Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan kehityslinjoja

1. Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan kehityslinjoja ”Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan yhdistäneet voimansa torjuakseen terrorismin, laittoman huumekaupan tai laittoman maahanmuuton kaltaisia ylikansallisia ilmiöitä. Henkilöiden vapaa liikkuvuus tunnustettiin yhdeksi sisämarkkinoiden tärkeimmistä tekijöistä vuonna 1986, jolloin tämän jäsenvaltioiden hallitusten välisen epävirallisen yhteistyön todettiin olevan riittämätöntä torjuttaessa rikollisten kansainvälistyvää toimintaverkostoa ja pyrittäessä täyttämään Euroopan kansalaisten turvallisuuden tarpeet.“ Amsterdamin sopimusta esittelevä unionin sivusto

2. Työsiirtolaisuus Länsi-Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen • Ranska: työsiirtolaisuutta sekä Etelä-Euroopasta että Pohjois-Afrikasta • aktiivinen rekrytointi ensisijaisesti Etelä-Euroopasta • ensimmäiset rajoitukset algerialaisille vuonna 1968 • Britannia: Länsi-Intia ja Aasia • kansanyhteisön maiden kansalaisilla oikeus maahanmuuttoon vuoteen 1962 • Saksa: Etelä-Euroopasta ja Turkista • vierastyöjärjestelmä

3. Vierastyöjärjestelmä - Saksa esimerkkinä fordistisesta työsiirtolaisuudesta • Valtion takaama kompromissi työmarkkinaosapuolten välillä • Värväyssopimukset mm. Etelä-Euroopan maiden ja Turkin kanssa • Työsiirtolaisuus suurimmillaan 1968-1971 • Siirtolaisia saapui myös puolivirallisesti ja sijoittuu harmailla markkinoille erityisesti vuodesta 1965 eteenpäin

4. Eurooppaan suuntautuvien muuttoliikkeiden muotoja 1973- • Siirtolaisuuden muodot moninaistuvat, kun siirtotyöjärjestelmät lakkautetaan vuoden 1973 öljykriisin jälkeen • Perhemuutto merkittävin väylä Eurooppaan • Turvapaikanhakijoiden määrät suurimmillaan 1990-luvun alussa • Laitonta maahanmuuttoa aletaan pidetään keskeisenä ongelmana • Maahanmuuton eri kategoriat osa valtioiden harjoittamaa muuttoliikkeiden hallintaa • Esimerkiksi humanitaarinen ja taloudellinen muutto vaikeasti erotettavissa

5. Maahanmuuttopolitiikan Eurooppalaistuminen • Euroopan unionille tyypillistä rajojen purkamisen ja niiden uudelleen kokoamisen dynamiikka • Neljä vaihetta (Geddes) • vähäinen maahanmuuttopoliittinen osallistuminen (1957–86) • epävirallinen hallitustenvälinen yhteistyö (1986–93) • virallinen hallitustenvälinen yhteistyö (1993–99) • yhteisöllistäminen - Tampereen huippukokous (1999-)

6. I Vähäinen maahanmuuttopoliittinen osallistuminen (1957–86) • Terrorisminvastainen yhteistyö: Trevi 1975 • Turvallisuusviranomaisten välinen tiedonvaihto • Sisäiset ja ulkoisten uhkien välisen eron hämärtyminen • Islamin, terrorismin ja maahanmuuton välinen yhteys • Schengenin sopimus 1985 (Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg)

7. II a) Epävirallinen hallitustenvälinen yhteistyö (1986–93) • 1986 Ad Hoc Working Group on Imigration (AHWGI) • Dublinin sopimus ja päätös Eurodacin perustamisesta 1990 • Lontoon maahanmuuttokokous 1992 • turvallisen maan käsite • ilmeisen perusteeton turvapaikkahakemus

8. II b) Schengenin sopimus 1985 (Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg) • Schengen laajenee Etelä-Eurooppaan 1990-luvulla • Korvaavat toimet (compensatory measures) • SIS - Schengenin tietojärjestelmä 1990 • ulkomaalaisvalvonta • sisärajatarkastusten palauttaminen

9. Schengenin sopimus 1985 “Osapuolet tulevat pyrkimän viisumipolitiikkojensa lähentämiseen mahdollisimman pian välttääkseen epäsuotuista seuraukset maahanmuuton ja turvallisuuden kentällä, jotka voivat seurata tarkastusten helpottamisista yhteisillä rajoilla. He tulevat ottamaan, jos mahdollista ensimmäinen tammikuuta 1986 mennessä, välttämättömät askeleet varmistaakseen viisumeiden myöntämisen ja alueelleen pääsyn menetelmien pätemisen, ottaen huomioon tarpeen varmistaa viiden valtion koko alueen suojelun laitonta maahanmuuttoa ja toimia, jotka voisivat vaarantaa turvallisuuden, vastaan.” (Schengen 1985, artikla 7).

10. III Virallinen hallitustenvälinen yhteistyö (1993–99) • Maastrichtin sopimus (1993) nimeää seuraavat asiat yhteisiin intresseihin kuuluvaksi • turvapaikkapolitiikka • ulkorajat – erityisesti näiden rajojen ylittäminen ja niiden kontrollointi • maahanmuuttopolitiikka ja kolmannen maan kansalaisia (nationals of third countries TCN) koskeva politiikka • kolmannen maan kansalaisten ehdot pääsylle ja liikkumiselle jäsenvaltioiden alueella • kolmannen maan kansalaisten asumisen ehdot jäsen maiden alueella sisältäen perheiden yhdistymiset ja pääsy työmarkkinoille • kolmannen maan kansalaisten laiton maahanmuutto, asuminen ja työskentely

11. IV a) Yhteisöllistäminen - Tampereen huippukokous 1999 • Kumppanuus lähtömaiden kanssa • Yhteinen turvapaikkapolitiikka • Kolmannen maan kansalaisten asema • Muuttoliikevirtojen hallinta

12. IV b) Haagin ohjelma (2005–2010) • Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistaminen • Euroopan rajavalvontavirasto Frontex 2005 • Euroopan-laajuinen viisumitietokanta (VIS) • Biometristen tunnisteiden käyttö • Siirtolaisuuden hallinnan ulkoisen ulottuvuuden korostaminen

13. Haagin ohjelma ”Muuttoliikkeiden hallintaa, laittoman maahanmuuton torjunta mukaan luettuna, olisi vahvistettava luomalla turvatoimenpiteiden jatkumo, jossa viisumihakemusmenettelyt yhdistyvät tehokkaasti maahantulo- ja maastalähtömenettelyihin ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä myös rikollisuuden, erityisesti terrorismin, ehkäisyssä ja torjunnassa. Tätä varten EU:ssa tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa ja yhdenmukaistettuja ratkaisuja biometrisiin tunnisteisiin ja tietoihin.”

14. Pistemäiset rajat • Paperittomat ja turvapaikanhakijat: elämä rajalla • ”Laittomuus” rajakontrollien määrittämä olosuhde eikä tietty teko • Rajatarkastukset kaupunkitilassa • Säilöönottokeskusten saaristo

15. Digitaaliset rajat • SIS – Schengenin informaatiojärjestelmä • VIS – Viisumitietokanta • Eurodac-sormenjälkirekisteri turvapaikanhakijoista ja laittomasti ulkorajan ylittäneistä • Mahdollistaa Dublin-asetuksen toiminnan

16. Ulkoistetut rajat • EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin merivalvontaoperaatiot Välimerellä • Palautussopimukset lähialueen valtioiden kanssa • Kumppanuusohjelmat Afrikan ja Itä-Euroopan maiden kanssa • Keskustelu siirtolaisuuden syihin vaikuttamisesta

17. Turvallistamisen ongelma: maahanmuuttoriskien hallinnan logiikka • Didier Bigo (turvallisuusasiantuntijoiden valta) • Negri, Dal Lago yms. Globaali sota • poikkeustilan ongelma • ulkoinen ja sisäinen turvallisuuden välisen eron hämärtyminen