Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät 7.3.2008

1. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät7.3.2008 Kirsi Markkanen Työvoimapoliittinen asiamies Tehy

2. Sosiaali- ja terveysalan haasteita • Globalisaatio ja talouden kehitys • Teknologian kehitys • Uudet lääkkeet • Uudet hoito- ja tutkimusteknologia • Väestön ikääntyminen • Palvelujen tarve • Eläkepoistuma • Työvoiman riittävyys • Alan houkuttelevuus

3. Miten haasteisiin on vastattu • Sairausvakuutuslaki (1964) • Kansanterveyslaki (1972) • Mielenterveyslaki (1990) • Erikoissairaanhoitolaki (1991) • Valtionosuuslait (1993) • Kuntalaki (1995) • Paras-puitelaki (2007-2011) > edellytykset kunta- ja palvelurakenne-uudistukselle • Terveydenhuoltolaki (valmistelussa) > täsmentää paras-hankkeen tavoitteita

4. Normiohjauksesta informaatiolla ja kehittämisellä ohjaamiseen • Terveydenhuolto 2000-luvulle projekti 2001-2002 • Tavoite- ja toimintaohjelmat 2000-2003 ja 2004-2007 • Valtakunnallisten suunnitelmien tilalle • Ikäihmistenhoitoa ja palveluja koskeva suositus – uudistettu 2007 • Mielenterveyspalveluiden laatusuositus • Kansallinen terveysprojekti 2003 - 2007 • Kansallinen Sosiaalialan kehittämisprojekti 2004 • Paras –hanke; laki 23.2.2007 – voimassa 2012 • Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 - 2011 • Korvaa TATO:n • Terveyden edistämisen politiikkaohjelma • Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011

5. Lääketieteen ja teknologian kehitys:Sairaansijojen kehitys sodan jälkeen Lähde: Tilastokeskus

6. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla Lähde: Tilastokeskus

7. Palvelurakenteen muutokset • Laitoshoidosta avohoitoon • Pienistä kokonaisuuksista suuriin kokonaisuuksiin • Lähipalvelut – seudulliset palvelut – laajan väestöpohjan vaatimat palvelut • Paras –hanke • Sektorikohtaiset kehittämishankkeet

8. Mielenterveys • Lasten ja nuorten mielenterveyden kehittäminen eurooppalaisessa yhteishankkeessa. Stakes johtaa osiota, jonka tavoitteena on kehittää palveluja psyykkisesti oireilevien vanhempien perheiden auttamiseksi sekä lasten kehityksen tukemiseksi.Lasten ja nuorten mielenterveys Euroopassa - Vaikuttavien käytäntöjen kehittäminen (CAMHEE) • Kuntien ehkäisevän mielenterveystyön kehittämisen hanke. Tarkoituksena tukea kuntia ehkäisevän mielenterveystyön strategian laatimisessa sekä työn kehittämisessä ja arvioinnissa.Ehkäisevän mielenterveystyön strategiat ja käytännöt -hanke • Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy EuroopassaMielenterveyden edistämisen hankkeiden kartoitus (IMHPA)

9. Mielenterveys • Ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja fyysisen terveydentilan turvaaminen mielenterveyskuntoutujien ja psyykkisesti vajaakuntoisten kohdalla sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa ja asumispalveluissa.Laitoshoito, ihmisoikeudet ja hoidon arviointi (ITHACA) • Nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen. Yhteistyömalli, jossa nuorille miehille tarjotaan aktiivista henkilökohtaista tukea kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä.Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hanke • Toimiva lapsi & perhe -hankkeessa kehitetään työmenetelmiä, joilla tuetaan perheitä ja lapsia, kun vanhemmalla on vakava sairaus tai psyykkisiä vaikeuksia.Toimiva lapsi & perhe -hanke • Miten koulu voi parantaa lapsen terveen kasvun mahdollisuuksia? Yhteispeli-hankkeessa kehitetään menetelmää, joka auttaa peruskoulunopettajaa lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen tukemisessa.Yhteispeli-hanke

10. Päihteet • Neuvoa-antavat -sivusto sisältää tietoa päihdetyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi.Neuvoa-antavat - Verkkosivusto päihdetyön ammattilaisille • Hanke paikallistason alkoholipolitiikan ja yhteistyön kehittämiseksi. Pakka-hankkeen tavoitteena on nuorten juomisen ja yleisen humalajuomisen vähentäminen sekä alkoholihaittojen ehkäisy yhteisöllisin keinoin.Paikallinen alkoholipolitiikka -hanke (PAKKA)

11. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoimintaa ohjaava lainsäädäntö • Laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä • Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista • Asetus potilasasiakirjoista • Laki yksityisestä terveydenhuollosta • Henkilötietolaki • Potilasvahinkolaki • Terveyden- ja sairaanhoitoa ohjaava erityislainsäädäntö (kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, mielenterveyslaki jne.) • http://www.finlex.fi

12. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Ammattieettiset velvollisuudet • Ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimyksiensä lieventäminen • Ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

13. Ammattieettiset velvollisuudet jatkuu… • Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat • Velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään • Velvollisuus antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

14. Mielenterveyslaki 1116/1990www.finlex.fi Yleiset säännökset 1-7 § • 1§ Mielenterveystyö • Mielenterveystyön määritelmä • Mielenterveystyöhön kuuluvat palvelut ja väestön elinolosuhteiden kehittäminen • 2 § Ohjaus ja valvonta • Stm, lääninhallitukset (itsemääräämisoikeuden rajoitukset), TEO

15. Mielenterveyslaki… • 3 § Mielenterveyspalveluiden järjestäminen • Kunnat: osana kansanterveystyötä ja osana sosiaalihuoltoa • Sairaanhoitopiirit: erikoissairaanhoitona annettavat palvelut • 4 § Mielenterveyspalveluiden periaatteet • Sisällöltään ja laajuudeltaan alueen tarvetta vastaavasti • Ensisijaisesti avopalveluina, oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen ja itsenäistä suoriutumisen tukeminen • Toimiva työnohjauksen järjestelmä • 5 § Mielenterveyspalveluiden yhteensovittaminen • Shp yhdessä terveyskeskusten, sosiaalihuollon ja erityispalveluiden kuntainliittojen kanssa • 6 § Valtion mielisairaalassa annettava hoito • Mielentilatutkimukset, erityisen vaaralliset/vaikeat mielenterveyshäiriöt • 7 § Viittaussäännökset

16. Mielenterveyslaki… Hoito tahdosta riippumatta 8-14 § • 8 § Hoitoon määräämisen edellytykset • Todetaan olevan mielisairas • Hoitamatta jättäminen pahentaa olennaisesti sairautta, vaarantaa henkilön omaa tai muiden terveyttä tai turvallisuutta • Muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi • 9 § Tarkkailuun ottamien • Lääkärin tutkittava, kirjallinen lääkärinlausunto • 10 § Tarkkailu • Kirjallinen lääkärin tekemä tarkkailulausunto viim. 4. päivänä • Joko hoitoon tai tarkkailun lopettamien

17. Mielenterveyslaki… • 11 § Kuuleminen ja hoitoon määrääminen • Ennen hoitoon määräämistä tarkkailuun otetun oma mielipide (vanhemmat/holhooja) • Päätöksen vasten tahtoiseen hoitoon määräämisestä tekee psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri • Alaikäisen kohdalta alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi • 12 § Hoidon jatkaminen • Enintään 3 kuukautta, ettei yhteisymmärrystä potilaan kanssa > uusi tarkkailulausunto • Hoidon jatkaminen tai lopettaminen > lääkärin kirjallinen päätös > tiedoksi potilaalle ja hoidon jatkaminen alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi

18. Mielenterveyslaki… • 13 § Omasta tahdosta hoitoon otetun määrääminen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta • 14 § Hoidon lopettaminen ja sairaalasta poistaminen • ellei edellytyksiä tahdon vastaiseen hoitoon määräämisen ole, on hoito lopetettava ja potilas poistettava sairaalasta, jos hän haluaa • Rikoksesta syytetyn mielen tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta 15 – 20 § • Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoito tahdosta riippumatta 21 -22 §

19. Mielenterveyslaki… Potilaan perusoikeuksien rajoittaminen tahdosta riippumattoman hoidon ja tutkimuksen aikana 22a – 22k § • 22a § Potilaan määritelmä ja perusoikeuksien yleiset rajoitukset • Tarkkailuun otettu, tutkimukseen tai hoitoon otettu henkilö • Rajoittaa voidaan vain siinä määrin kuin sairauden hoito, potilaan tai toisen henkilön turvallisuus edellyttävät • Ihmisarvoa on kunnioitettava, toimenpiteet suoritettava turvallisesti • 22b § Psyykkisen sairauden hoito • Yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, hoitosuunnitelma, vain sellainen hoito/tutkimus, joiden suorittamatta jättäminen vakavasti vaarantaa potilaan/muiden terveyttä tai turvallisuutta • Hoito- ja tutkimustoimenpiteistä päättää lääkäri

20. Mielenterveyslaki… • 22c § Ruumiillisen sairauden hoito • Laki potilaan oikeuksista, yhteisymmärrys • Jos potilas vastustaa, vain se henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjuminen, hoitava lääkäri päättää • 22d § Liikkumisvapauden rajoittaminen • Voidaan rajoittaa/kieltää • Voidaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja • Rajoituksista päättää lääkäri • 22e § Erityiset rajoitukset • Voidaan eristää muista potilaista: vahingoittamisuhka, vakavasti muiden hoitoa, vaarantaa omaa turvallisuutta, vahingoittaa omaisuutta merkittävästi, muu painava hoidollinen syy • Hoitohenkilökunta saa käyttää potilaan kiinnipitämiseen tämän eristämiseksi välttämättömiä voimakeinoja > välittömästi ilmoitus lääkärille • Saa sitoa vyöllä, jos muut toimenpiteet ei riittäviä • Eristämisestä ja sitomisesta päättää hoitava lääkäri tutkimuksensa perusteella • Kiireellisessä tapauksessa hoitohenkilökunta voi eristää tai sitoa > välitön ilmoitus lääkärille

21. Mielenterveyslaki… • 22f § Erityisten rajoitusten kesto ja niiden täytäntöönpano ja valvonta • Lopetettava heti kun se ei ole välttämätöntä • Kun määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi > vastuu hoitaja > potilaan riittävä hoito ja huolenpito sekä mahdollisuus keskustella hoitohenkilökunnan kanssa • Sidotun/alaikäisen jatkuva seuranta – näkö- ja kuuloyhteys potilaaseen • Yli 12 h eristys ja 8 h sitominen > ilmoitus potilaan edunvalvojalle • Läänille 2 viikon välein ilmoitukset potilaiden eristämistä ja sitomisista • 22g § Omaisuuden haltuunotto • Voidaan ottaa haltuun (huumeet, päihteet, turvallisuutta vaarantavat aineet ja esineet, raha jne.) > ilmoitus ylilääkärille ja merkintä potilasasiakirjoihin • 22h § Potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen • Jos syytä epäillä, että sisältää em. aineita tai esineitä • Asiasta päättää hoitava lääkäri, • Tarkastuksen suorittaa 2 henkilökuntaan kuuluvaa

22. Mielenterveyslaki… • 22i § Henkilöntarkastus ja –katsastus • Syytä epäillä, että vaatteissa on em. mainittuja aineita tai potilas päihtynyt, kehossa em. aineita tai esineitä • > puhalluskoe, veri-, virtsa tai sylkinäyte • Asiasta päättää hoitava ja se on tehtävä 2 henkilökuntaan kuuluvan terveydenhuollon ammattihenkilön läsnä ollessa • Merkintä potilasasiakirjaan • 22j § Yhteydenpidon rajoittaminen • Saadaan rajoittaa, jos vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle, turvallisuudelle tai muun henkilön yksityisyyden suojaamiseksi • Ei saa rajoittaa oikeusavustajaan tai potilasasiamieheen • Vastaavan ylilääkärin kirjallinen päätös; potilaalla oltava tilaisuus tulla kuulluksi • 22g Rajoitusten toteuttamista koskevat ohjeet ja rajoituksista pidettävä luettelo • Kirjalliset, riittävän yksityiskohtaiset ohjeet • Erillinen luettelo rajoituksista: tunnistetiedot, rajoituksen tiedot, määrääjä, toteuttajat. Merkinnät poistettava 2 vuoden kuluttua.

23. Mielenterveyslaki… • Erinäiset säännökset 23 – 35 § • 23 § Esteellisyys • Tarkkailu lausuntoa ei saa antaa sama lääkäri, joka on tehnyt tarkkailulähetteen. • Hoitoon määräämistä ei saa päättää sama lääkäri, joka on tehnyt tarkkailulähetteen tai -lausunnon • 24 § Muutoksenhaku • 25 § Täytäntöönpano ja sen keskeyttäminen • 26 § Käsittelyn kiireellisyys • Tahdosta riippumatta annettavaa hoitoa koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä • 27 § Hoitoon määrätyn avustaminen hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa • 29 § Terveyskeskuslääkärin toimintavelvollisuus • Tarvittaessa laadittava tarkkailulähete ja toimitettava potilas sairaalaan

24. Mielenterveyslaki… • 30 § Poliisin toimintavelvollisuus • Ilmoitus/henkilön toimittaminen terveyskeskukseen • 31 § Poliisin virka-apu • Velvollinen avustamaan kuljetuksessa; terveydenhuollon ammattilaisen apuna • 32 § Mielentilatutkimuksen suorittaminen • 33 § Mielentilatutkimuksessa olleen matkat kotipaikkaan • 33a § Toiminnan ja toimitilojen tarkastus • Teo ja lääninhallitus • 33b § Epäkohtien korjaaminen • Määräys puutteiden tai epäkohtien korjaamiseksi • 33c § Huomautus ja huomion kiinnittäminen • 33d § Kantelujen tutkiminen • 34 § Tarkemmat säännökset • Voidaan antaa valtioneuvoston tai STM:n asetuksella (1247/1990)

25. Työväkivalta Kirsi Markkanen Työvoimapoliittinen asiamies Tehy

26. Väkivalta terveydenhuollossa • Yli 80 000 henkilöä joutuu vuosittain väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikoillaan tai työmatkoillaan - 4.1 % työssäkäyvistä. • Terveydenhuollon ammateissa tämä osuus oli 10,5 % (1998)

27. Tehyn selvityksiä • Tehyn tutkimuksessa v. 2000 joka kolmas hoitaja oli kokenut joskus työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, kaksi kolmesta uhkailua, nimittelyä tai arvostelua • Tehyn järjestötutkimus 2004

28. Väkivallan ajoittuminen terveydenhuollossa • Hoitotyötä tekevät kohtaavat väkivaltaa eniten perjantaisin ja lauantaisin, harvimmin sunnuntaisin • Vuorokautisesti riskiajat ovat klo 13-15 ja 23-01. • Yksin työskentelemistä riskialttiissa työpisteessä tulisi näinä aikoina välttää

29. Väkivaltainen potilas • Potilaan oikeudet • Laki potilaan oikeuksista • Pakkokeinojen käyttö • Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen • Henkilökunnan turvallisuus – työnantajan vastuu • Perehdytys • Ennakointi ja ennaltaehkäisy • Raportointi ja tilanteiden käsittely > työsuojelu, poliisi

30. Työturvallisuuslaki (738/2002) • 27 § Väkivallan uhka • Työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka > työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta • Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen

31. … ja laki jatkaa • Työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapa ohjeet • Joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa • Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus

32. Uhkailun hallinta • Hoitaja voi joutua sangen vaativaan tehtävään puolustaessaan oikeuttaan häiriöttömään työhön ja yksityiselämään • Tutkintapyyntö ja kanteen ajaminen voi myös provosoida uhkailijaa • Tarve lainsäädännön muuttamiseen! • Työnantajalle mahdollisuus rikosilmoituksen tekoon (asianomistajarikos)

33. Mitä tehdä? • Ennaltaehkäistä • Kouluttautua • Olla syyllistämättä työntekijää! • Nollatoleranssi vai ei? • Tehokas uhkailijoihin, mutta ei voi soveltaa akuuttia hoitoa välttämättä vaativiin psykoottisiin ja dementia potilaisiin

34. Liikkumisen rajoittaminen vanhuspotilailla • Normeja ei ole ei-psykiatrisessa sairaanhoidossa eikä sosiaalihuollossa • TEO:n käsitys: Vanhuspotilaan omaa turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi • Liikkumista on voitava rajoittaa potilaan tahdosta riippumatta • Vain siinä määrin kuin välttämätöntä • Ratkaisu tehtävä potilaskohtaisesti, ensin harkittava muita turvallisuutta lisääviä menetelmiä • Rajoituspäätöstä tehtäessä otettava huomioon potilaalle koituvat haitat ja hyödyt

35. Liikkumisen rajoittaminen vanhuspotilailla – TEO:n ohjeistus • Turvavälineiden käytöstä on tehtävä hoitopäätös • Tarve turvavälineen käytön jatkamiseen arvioidaan tiheästi • Liikkumisen rajoittamisessa on käytettävä oikeita välineitä käyttöohjeen mukaisesti • Hoitopäätös on kirjattava potilasasiakirjoihin

36. Tehy esittänyt: 1(3 ) • Ammatillisessa koulutuksessa esiin, valtakunnallisesti yhtenäinen toiminta • Työympäristö turvallisemmaksi, rahanpuutetta valitellaan • Ammattimaiset vartijat-> arviointi (lääninhallitusten rooli yhdessä työsuojelun valvontaviranomaisten kanssa)

37. 2(3 ) • Ylimääräisten henkilöiden poistaminen tai yhteisölähestymiskiellon selvittäminen • Riskityöpaikkojen ja riskityöaikoihin henkilöstömitoituksen laadintaan valtakunnalliset ohjeet • Julkinen tila > uudelleenmäärittely • Työpaikkaväkivallan jälkihoito lakisääteiseksi (työturval.L tai työterv.huolto)

38. 3(3) • Työturvallisuuslain 27 §:ään kirjatun Valtioneuvoston asetuksen valmistelun aloittaminen • Nykyinen tietosuojan mahdollistaa yleisten rikosten (huumekaupan käynti mahdollista sairaalassa) tekemisen julkisessa tilassa ilman kiinnijäännin pelkoa • Rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön ja eri kvalifikaatioperusteiden (lievä-tavallinen törkeä) täsmentämisen tarve (mm. fyysisiin vammoihin johtava aseellinen väkivalta =törkeä pahoinpitely)

39. HOITAJILLA OIKEUS TURVALLISEEN TYÖYMPÄRISTÖÖN!