vuosinaulan lyöminen lienee etruskilainen: tehtiin Volsiniissa Nortian temppelissä • Peilissä kohtalotar Atropos lyö sitä rakastavaisten Meleagroksen ja Atlantan seuratessa

11. Zagrebin muumiokääreen riitit • Meille on säilynyt hyvä kuvaus suoritettavista riiteistä, vain tulkinta vaatii rohkeutta; ehkä seuraamme hetken Pfiffigin tulkintaa • Riitti muodostui esiuhrista, pääuhrista, sivu-uhreista, joissa myös juomauhreja, ja uhripäätöksestä • Esiuhrit Tinille, Tiurille ja/tai Thanrille • Sitten jumalkuvat sirotellaan hetrn aclkhnilla • Uhrieläin teurastetaan ja suoritetaan juomauhri • Jumalkuva valellaan nuorella viinillä • Sivu-uhri leivällä ja viinillä • Uhrin tarkoitus ilmaistaan ”kansan papistolle ja kaupunkilaisille” • Toistojen jälkeen päätösuhri istuen maidolla, ja sitten vuodatetaan viiniä manalaisille

12. Iguviumin taulujen kaavoja • Atiedius-veljeskunnan kulttimääräykset umbrin kielellä Iguviumista, vähän Etrurian rajojen ulkopuolelta • ”Kun pääi on ripustanut (uhrin), hänellä olkoon pikkukorissa raha kustakin maatilasta, ja kun uhri on ojennettu, hänellä olkoon pikkukorissa kaksi rahaa kutakin maatilaa kohti, ja kun uhri on heitetty pään yli, hänellä olkoon pikku korissa kolme rahaa kutakin maatilaa kohti. Ja kun veljet ovat aterioineet, fratrex tai kvestori kysyköön, onko toimitus hoidettu oikein. Jos Atiedius-veljien enemmistö niistä, jotka ovat saapuneet sinne, ilmoittaa että on hoidettu oikein, hyvä on. Jos Atiedius-veljien, jotka ovat saapuneet sinne, enemmistö ilmoittaa, ettei ole hoidettu oikein, silloin fratrex tai kvestori kysyköön veljiltä, kuinka suuri on papin sakko. Kuinka suureksi paikalle saapuneiden Atiedius-veljien enemmistö on vaatinut papille tulevan sakon, niin suuri sakko olkoon papille rangaistuksena.”

13. Adoniksen palvonta Graviscaessa

14. Adoniksen palvonta Graviscaessa • Graviscaen temppelialueen kaivaukset ovat nostaneet uudestaan esille Vatikaanin museon Kuolevan Adoniksen • Löydetty 1834 Via Clodian läheltä Tarquinian alueelta, restauroitu nyt uudestaan • Hautaveistos 200-luvun puolivälistä • Alastomuuden peittona oleva viitta peittää päälaen – tärkeä sekä kultin (velato capite) että etruskien manalamatkakuvausten kannalta • Myös toinen vaatetuksen jäänne, hajonneet saappaat, kuuluvat dionysiseen semantiikkaan • Hellenistisenä aikana Adonis synkretistisesti yhdistettiin soteriologisiin oppeihin ja identifioitiin Osiriksen ja Dionysoksen kanssa

15. Adonis-myytti • Useita versioita; Syyrian kuningas Teias joutui Afroditen viettelyjen kohteeksi, mutta torjui ne väittäen että hänen oma tyttärensä Myrra (Smyrna) oli kauniimpi • Afrodite raivostuneena sytytti tyttäreen rakkauden isäänsä, jonka tämä petoksella sai vuoteeseensa; petoksen tajuttuaan isä yritti surmata tyttärensä, mutta jumalat muuttivat puuksi, josta kymmenen kuukauden kuluttua syntyi Adonis • Afrodite luovutti kauniin pojan Persefonen kasvatettavaksi, ja pian kumpikin jumalatar oli rakastunut tähän; Zeus ratkaisi jakaen vuoden kolmeen osaan, yksi kummallekin, ja yhdestä Adonis päätti • Ares puolestaan mustasukkaisena Afroditelle lähetti villisikansa metsästysretken aikana haavoittamaan kuolettavasti Adonista • Afrodite rukoili edelleen Zeukselta, että Adonis sai viettää puoli vuotta maan päällä hänen seurassaan, puoli vuotta Manalassa

16. Adonis maljakkomaalauksissa • Suosittu aihe attikalaisessa keramiikassa 400-luvulta alkaen; etenkin Adoneia-juhla, Afroditen itsensä Adoniksen kuoltua perustama, josta tieto jo 415 Ateenasta • Vietettiin 23.7., kun aurinko koiran tähtikuvioon: juhlassa käytiin läpi syntymä ja löytyminen, hierogamia, kuolema ja ylösnousemus; Theokritoksen 15. idylli • Juhlallisen Adoneian rinnalla hurjempi naisten juhla, jota Aristofanes kuvaa • Tässä olennainen naisten kiipeäminen tikkailla Adoniksen puutarhoihin (kepoi) noutamaan kasviksia syötäväksi; Eros kuitenkin paljastanee todellisen tarkoituksen

17. Adoneia-maljakoita

18. Graviscaen Adoneion • Voi olla vanhempikin, mutta varmasti vuodest 480, kun temppelialue uusittiin • Afroditen temenoksen sisälle rakennettiin pylväskäytävä • Perustamisastian sisällä korallia, joka ”puutarhan” lisäksi Adoneian olennainen tarvike (Alkifron) • Rakennuksen piazzalla nenfro-laatikko (pantu myöhemmin macco-laatikon sisään), joka esitti Adoniksen hautaa • Lisäksi päällystämätön alue, jossa kasvatettiin lehtisalaattia juhlaa varten

19. Graviscaen Adoneia • Stoassa ilmeisesti uskottiin hierogamia tapahtuvaksi • Naiset kiipesivät kasveineen ja koralleineen sen katolle päästen näin osallisiksi • Pienestä tornista, jossa luultavasti ikkuna, josta Afrodite ilmoitti hierogamian onnistuneen • Kepokset jätettiin kuivumaan • Juhlan lopuksi Adonis palaa Hadeksesta