LIIKUNNAN RIEMU

1. LIIKUNNAN RIEMU Neurologia-seminaari 22.5.2014 TtT Niina Savikko Asiantuntija / Espoon kotihoito Ei sidonnaisuuksia Kuva: Ossi Gustafsson

2. Esityksen tavoite • Kuulijoilla on käsitys siitä miten laajasti muistisairaiden liikunnallista kuntoutusta on tutkittu. • Kuulijat ymmärtävät muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen merkityksen. • Kuulijat tietävät muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksesta toimintakykyyn sekä sen kustannuksista.

3. Esityksen sisältö Liikunnallisen kuntoutustutkimuksen • taustaa • tavoite • kulku • päätulokset • turvallisuus ja sitoutuminen • johtopäätökset

4. Kannattaako muistisairaita ihmisiä kuntouttaa? Kuva:Papunet

5. Tutkimuksen taustaa • Muistisairaudet ovat ikääntyneillä ihmisillä tärkein tekijä, joka johtaa • toimintakyvyn heikkenemiseen • avuntarpeeseen • erilaisten palveluiden ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen

6. Tutkimuksen taustaa • Katsauksissa löysimme tutkimuksia (N=44) liikunnan vaikutuksesta kotona ja laitoksissa asuvien muistisairaiden • liikunta- ja toimintakykyyn (N=21) • kognitioon (N=12) • neuropsykiatrisiin oireisiin (N=11) • Tulokset niistä ristiriitaisia ja tutkimusten metodologinen laatu usein heikko (N=24).

7. Tutkimuksen tavoite Selvittää voiko Alzheimerin tautia sairastavien liikunnallisella harjoittelulla parantaa liikunta- ja toimintakykyä parantaa muistitoimintoja sekä vähentää käytösoireita ja masentuneisuutta lykätä laitokseen joutumista vähentää palveluiden käyttöä parantaa omaishoitajien elämänlaatua Selvittää kustannukset sekä kuolleisuus

8. Tutkimuksen tavoite Selvittää voiko Alzheimerin tautia sairastavien liikunnallisella harjoittelulla parantaa liikunta- ja toimintakykyä parantaa muistitoimintoja sekä vähentää käytösoireita ja masentuneisuutta lykätä laitokseen joutumista vähentää palveluiden käyttöä parantaa omaishoitajien elämänlaatua Selvittää kustannukset sekä kuolleisuus

9. Tutkittavat kuntoutusmuodot • Kotikuntoutus (N=70) • 1h x 2/vk vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa • räätälöity perheiden tarpeisiin • Ryhmäkuntoutus (N=70) • 4 h x 2/vk vuoden ajan päiväkeskuksessa • 10 hlö / ryhmä, 2 fysioterapeuttia • lounas, taksit • Vertailuryhmä (N=70) • tavanomainen kunnallinen hoito

10. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit • saa KELAn Alzheimer lääkekorvausta • suomenkielinen • puoliso samassa osoitteessa • helsinkiläinen, espoolainen tai vantaalainen • täyttänyt 65 vuotta, ei työelämässä • ei terminaalivaiheen sairautta tai vaikeaa toispuolihalvausta • pystyy liikkumaan omatoimisesti (apuvälinein tai ilman) • haurastumisen (frailty) merkkejä (ainakin yksi seuraavista): • kaatunut vähintään kerran viimeisen vuoden aikana • liikuntakyky heikentynyt tai kävelynopeus hidastunut • paino laskenut vuoden aikana

11. Poiminta Kelan Alzheimer lääkekorvausrekisteristä: puoliso asuu samassa osoitteessa (N=1264) Halukkaat osallistumaan tutkimukseen; palauttivat kyselyn (N=497) Eivät täyttäneet sisäänottokriteerejä (N=96) Kieltäytyneet (N=84) Kuolleet ennen yhteydenottoa (N=12) Muuttaneet tai ei tavoitettu (N=95) Puhelin- haastattelu Kriteerit täyttävät (N=210) Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Randomointi N=70 Ryhmäkuntoutusryhmä N=70 Kotikuntoutusryhmä N=70 Vertailuryhmä N=65 N=61 3 kk haastattelu N=68 Interventio N=59 N=57 6 kk haastattelu N=64 N=51 N=51 12 kk haastattelu N=59 N=40 10 kuollut 12 laitoksessa N=39 6 kuollut 12 laitoksessa N=36 16 kuollut 9 laitoksessa 24 kk haas- tattelu Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset, pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuminen, kuolleisuus, kotona asumisen kesto (N=210)

12. Käytetyt mittarit • Toimintakyky: FIM Functional Independence Measure, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osiot • Molempien puolisoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja niiden hinta • Turvallisuus: kaatumispäiväkirjat, murtumat • Sitoutuminen: osallituminen kuntoutukseen

13. Tutkittavat - muistisairaat ka = keskiarvo; SD = keskihajonta. aLuokittelevien muuttujien ero on testattu χ2-testillä ja jatkuvien ei-normaalisti jakautuneiden muuttujien erot ryhmien välillä on testattu Kruskall-Wallisin testillä.

15. Vakioitu iällä, sukupuolella ja liikkumisen apuvälineillä Vaikutus toimintakykyyn • Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään •  ero alkoi näkyä 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla vielä selvempi • Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

16. Palveluiden käyttö • Suurimmat erot erikoissairaanhoidon sairaalavuorokausissa ja kotipalvelukäynneissä • Vertailuryhmä 25 618 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi Ryhmäkuntoutus 16 567 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi Kotikuntoutus 18 854 €/omaishoitoperhe/henkilö/vuosi • Ero ryhmäkuntoutus- ja vertailuryhmän välillä merkitsevä (ikä, sukupuoli ja CDR vakioitu p=0,031), mutta kotikuntoutuksen ja vertailuryhmän ero p=0,13.

17. Kustannukset Metropoli.fi

18. Komplikaatiot ja sitoutuminen • Kaatumisia vähemmän molemmissa interventio-ryhmissä kuin vertailuryhmässä (vertailu 171 kpl, ryhmä 101, koti 86). • Murtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä. • Molempiin kuntoutuksiin sitouduttiin hyvin, kotikuntoutukseen (med. 81/89) vielä paremmin kuin ryhmäkuntoutukseen (med. 75/89). Hyvä Sanoma ry.

19. Johtopäätökset • Kotona tapahtuva liikunnallinen kuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. • Ryhmäkuntoutus vähentää muiden palveluiden käyttöä merkitsevästi. • Molemmat kuntoutusmuodot vähentävät kaatumisia. Shutterstock, Colourbox Luotiin turvallinen kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.

20. Mitä tarvitaan, että muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus tulisi osaksi palvelujärjestelmää?Onko syitä miksi et puhuisi muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen puolesta yhteistyöverkostoissasi?

21. Tutkimuksentoteutus Koordinoija Vanhustyön keskusliitto Päärahoittaja Kela Interventioiden toteutus Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala Tutkimuksen toteuttajat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat Tutkimusta tukevat Sohlbergin säätiö ja Kuningas Kustaa V ja kuningatar Viktorian säätiö

22. Kiitos! Kuva: Hilavitkutin.com (www.dailymail.co.uk)

23. Lähteitä 1/2 • Burgener SC, Yang Y, Gilbert R, Marsh-Yant S. The effects of a multimodal intervention on outcomes of persons with early-stage dementia. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2008; 23: 382-94. • Christofoletti G, Oliani MM, Gobbi S, Stella F, Bucken Gobbi LT, Renato Canineu P. A controlled clinical trial on the effects of motor intervention on balance and cognition in institutionalized elderly patients with dementia. Clin Rehabil 2008; 22: 618-26. • Eggermont LH, Blankevoort CG, Scherder EJ. Walking and night-time restlessness in mild-to-moderate dementia: a randomized controlled trial. Age Ageing 2010; 39: 746-9. • Friedman R, Tappen RM. The effect of planned walking on communication in Alzheimer’s disease. J Am Geriatr Soc 1991; 39: 650-4. • Hauer K, Schwenk M, Zieschang T, Essig M, Becker C, Oster P. Physical training improves motor performance in people with dementia: a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2012; 60: 8-15. • Kemoun G, Thibaud M, Roumagne N, ym. Effects of a physical training programme on cognitive function and walking efficiency in elderly persons with dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2010; 29: 109-14. •  Kwak YS, Um SY, Son TG, Kim DJ. Effect of regular exercise on senile dementia patients. Int J Sports Med 2008; 29: 471-4. • McCurry SM, Gibbons LE, Logsdon RG, Vitiello MV, Teri L. Nighttime insomnia treatment and edu­cation for Alzheimer’s disease: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2005; 53: 793-802. • McCurry SM, Pike KC, Vitiello MV, Logsdon RG, Larson EB, Teri L. Increasing walking and bright light exposure to improve sleep in community-dwelling persons with Alzheimer's disease: results of a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2011; 59: 1393-402. • Miu DKY, Szeto SL, Mak YF. A randomized controlled trial on the effect of exercise on physical, cognitive and affective function in dementia subjects. Asian J Gerontol Geriatr 2008; 3: 8-16. • Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A, ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007; 55: 158-65.

24. Lähteitä 2/2 • Steinberg M, Leoutsakos JM, Podewils LJ, Lyketsos CG. Evaluation of a home-based exercise program in the treatment of Alzheimer's disease: the Maximizing Independence in Dementia (MIND) study. Int J Geriatr Psychiatry 2009; 24: 680-5. • Shaw C, McNamara R, Abrams K, ym. Systematic review of respite care in the frail elderly. Health Technol Assess 2009; 13: 1-224. • Stevens J, Killeen M. A randomized controlled trial testing the impact of exercise on cognitive symptoms and disability of residents with dementia. Contemp Nurse 2006; 21: 32-40. • Sung HC, Chang SM, Lee WL, Lee MS. The effects of group music with movement intervention on agitated behaviours of institutionalized elders with dementia in Taiwan. Complement Ther Med 2006; 14: 113-9. • Tappen RM, Roach KE, Applegate EB, Stowell P. Effect of a combined walking and conversation intervention on functional mobility of nursing home residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2000; 14: 196-201. • Teri L, Gibbons LE, McCurry SM, ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003; 290: 2015-22. • Toulotte C, Fabre C, Dangremont B, Lensel G, Thévenon A. Effects of physical training on the physical capacity of frail, demented patients with a history of falling: a randomised controlled trial. Age Ageing 2003; 32: 67-73. • Van de Winckel A, Feys H, De Weerdt W, Dom R. Cognitive and behavioural effects of music-based exercises in patients with dementia. Clin Rehabil 2004; 18: 253-60. • Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood in nursing home residents with Alzheimer's disease. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007; 22: 389-97.

25. Mittarilähteet • FIM = Functional Independence Measure, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osiot (Pollak ym. 1996) • Guralnik (Short Physical Performance Battery=SPPB) = liikuntakyky ja tasapainotestit (Guralnik ym. 1994) • Kielellinen sujuvuus (Morris ym. 1989, Mirra ym. 1991) • Kellotaulun piirtäminen = Clock Drawing Test (Morris ym. 1989, Sunderland ym. 1989, Mirra ym. 1991, Shulman ym. 1993) • MMSE = Mini Mental State Examination (Folstein ym. 1975) • CDR = Clinical dementia rating scale (Hughes ym. 1982), sum of boxes (Fillembaum ym. 1996) • NPI = Neuropsychiatric Inventory (Cummings ym. 1994, 1997) • Cornell Scale for Depression in Dementia (Alexopoulos ym. 1988) • MNA= Mini Nutritional Assessment (Guigoz ym. 2002) • Zarit Burden Interview (Zarit ym. 1980) • GDS = Geriatric Depression Scale (Yesavage ym. 1982-83) • RAND-36= RAND-36 –Item Health Survey (Hays ym. 1993)

26. Ryhmien välillä ei eroa muutoksessa • Liikuntakyky (SPPB) • Yleinen kognitio (MMSE) • Masentuneisuus (Cornell) • Neuropsykiatriset oireet (6kk NPI-yhteispisteet) –ärtyisyys väheni ryhmäkuntoutuksessa ja lisääntyi muissa • Omaishoitajien kokema stressi käytösoireista, masentuneisuus, kuormittuneisuus tai elämänlaatu

27. Laitostuminen • kotikuntoutus 13 hlö ryhmäkuntoutus 13 hlö vertailuryhmä 11 hlö • Ei eroa ryhmien välillä

28. Kotona asumisen kesto • joko kuolema tai laitoshoitoon päätyminen: • kotikuntoutus 26 % ryhmäkuntoutus 31 % vertailuryhmä 36 % • Ei eroa ryhmien välillä