Palautteen antaminen ja saaminen

1. Palautteen antaminen ja saaminen Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

2. Palaute oppimisessa Palaute on välttämätön osa opetustapahtumaa (opetus–opiskelu–oppimis –prosessia). Palautteen muoto riippuu opetusmuodosta (opetusmuoto = opetusmenetelmä/työtapa + puitteet) • Vuorovaikutus eri opetusmuodossa voi olla: • yksisuuntaista (oppilas vastaanottaa; esim: luennon kuunteleminen, kirjan lukeminen jne.) • ryhmävuorovaikutusta (edellyttää yleensä alle 15 hengen pienryhmää) • henkilökohtaista (yksilövalmennus, opettaja käy oppilaan kanssa läpi tämän tehtäviä jne.) • konevuorovaikutteista

3. Kun oppilaan rooli on vastaanottava, on vaarana (ainakin jatkuvan) arvioinnin ja palautteen vähäisyys. • Kahden välisessä ja ryhmäopetustapahtumassa haasteena on kysymys siitä, mitä arvioidaan: • oppilaan puheenvuorojen pitää voida edistää opiskelua ja oppimista , mikä voi olla ongelma jos ne ovat arvostelun kohde. • Esim: kun opettaja arvostelee osaamista puheenvuorojen perusteella, oppilaan kannattaa ehkä esittää ’osaavampaa’ kuin hän on, jos se parantaa arvosanaa, vaikka se haittaisi oppimista. • Koneopetuksessa huolena palautejärjestelmien rakentaminen ja integrointi muuhun palautteeseen.

4. Palautteen hampurilaismalli • Myönteinenjohdanto • pehmeäjamaistuvainenpulla • Pihvi • Voisisältäämyöskitkeriämausteita • Myönteinenpäättäväosa • Suuntautuutulevaisuuteen; tähtääsiihen, etteikritiikkitoimimurtavasti • Mallia on myösarvosteltu • Aktiivinentietoisuussiitä (esim. opettajankoulutuksessa) on tokiongelma, mutta • yleisinhimillisenävarsinuskottava (erit. lapsetjanuoret)

5. Muista antaessasi oppilaalle palautetta (arviointia) • Tähtää tavoitteeseen • opettajan palautteen antaminen tähtää oppijan auttamiseen kohti tavoitetta • Ole rehellinen • mutta kaikkea ei tarvitse eikä pidä sanoa • Anna palaute heti • palautteen teho riippuu olennaisesti viiveen puuttumisesta • Vältä yleisöä • jos annat kriittistä palautetta • Kritiikin pitää olla rakentavaa

6. Palautteen rakentavuus • Suuntaa kielteiset asiat toimintaan, ei henkilöön • Henkilöön kohdistuva palaute kuormittaa itsetuntoa. • Kritisoitavien asioiden pitää olla muutettavissa • Palautteen saajan pitää aidosti sekä kyetä että kyetä uskomaan muutokseen • Vältä sanomasta negatiivisien asioiden yhteydessä ”taas sinä” (puhumattakaan ”aina” tai positiivisten asioiden osalta”eikoskaan”)

7. Opettajan arviointi • Opettajan arviointi kohdistuu • Opetukseen • Henkilöön • Olosuhteisiin (oppiaine, koulun ilmapiiri yms.) • Opettajan toiminnan arvioinnissa on viimeisen puolen vuosisadan aikana tapahtunut/tapahtumassa (Suomessa) merkittävä muutos:ulkoisen arvioinnin pääpaino on siirtymässä esimiehiltä ”asiakkaille”. • Vaikka siirtymässä on hyviä puolia, on hyvä muistaa, että asiakkaan käsite ei sovi kasvatukseen. • Pääosa opettajan arvioinnista on itsearviointia.

8. Opettajan henkilöön kohdistuva palaute • Henkilöön kohdistuva palaute kuormittaa aina itsetuntoa. • Opettajan tapauksessa erityistä on, että: • Palautteen antajien lähtökohdat ja motiivit vaihtelevat → • esim. oppilaiden antama palaute tähtää harvoin opetuksen kehittämiseen • vanhempien (ja oppijoidenkin) antamaa palautetta saattaa leimata opettajaan projisoitu huoli lapsen (omasta) tulevaisuudesta. • Opettajalla on syytä olla ammatillinen menttaalinen ”sateenvarjo”, joka suojaa päivittäistä persoonan kuormitusta.

9. Opettajan itsearviointi • Jatkuva ja erikseen kerätty palaute • Jatkuvan palautteen käsittelyssä huomioitavaa • ”sateenvarjo” ei saisi peittää kohdallista kritiikkiä • kollegiaalinen solidaarisuus on hyväksi, mutta se ei saa mennä liian pitkälle • palautteen arvioimisen ongelmat (esim. äänekkäät pääsevät esiin → edustavat tiettyä oppijoiden näkökulmaa) • On syytä rakentaa pysyvä erikseen kerätty palautejärjestelmä (esim. kurssikokeen yhteyteen) • Järjestelmän pitää tavoittaa oleelliset kurssin kehitysehdotukset, mutta se ei saa olla liian raskas.