Lausunto mhy-lakiluonnoksesta Mikko Tiirola 4.7.2013

1. Lausunto mhy-lakiluonnoksesta Mikko Tiirola 4.7.2013

2. Voimaantulo • MTK toteaa, että metsänhoitomaksua koskevat siirtymäsäännökset, jotka koskevat metsänhoitomaksua koskevaa päätöksentekoa ja keräämistä ennen lain voimaantuloa, tulevat lakiesityksen mukaan taannehtivasti voimaan (toimenpiteet tapahtuvat ennen lain voimaantuloa). • MTK pitää poikkeuksellisena sitä, että lailla säädetään toteutumaan asioita jo ennen lain voimaantuloa. MTK katsoo, että lain taannehtivuuden perustuslainmukaisuus tulee tutkia lain valmistelun ja säätämisen yhteydessä.

3. 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. • MTK toteaa, että tarjotessaan palveluita jäsenmetsänomistajille sekä niille metsänomistajille, jotka eivät ole jäseniä, tulee metsänhoitoyhdistyksillä olla mahdollisuus hinnoitella palvelunsa eri perustein jäsenten ja ei-jäsenten kesken riippumatta metsänhoitoyhdistyksen markkinaosuudesta. Tällä ehkäistään metsänomistajien ”vapaamatkustaminen” siten, että metsänomistajia edellytettäisiin laskutettavan palveluista samaa hinnoittelua käyttäen riippumatta siitä, onko metsänomistaja metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Tämän periaatteen tulee näkyä laista tai sen esitöistä.

4. 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. • Lakiesityksessä todetaan, että metsänhoitoyhdistys voi harjoittaa muuta taloudellista toimintaa siten, kuin yhdistyslaissa (503/1989) säädetään. • MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten tulee voida harjoittaa laajamittaistakin liiketoimintaa, joka on linjassa 1 §:ssä mainittujen metsänhoitoyhdistyksen tehtävien ja tavoitteiden kanssa. MTK katsoo lisäksi, että metsänhoitoyhdistyksen liiketoiminnan tulee voida olla myös senkaltaista toimintaa, joka on rinnastettavissa yhdistyksen suorittamaan edunvalvonta- tai edistämistehtäviin (esim. puukauppaa). MTK katsoo, että liiketoiminnan laajuutta ei tule rajoittaa yhdistyslain tai sen tarkoituksen mukaiseen liiketoimintaan.

5. 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. • Metsänhoitoyhdistyksen oikeuden harjoittaa liiketoimintaa, jota ei rajoiteta yhdistyslain säännöksillä ja periaatteilla, tulee näkyä varsinaisessa lakitekstissä. • Metsänomistajien tasapuolisuuden sekä toiminnan laadun varmistamiseksi metsänhoitoyhdistyksen muodostavat kiinteän ketjun, jolla on käytössään yhteiset tasalaatuisen palvelut. MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja lain tarkoituksen toteuttamiseksi laista ja sen perusteluista tulisi näkyä ketjutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen.

6. 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti • MTK yhtyy hallituksen esitysluonnokseen, jonka mukaan metsänhoitoyhdistykset ovat olleet menestystarina. MTK kysyy kuitenkin, kyetäänkö tällä lakiehdotuksella säilyttämään perusteluissa esittämät metsänhoitoyhdistysten vahvuudet ja millä tavalla lakiesityksellä pystytään vahvistamaan menestystarinan jatkuminen myös jatkossa siten, että metsänhoitoyhdistysten kansantaloudellinen merkitys sekä merkitys metsänomistajien etujen ajajana säilyy vahvana.

7. 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti • MTK pitää uuden metsänhoitoyhdistyksen perustamisen edellytyksiä liian kevyinä. MTK katsoo, että lakiesitys mahdollistaa liian helposti uusien metsänhoitoyhdistysten perustamisen, jolloin uudet metsänhoitoyhdistykset voivat saada ilman kustannuksia metsänhoitoyhdistyksissä tähän saakka tehdyn brändityön edut ja voivat välttää nykyisille metsänhoitoyhdistyksille kohdistuneita vastuita ja velvoitteita. Lisäksi MTK katsoo, että minimivaatimus uusien metsänhoitoyhdistysten perustamiselle tulee olla se, että niillä on riittävät taloudelliset resurssit laissa mainitun toiminnan harjoittamiseen.

8. 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti • MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten eriarvoisuutta osoittaa myös se seikka, että lakiesityksen mukaan uusia metsänhoitoyhdistyksiä voisi perustaa ilman, että ne sitoutuvat vanhan lain voimassaolon aikana syntyneiden lisäeläkevastuiden rahoitukseen. • Valtio on ottanut vastatakseen kaikissa aikaisemmissa valtion organisaatioiden yksityistämisissä julkisen toiminnan aikana syntyneistä lisäeläkekuluista. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on verrattavissa valtionlaitosten yksityistämisiin (VM ja valtiosääntöoppineet ovat katsoneet metsänhoitomaksun veronluonteiseksi maksuksi sekä valtiontueksi). Olisi perusteltua, että tässäkin muutoksessa valtiovalta kantaisi vastuunsa veronluonteisella maksulla / valtiontuella hoidetun lisäeläkejärjestelmän lisäeläkekulujen rahoituksesta. • MTK katsoo, että valtion on sitouduttava vastaamaan vanhan lain aikana kertyneistä lisäeläkevastuista tai säädettävä koskemaan uusi metsänhoitoyhdistyslaki koskemaan vain vanhan lain aikana perustettuja metsänhoitoyhdistyksiä tai niiden johdannaisia.

9. 15 § Päätöksenteko metsänhoitoyhdistyksessä • MTK katsoo, että kunkin metsänhoitoyhdistyksen tulee voida valita yhdistyslakia noudattamalla tarkoituksenmukaisemmaksi katsomansa vaalimenettelyn, jolla metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valitaan valtuutetut. Tämän johdosta MTK esittää poistettavaksi 15 §:n 1 momentista kohdat, jotka koskevat valtuutettujen valitsemista postivaaleilla.

10. Siirtymäsäännökset • MTK esittää vararahastoa koskevat säännökset poistettavaksi tarpeettomana metsänhoitoyhdistyslaista. Metsänhoitoyhdistysten tulee voida käyttää vararahastot niiden lakatessa metsänhoitoyhdistysten parhaiksi katsomiinsa tarkoituksiin. Vararahastot ovat syntyneet pääosin liiketoiminnan tuotoista saaduista varoista. • Vararahastot eivät ole varsinaisia erillisiä rahastoja vaan tase-eriä, joiden vastineena ovat useimmiten metsänhoitoyhdistysten toimitilat. Vararahastojen purku merkitsisi esimerkiksi toimitilojen myymistä ja se on ristiriidassa lakiesityksen tarkoituksen ja tavoitteen kanssa.