230 likes | 842 Views
Liikunnan ohjaaminen II. FY08p1 Syksy 2009 Kati Karinharju. Liikunnan ohjaus ja aktivointi. TAVOITTEET:
E N D
Liikunnan ohjaaminen II FY08p1 Syksy 2009 Kati Karinharju
Liikunnan ohjaus ja aktivointi TAVOITTEET: • Oppimistulokset: Opiskelija osaa suunnitella ja ohjata eri-ikäisten asiakkaiden ja erityisryhmien liikuntaa motorisen oppimisen ja didaktiikan perusperiaatteita hyväksi käyttäen. Hän osaa soveltaa eri liikuntamuotoja ja käyttää ohjausmenetelmiä monipuolisesti eriyttäen ohjausta asiakkaiden erityistarpeiden mukaan. Opiskelija tuntee yhteiskunnan liikuntapalvelujärjestelmiä ja kykenee tekemään yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä osoittaa kiinnostusta liikunnan edistämiseen ja palvelujen kehittämiseen. • Asiakokonaisuudet: Eri liikuntalajit ja niiden kehittely; liikuntakasvatuksen tavoitealueet; eri ikäryhmien liikuntapalvelut; motorisen oppimisen teoriat, motorinen oppiminen prosessina, motoristen taitojen ohjaaminen fysioterapiassa; liikuntadidaktiikan perusteet, ohjauksen suunnitteluprosessi, eri-ikäisten liikunnan ohjaaminen käytännössä.
Liikunnan ohjaaminen II KURSSIN SUORITTAMINEN: • Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää 1) aktiivista osallistumista kontaktiopetukseen, 2) ohjausharjoitusten (myös avustaminen ja observointi) ja itsenäisten tehtävien hyväksyttyä suorittamista. • Itsenäinen osuus: a) kirjallinen tuntisuunnitelma omasta ohjausosuudesta (ensimmäinen versio mukana omalla ohjaustunnilla, mahdollisuus täydentää suunnitelmaa 3.11. 2009 asti). Kirjallinen suunnitelma arvioidaan numeerisesti (korvaa tentin). • Lähdemateriaalina opiskelijan tulee käyttää teoksia: Mosston & Ashworth: Teaching Physical Education, uusin veriso netistä: http://www.spectrumofteachingstyles.org/ (eri työtavat ja erityisesti Reciprocal teaching style) sekä Jääskeläinen & Korpilauri: Liikunnan didaktiikka.
Liikunnan ohjaaminen II • Lisäksi voit kerätä tietoa ja ideoita tunneille myös esim. seuraavista teoksista: • Heikinaro-Johannsson, P.(toim.)2002. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. • http://www.vesiliikunta.com/index.php?page=48 • http://suomenlatu.fi/?S0319 • http://www.edu.fi/page.asp?path=498;1329;1528;21094;19155;44169 • http://www.ukkinstituutti.fi/fi/terveysliikuntatietoa • http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1 • http://tuuli.net/kunto-ohjelmat/index.htm • http://www.kki.likes.fi/Index.aspx • http://users.jyu.fi/~tehuovin/terhi/tuntisuunnitelmaohje.pdf • sekä opettajan jakamasta lisämateriaalista
AIKATAULU JA SISÄLLÖT: 8.9. 4t klo 8.30-11.45 JOHDANTO: Kurssin esittelyt, sisällöt ym. 7.10. 4t klo 8.30-11.45 KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA: ulko- ja sisäliikuntavarusteet, lähtö SAMKin salista 6.11. 2t klo 14.30-16.00 KURSSIN YHTEENVETO SuomiMies Nakkilassa Liikunnan ohjaus II
Vuorovaikutustyyli Resiprocal style: • “In the Reciprocal style, the role of the teacher is to make all subject matter, criteria, and logistical decisions and to provide feedback to the observer. The role of the learners is to work in a partner relationship. One learner is the doer who performs the task, making the nine decisions of the Practice style, while the other learner is the observer who offers immediate and on-going feedback to the doer, using a criteria sheet designed by the teacher. At the end of the first practice set, the doer and the observer switch roles, hence the name for this style. Doer 1 becomes observer 2 and observer 1 becomes doer 2.” • Vuorovaikutustyylissä ohjaaja suunnittelee tehtävien suoritustavat ja arviointikriteerit. Tarkoituksena on työskennellä parin kanssa, jolloin pari antaa välitöntä palautetta suorituksesta. Vuorovaikutustyyli on käyttökelpoinen esimerkiksi kun tavoitteena on sosiaalinen kanssakäyminen tai kun pyritään tarkkaan suoritukseen ja korjaamaan suoritusta välittömästi.
Mosstonin opetustyylien spektri (Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education). • opettaminen on päätöksenteon ketju • opetustapahtuma jakautuu • suunnitteluvaiheeseen • toteutusvaiheeseen • arviointivaiheeseen • kukin vaihe sisältää tietyt päätökset • päätöksiä tekevät sekä ohjaajaa että asiakkaat • eri tyyleissä osuudet ovat erilaiset
Mosstonin opetustyylien spektri (Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education). Suunnitteluvaihe • valitaan opetustyyli • oletettu opetuskäyttäytyminen • odotettu oppimiskäyttäytyminen • suunnitellut tavoitteet • kenelle opetetaan • oppisisältö • sisältö • määrä • laatu • järjestys • paikka ja sijainti • tehtävän toteutusasento: ryhmittelyt • asu ja varusteet • aika: alkamisaika, rytmi ja vauhti, kesto, keskeytyskohdat, tauot, päättäminen • kommunikointitavat • kysymysten käsittely • organisointiratkaisut • rajoitukset • ilmapiiri • arviointitoimenpiteet ja –materiaali • muut
Mosstonin opetustyylien spektri (Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education). Toteutusvaiheessa • toteutetaan suunnitteluvaiheen päätökset • soveltavat päätökset • muut Arviointivaiheessa • tietojen kerääminen toteutusvaiheen suorituksista • tiedon arviointi kriteerien avulla • palaute joko välittömästi tai viivästytesti • oppisisällöstä ja rooleista • kysymysten käsittely • valitun opetustyylin arviointi • soveltavat ja tarkistavat päätökset
Mosstonin opetustyylien spektri (Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education). Kehityskanavat • Fyysinen • Sosiaalinen • Emotionaalinen • Kognitiivinen • Moraalinen • Opetustyylin valinnalla vaikutetaan toiminnan vaikutuksiin • eri opetustyylit vastaavat eri tavoin kehitystavoitteisiin Opetustyylien spektri on jatkumo • tyylit ovat työkaluja eri tarkoituksiin • tyylin valinta riippuu opettajasta, oppilaista ja oppiaineksesta
Mosstonin opetustyylien spektri (Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education). Palaute • Arvostava palaute • esim. ”hyvin”, ”kauniisti”, ”riittämättömästi” • suljettu tapa • opettaja keskipisteenä • Korjaava palaute • palaute voi viitata vain virheeseen tai sisältää myös korjausehdotuksen • suljettu tapa • päähuomio tehtävässä • seurausta virheellisestä suorituksesta • epäselvä korjaava palaute • oppilas ei tiedä mihin kiinnittää huomiota • Neutraali palaute • toteava ja kuvaileva esim. pään nyökäytys, ”joo, olet tehnyt annetun tehtävän” • oppilas keskipisteenä • ei sisällä arvolatausta • http://www.edu.helsinki.fi/tt/koulutus/liikunta/LO/si-23/2008-2009/Mosstonin%20opetustyylien%20spektri.htm
SUOMALAISTEN AIKUISTEN LIIKUNTA • Suomalaisen aikuisväestön vapaa-ajan liikunta harrastus on lisääntynyt työmatka- ja muu arkiliikunta vähentynyt. • Päivittäin suomalaisista liikkuu noin joka kymmenes. • Aktiivisimpia liikkujia ovat nuorimmat, alle 25-vuotiaat ja vanhimmat, yli 55- vuotiaat. • Suosituimpia liikuntamuotoja ovat kävelylenkkeily sauvojen kanssa tai ilman, sekä pyöräily, hiihto ja uinti.
MIKSI AIKUISET HARRASTAVAT LIIKUNTAA • Liikunta sijoittuu suomalaisten arvostuksessa varsin korkealle. • Nuorimmalle ikäluokalle, 19 – 24 vuotiaille, liikunta on muita ikäryhmiä tärkeämpää: sen sijaan perheen perustamis- ja vakiintumisvaiheessa olevien nuorehkojen ihmisten (25 – 34 –vuotiaat) mielestä liikunta ja urheilu eivät ole hyvin tärkeitä asioita. (Liikuntagallup 1997 – 1998).
MIKSI AIKUISET HARRASTAVAT LIIKUNTAA • Aikuisten liikuntaharrastusta motivoivat hyvin erilaiset tekijät, kuten terveysvaikutukset, painon hallinta, ulkonäön paraneminen, ystävien tapaaminen, virkistyksen, elämysten ja ilon kokemukset
LIIKUNTAHARRASTUKSEN ESTEET • Liikuntaharrastuksen esteet voi ryhmitellä yksilöllisiin esteisiin ja ympäristöön liittyviin sosiaalisiin ja fyysisiin esteisiin. • Esimerkiksi lenkkikaverin puute, tiedon puute harrastusmahdollisuuksista sekä ympäristötekijät kuten pitkä, pimeä ja liukas talvi voivat rajoittaa henkilön liikunnan harjoittamista. • Liikuntaharrastus on vaativaa toimintaa, kun sitä verrataan moniin muihin vapaa-ajan viettotapoihin kuten television katseluun. Kun päätös toiminnan aloittamisesta pitäisi tehdä, ihminen tarvitsee vahvan liikuntamotivaation, jotta kävelylenkki voittaa paikalleen jäämisen
YKSILÖN LIIKUNTAHARRASTUKSEN TUKEMINEN • Aikuisiällä ihmiselle on ehtinyt kertyä jo monenlaisia kokemuksia liikunnan vaikutuksista ja eri liikuntamuodoista. • Jos nämä kokemukset ovat negatiivisia, liikunnan aloittaminen on vaikeaa. Tarvitaan liikunnan merkityksen tiedostamista, tietoa liikunnan vaikutuksista ja uusia entistä positiivisempia kokemuksia.
YKSILÖN LIIKUNTAHARRASTUKSEN TUKEMINEN • Ihmisen oman ajattelun, itsenäisen päätöksen teon ja elämäntilanteen huomioon ottamista voidaan pitää eettisesti kestävämpänä pohjana liikkumisen edistämiselle kuin yksitoikkoista kampanjointia liikunnan hyödyistä tai paheksuntaa liikkumattomuuden haitoista. Ihmisten valmius omaksua liikunnallinen elämäntapa vaihtelee, ja he tarvitsevat erilaista tukea pitkän ajan kuluessa.
YKSILÖN LIIKUNTAHARRASTUKSEN TUKEMINEN • Useimmiten harrastuksen alkuvaiheessa tarvitaan paljon tukea. Liikkumisen edistämiseen on sovellettu terveyskäyttäytymisen mallia, jossa liikunnan harrastaminen on yhteydessä kolmeen osa-alueeseen; mahdollistaviin, altistaviin ja vahvistaviin tekijöihin. (Laitakari&Miilunpalo 1998).
Liikuntaharrastuksen altistavat, mahdollistavat ja vahvistavat tekijät Liikunnanharrastusta mahdollistavat tekijät • kiireettömyys, stressittömyys • paikkojen ja välineiden saatavuus • liikuntataidot Liikuntaharrastusta altistavat tekijät (ulkoiset ärsykkeet) • liikuntapaikkojen läheisyys • liikuntatiedot • sisäiset odotukset ja asenteet (koettu terveysriski on yhteydessä liikuntaharrastuksen pysyvyyteen) Vahvistavat tekijät • ulkoinen kiitos ja tuki • sisäiset koetut palkinnot (ilo, nautinto, hyvän olon tunne, mielekkyys, onnistumisen elämykset)
LÄHTEET • Heikinaro-Johansson, P. & Huovinen, T. Kytökorpi, L. 2002. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos. Werner Söderström OY. • Hirvensalo, Teija Häyrynen ja Lauri Laakso. 2002. Aikuisten liikunta – luentosarja, Liikunnanlaitos. • Häyrynen, T. 2002. Sitä jää jotakin tuonne syvälle. Aikuisharrastajien kokemuksia baletin oppimisprosessista. Liikuntapedagogiikan lisensiaattitutkimus. • KKI-kalvosarja. • Laitakari, J. & Miilunpalo, S. 1998. How can physical activity be changed – Basic concepts and general principles in the promotion of health related physical activity. Patient Education and Counseling 33, s. 47 – 59)