Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

1. Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Huomioita ja kommentteja kehittämishankkeen näkökulmasta Minna Laitila 15.11.2010

2. Mieli 2009 • Asiakkaan aseman vahvistaminen • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen • Ohjauskeinojen kehittäminen

3. 1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy • Mielenterveysbarometri kertoo, ettei mielenterveyskuntoutujia pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä • Terveydentila on huonompi kuin muun väestön • fyysiset sairaudet jäävät huomaamatta ja hoitamatta • kuntoutujia ei oteta vakavasti eikä heidän fyysistä terveyttään tutkita riittävästi • elinikä keskimäärin lyhempi kuin valtaväestöllä: miehet kuolevat jopa 20 vuotta aikaisemmin ja naisetkin 10 vuotta aikaisemmin kuin muu väestö.

4. 1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy • Edelleen ennakkoluuloja ja leimaamista • Suurin osa kansalaisista ei kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan työyhteisössään, ja erityisesti nuoret aikuiset eli alle 25-vuotiaat jättäisivät asian kertomatta • Mielenterveysalan ammattilaisten käsitykset huomattavan negatiivisia • Väljä puitelainsäädäntö: palveluiden taso ja laajuus määrittelemättä, tulkinnan mahdollisuus, asiakasmaksukäytännöt vaihtelevat, alueelliset erot palveluiden saatavuudessa • Matala kynnys ja yksi ovi?

5. 1. Asiakkaan asema: kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat • ”Puolifilosofinen ja poliittisesti korrekti tavoite” vai todellisuutta? • Tarve, käytännön toteutus, lisäarvo palvelujärjestelmän ja asiakkaan kannalta? • Asiakasraadit, järjestöyhteistyö, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen • Akuuttiasiakkaiden asiantuntijuus ja osallistumisen mahdollistaminen, asiakkaiden vastuutus ja voimaantuminen • Kokemusasiantuntijuuden asiantuntijuus? • Käytännön esteet ja haasteet

6. 1. Asiakkaan asema: tahdosta riippumaton hoito • Tahdosta riippumatonta hoitoa Suomessa kansainvälisesti verrattuna paljon • Suuria alueellisia ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja • Itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön uudistus: potilaan ja asiakkaan oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan kirjataan lainsäädäntöön vahvana perusoikeutena • Vastentahtoinen hoito ei ole este osallisuudelle ja hyvälle, asiakaslähtöiselle kohtelulle • Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että asiakkaalla on riittävästi tietoa ja se annetaan ymmärrettävässä muodossa

7. 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: painopisteet • Edistävä ja ehkäisevä työ uhkaa jäädä korjaavan työn jalkoihin • Resurssit terveyden edistämiseen, valvontaan? • Järjestöjen mahdollisuudet • Hyvät käytännöt: Friends, TLP, väkivallan vastainen työ, itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäisy, vastuullinen alkoholimyynti

8. 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: strategiat • Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat yhteistoiminta-alueille • Edistävä ja ehkäisevä työ sekä palveluiden kehittäminen • Sektorirajat ylittävä, paikallista tarpeista lähtevä kehittäminen • Haasteena sitoutuminen, toimeenpano, juurtuminen ja arviointi

9. 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/koordinointi • Lainsäädännön hajanaisuus: mt-laki, päihdehuoltolaki, kt-laki, esh-laki, sos.huoltolaki, laki yksityisestä th:sta, laki yksityisten sos.palvelujen valvonnasta, työterveyshuoltolaki, sairausvakuutuslaki, Paras-puitelaki, laki asiakkaan oikeuksista, laki potilaan oikeuksista… • Erilaiset tavat organisoida ja tuottaa palvelut, yhteistyöongelmat, vaikuttavuus, taloudelliset vaikutukset, erilaiset tietojärjestelmät • Kunnilla velvollisuus koordinoida: osaaminen ja resurssit? Kenellä on kokonaiskuva? Esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut • ”Oikea paikka oikeaan aikaan”

10. 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/palvelujärjestelmä • Avopalveluiden monipuolisuus • matalan kynnyksen paikat, jalkautuva työ, moninaiset ongelmat • riittämättömyys näkyy mm. sairaalahoidoissa • porrastus • Yhteistyön haasteet: • Avo- ja laitoshoidon yhteistyö: saumattomat hoito- ja palveluketjut • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö • Perus- ja erityispalveluiden yhteistyö • Yhdistetyt palvelut • Työterveyshuollon rooli • Ikääntyvien päihdeongelmat: kasvava ongelma?

11. 4. Ohjauskeinojen kehittäminen • Opetuksen kehittäminen mm. Alkon lahjoituksen avulla • Informaatio-ohjauksen riittävyys? • Hankekehittämisen lyhytjännitteisyys

12. Kiitos!

13. Lähteitä • Laitila, M. 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto. • Mielenterveysbarometri 2010. Mielenterveyden keskusliitto. http://www.mtkl.fi/?x752385=872750 • Pajukoski, M. (toim.) 2010. Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä. Raportti III. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. • Partanen, A., Moring, J., Nordling, E. & Bergman, V. (toim.). 2010. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna 2009. Avauksia 6/2010. THL. Helsinki. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/53837d85-321b-4694-90ad-a2332abaea71 • STM. 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf • Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta 2008. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 15/2009 vp. http://www.vtv.fi/files/1857/EKkertomus_vuodelta2008_NETTI.pdf.