Diagnoosit ja Dialogit Tarkastelua ADHD diagnoosin kautta Dialogisti-p iv t 080906

1. Diagnoosit ja DialogitTarkastelua ADHD diagnoosinkauttaDialogisti-p�iv�t 080906 Sauli Suominen VTL perheterapeutti-ty�nohjaaja sauli.suominen@helsinki.fi

2. TEEMAT Konfliktien k�rjistyminen 2000-luvullaEsimerkkin� ADHDGeneettinen vast. Sosiologinen selitys Kuinka t�m� tulisi ymm�rt�� ? Kolme selitt�misen mallia Kaksi logiikan muotoa � Suhteen ja suhteellisuuden logiikka ja kategorioiden logiikka Bakhtinin ajatuksia Liitteen� kirjallisuusluettelo

3. Konfliktien k�rjistyminen 2000-luvulle siirrytt�ess� Williams & Calnan (1996) toteavat Giddensiin (1994) viitaten, ettemme viel� el� postmodernissa yhteiskunnassa vaan pikemminkin el�mme my�h�ismodernia tai posttraditionaalista vaihetta, jossa modernin seuraamukset radikalisoituvat, ja ne tehd��n yleisp�teviksi. T�m� tarkoittaa tarkkaavaisuush�iri�n osalta sit�, ett� m��rittely-kamppailu sen eri selitysmallien edustajien v�lill� on k�rjistynyt ja ett� eri osapuolet pyrkiv�t vakuuttamaan nimenomaan suuren yleis�n oman selitysmallinsa voimasta. Ruotsissa prof. Christopher Gillberg (l��ketiede) vs. dosentti Eva K�rfve (2000) (sosiologia)

4. Teesi (Barkley et al 2002)Julkilausuma ADHD on selv� geneettinen h�iri� Sill� on selv� yhteys tiettyyn osaan geneettist� j�rjestelm�� Ymp�rist�tekij�iden merkitys sekundaarinen H�iri��n liittyy osoitettavissa olevia neurologisia ja anatomisia muutoksia Vastapuolen leimaaminen toisinajattelijaksi ja �poliittisesti ep�ilytt�v�ksi� = >Yleis�n vakuuttaminen Huomioita: Michael Rutter ja Seija Sandberg eiv�t ole allekirjoittaneet vetoomusta L��kehoidon muodostuminen h�iri�n ensisijaiseksi hoitomuodoksi (Schachar ja Tannock 2002)

5. Antiteesi (Timimi et al 2004) H�iri�n esiintyvyydest� ei pystyt� antamaan tarkkoja lukuja. Arviot vaihtelevat 0,5 - 26 % v�lill�. Vaikea erottaa toisista h�iri�ist�. Huomattava komorbiditeetti, jopa �-osalla jokin muu samanaikainen h�iri�. Geneettiset yhteydet toteen n�ytt�m�tt�mi� (Joseph 2003) Neurologiset ja anatomiset l�yd�kset ep�tarkkoja (voivat liitty� l��kkeen k�ytt��n) Psykososiaalisia tekij�it� v�h�telty Lapsuuden viattomuuden kuolema, vanhemmuuden auktoriteettiaseman romahtaminen -> diagnoosin ja l��kkeiden k�ytt�minen kontrollin v�lineen� L��kehoidon ensisijaisuus ongelmallinen

6. Kommentteja Barkley et al 2002 julkilausumaan Tarkkaavuush�iri�n yhteys perheeseen liittyviin riskitekij�ihin (Rutter 1975 ja Biederman et al 1995), Yhteys �idin pitk�aikaiseen masennukseen (Sandberg 2002) �Geneettisesti perittyj� ovat my�s yht� lailla lievemm�t, samantyyppisen k�ytt�ytymisen piirteet (Rutter 2002, 4, Taylor ja Rutter 2002, 5). Geneettinen periytyvyys ei tee ominaisuudesta sairautta. Geneettisesti perinn�llisi� ovat kaikki monimutkaiset inhimilliset piirteet, ominaisuudet ja k�ytt�ytyminen (Rutter ja Plomin 1997). (uskonnollisuus ja avioero) Samantyyppiset geneettiset tekij�t saattavat liitty� hyvin erilaisiin psyykkisiin h�iri�ihin (Rutter 2002, 3, Taylor ja Rutter 2002, 197)

7. Jatkuu Er��ss� tutkimuksessa todettiin esim. ett� tarkkaavuus-h�iri� ja luovuus voivat olla etiologialtaan hyvin saman-tyyppisi� (Cramond 1994) ja jotkut tarkkaavuush�iri�st� k�rsiv�t lapset saattavatkin el�m�ss��n selviyty� eritt�in hyvin (Cook 1999). tarkkaavuush�iri�ss� saattaa olla kysymys piirteest�, joka aikaisemmin ihmiskunnan historiassa on ollut hyvinkin tarpeellinen (Hartmann 1993) Samoilla geeneill� voi olla sek� haitallisia ett� suojaavia tai my�nteisi� vaikutuksia eik� kysymyksess� ole viallinen tai huono geeniperim� (McGuffin ja Rutter 2002) ADHD on kuvaus tarkkaamattoman ja impulsiivisen lapsen k�ytt�ytymisest�, ei sairaus, joka selitt�isi miksi lapsi k�ytt�ytyy tietyll� tavalla (Taylor ja Rutter 2002).

8. Jatkuu Selv�sti perinn�llisi� yhden geenin kautta vain ani harvoin, 1 % v�est�st� (McGuffin ja Rutter 2002) K�ytt�ytymisen ja geenien v�linen yhteys ei est� sit�, ett� ymp�rist�ll� olisi viel� geenej� suurempi merkitys. Jonkun piirteen havaitseminen geneettisen vaikutuksen alaiseksi ei siis sin�ns� auta ymm�rt�m��n sen syntymekanismia (Rutter 2002; Rutter ja Silberg 2002) Moniulotteisten psyykkisten h�iri�iden taustalla saattaa olla useiden geenien, neurologisen j�rjestelm�n ja ymp�rist�n v�linen vuorovaikutus k�ytt�ytymis-h�iri�iden geneettinen yhteys on tilastolliseksi, ei kausaaliseksi syy-yhteydeksi (Rutter (2002, 4; McGuffin ja Rutter 2002)

9. Kommentteja (Timimi et al 2004)Julkilausumaan Jos joltain sairaudelta aina vaaditaan selvi� ja yhtenev�isi� l�yd�ksi�, j��v�t monet sairaudet ilman diagnoosia (esim. kehitysvammaisuus ja autismi) (Volkmar ja Dykens 2002; Walters ja Kaufman Blane 2000; Koenig et al 2000 ) Selke�k��n yhteys geenien ja tarkkaavaisuush�iri�n v�lill� ei puolla l��kkeiden k�ytt�� sairauden oikeana hoitomuotona (McGuffin ja Rutter 2002, Rutter 2002; Rutter ja Plomin 1997) ADHD ei pelk�st��n kulttuurinen konstruktio, koska ensimm�iset luotettavat havainnot jo 200 vuotta vanhoja (Palmer ja Finger 2001) Sairauksien m��rittely liittyy aina yhteiskunnallisiin valtavirtoihin ja niiss� tapahtuviin muutoksiin (hysteria, homoseksuaalisuus, yms.) Ylily�nnit saattavat heijastua psykomytologiana ja neuromytologiana (Rutter 1984)

10. Jatkuu L��k�rit ihmetteliv�t jo 1970-luvulla miten � heid�n tutkittavakseen tuoduista lapsista arveltiin k�rsiv�n tarkkaavuush�iri�st� tarkkaavuush�iri� kuuluu normaalisti ja selv�sti poikkeavalla tavalla toimivan neurologisen j�rjestelm�n harmaaseen v�livy�hykkeeseen, joka on hyvin altis tieteess� tapahtuville tulkinnan muutoksille (Anthony 1973)

11. Miten tieteelliset ristiriidat tulisi ymm�rt�� ? Kolme selitysmallia

12. (1) Suurteoria