Ammatillinen koulutus ja siihen kohdistuva tutkimus Saksassa

1. Ammatillinen koulutus ja siihen kohdistuva tutkimus Saksassa Pekka Kämäräinen ITB, Universität Bremen OpSon syysseminaari 27.10.2010 Haikko, Porvoo, Suomi

2. Sisältö I Taustaa I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus 1.3. Innovaatioiden edistäminen II Ajankohtaisia kehityspiirteitä ja tutkimushankkeita II.1. Uudet koulutuskonseptit II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi II.4. Näköaloja www.itb.uni-bremen.de

3. I Taustaa (Hintergrund) I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa (Berufsbildung in Deutschland) I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa (Berufsbildungsforschung in Deutschland) 1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa ja sen avulla (Innovationsförderung in der Berufsbildung) www.itb.uni-bremen.de

4. I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa 1(2)(Berufsbildung in Deutschland) Ammatillisen koulutuksen duaalimalli: • Ammatillinen koulutus (Berufsbildung) on yhtälailla osa elinkeinopolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. • Työelämävetoinen oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen perusmalli, oppilaitoksillatäydentävä rooli. • Koulutuksen ohjauksessa ja kehittämisessä on keskeisellä sijalla työmarkkinaosapuolten yhteistyö. • Ohjausjärjestelmä perustuu liittovaltion (Bund) ja osavaltioiden (Länder) vastuiden yhteensovittamiseen. www.itb.uni-bremen.de

5. I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa 2(2)(Berufliche Bildung in Deutschland) Ammatillisen koulutuksen duaalimalli (jatkoa): • Ammatillisesta koulutuksesta säädetään tutkintoasetuksilla (Ausbildungsordnungen) ja opetussuunnitelmilla (Lehrpläne). • Kehittämistyöstä vastaavat liittovaltion tasollaammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus BiBB sekä osavaltioiden tasollakoulutuksen kehittämisinstituutit (LIS, LSW, ISB, …). • Kuntatasolla ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja ohjaus-organisaatioina toimivat teollisuus- ja kauppakamarit (IHK) tai käsityökamarit (HWK). • Kamaritvastaavat ammatillisista loppututkinnoista (Kammerprüfung), oppilaitoksilla avustava rooli. www.itb.uni-bremen.de

6. I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa 1(2)(Berufsbildungsforschung in Deutschland) Kehitystausta: • 1970-luvulla ammatillinen opettajakoulutusyliopistoihin; koulutusohjelmat mukautettiin vallitseviin tutkintorakenteisiin (akateeminen perustutkinto + auskultointi) • 2006 saksankielisissä maissa oli n. 150 ammattikasvatuksen oppituolia (Berufspädagogik, Wirtschaftspädadogik, GTW) • 1970 perustettiin valtakunnallinen kehittämiskeskus BiBB: säädöspohjan uudistaminen, pedagoginen modernisointi, koulutusmarkkinoiden seuranta, ennakointitutkimus • 1970-luvulta alkaen merkittäviä tutkimuksen erityisyksiköitä työnsosiologian, työpsykologian, koulutustalouden ym. aloilla www.itb.uni-bremen.de

7. I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa 2(2)(Berufsbildungsforschung in Deutschland) Tutkijayhteisöjä/ Konferensseja: • Hochschultage berufliche Bildung – ammatillisen opettajakoulutuksen kaksivuosittainen konferenssi • DGfE/Sektion Berufs- und Wirtschaftspädagogik – ammattipedagoginen tutkijakonferenssi • GfA/Sektion Gewerblich-Technische Wissenschaften – ammattipedagoginen (sektoripainotteinen) tutkijakonferenssi • AG Berufsbildungsforschungsnetz – Eri tutkimustraditioita (määrälliset/laadulliset jne) kokoava kattokonferenssi • ECER/ VETNET – Eurooppalainen koulutustutkimuksen konferenssi ja ammattikasvatuksen sektio (kattoverkosto) www.itb.uni-bremen.de

8. 1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 1(2) (Innovationsförderung in der Berufsbildung) Kehitystausta: • 1970-luvulta alkaen: Paikalliset koulutuskokeilut + integroitu seurantatutkimus (Modellversuche mit Begleitforschung) • Vuosina 1997 -2003 liittovaltion ja osavaltioiden yhteiselimen rahoittamat valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja niiden seurantayksiköt (BLK-Programme mit Programmträger – Neue Lernkonzepte …, Kolibri, Innovelle – BS) • Vuosina 2001-2007 liittovaltion rahoittama työelämän koulutuk-sen ja aikuiskoulutuksen ohjelma ja sen seurantayksikkö (ABWF-QUEM: Lernkultur Kompetenzentwicklung) • 2005 alkaen tiukka työnjako liittovaltion ja osavaltioiden välille, BLK:n lakkauttaminen ja kehittämistyön painopisteen siirtäminen alueellisiin hankkeisiin www.itb.uni-bremen.de

9. 1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 2(2) (Innovationsförderung in der Berufsbildung) Kehittämistyön painopistealueita: • Integroidut koulutusjärjestelyt: „oppimisareenat“ (Lernfelder) • Työpaikkakoulutuksen ja oppilaitoksen yhteistyö, erilaiset kumppanuusmallit (Lernortkooperation) • Laadunohjaus oppilaitoksissa ja työpaikkakoulutuksessa (Qualitätssicherung) • Ammatillisen koulutustarjonnan riittävyys ja alueellisen koulutusvalmiuden mobilisointi (Ausbildungspakt, IBB 2010) • Alueelliset koulutusverkostot ja osaamiskeskukset (Lernende Regionen, Kompetenzzentren) • Uusmediat ja Web 2.0. (BMBF:Digitale Medien, Web 2.0) www.itb.uni-bremen.de

10. II Ajankohtaisia kehityspiirteitä ja tutkimushankkeita II.1. Uudet koulutuskonseptit, yhteistyömallit ja Web 2.0 (Neue Lernkonzepte Lernortkooperation und Web 2.0) II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset (Qualität, Erträge und Kosten der beruflichen Bildung) II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi (Kompetenzmessung in der beruflichen Bildung) II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven) www.itb.uni-bremen.de

11. II.1. Uudet koulutuskonseptit, yhteistyömallit, Web 2.0 (Neue Lernkonzepte, Lernortkooperation und Web 2.0) Haasteita ja aloitteita: • Oppimisareenojen kehittäminenjäi usein puolitiehen (joko työpaikkakoulutuksen tai oppilaitoksen sisäinen integrointi) • Oppimisareenojen myötä kouluissa hiljaisia supistuksia – seuraukset kompensoitava työpaikkakoulutuksen toimin • Oppimisareena: pohja kokoavien kehysprojektien (Leitprojekt) toteuttamiselle (Lernortverbund, Lernfeldteam) • Kehysprojekti tarjoaa puitteet uusien medioiden ja Web 2.0 ratkaisujen hyödyntämiselle (e-portfolio, mobile learning) ammatillisen koulutuksen osana www.itb.uni-bremen.de

12. II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset(Qualität, Erträge und Kosten der beruflichen Bildung) Tausta: Bremenin tutkimus- ja kehittämisohjelma IBB 2010 Eräs osatulos: QEK-työkalu ammatillisen koulutuksen laadun, tuottavuuden ja kustannusten arviointia varten • Kustannus/hyöty-suhteen arvioinnin perusmalli • Kustannus/hyöty-suhteen esitystapa (koulutuksen eri vaiheet, eri yritysten ja toimialojen vertailu) • Koulutuksen laadun kokonaistarkastelu (perustimantti) • Koulutuksen laadun seuranta eri vaiheissa (timantit) Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö www.itb.uni-bremen.de

13. Wie ermitteln die Betriebe die Rentabilität ihrer Ausbildung? Nutzen der Ausbildung • Betriebliche Ausbildungszeiten * Grad der produktiven • Leistung der Azubis im Vergleich zu einer Fachkraft * • Einkommen einer ausgebildeten Fachkraft • Kosten Ausbildung • Ausbildungsvergütung • Kosten des Ausbildungspersonals • Sachmittel • Verwaltung und Abschreibungen Ausbildungsertrag /Ausbildungskosten Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö www.itb.uni-bremen.de

14. Kosten und Ertrag: Darstellung im QEK-Tool Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö www.itb.uni-bremen.de

15. Qualitätsdiagramm über den gesamtenAusbildungsverlauf Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö www.itb.uni-bremen.de

16. ….ein positives Beispiel … ein positives Beispiel Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö www.itb.uni-bremen.de

17. II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi(Kompetenzmessung in der beruflichen Bildung) Taustakeskustelu:„Ammatillisen koulutuksen PISA“ Eräs jatkoprosessi IBB 2010 -analyyseille: Kokonais-valtaisen ammatillisen osaamisen arviointimalli (KOMET) • Kokonaisvaltaisen osaamisen käsitteellistäminen • Kokonaisvaltaisen ammatillisen tehtäväsuorituksen kriteerit • Osaamisen tasot ja arviointikriteerit (kaksiulotteinen malli) • Osaamisprofiilin kuvaus (perustimantti) Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010 www.itb.uni-bremen.de

18. Der Begründungsrahmen Theorien beruflichen Lernens Konzept der Berufsfähigkeit Kompetenzmodell „Berufliche Bildung“ Berufliche (s) Engagement/Identität Prozess- und Gestaltungs-orientierung Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010 www.itb.uni-bremen.de

19. Die Kriterien der holistischen Lösung beruflicher Aufgaben Funktionalität Form (Präsentation/ Anschaulichkeit) Kreativität Wirtschaftlichkeit (Effizienz) Berufliche Aufgaben Sozial- verträglichkeit Nachhaltigkeit (Gebrauchswert) Umwelt- verträglichkeit Arbeits- und Geschäfts- prozess Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010 www.itb.uni-bremen.de

20. Das zweidimensionale Kompetenzmodell Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010 www.itb.uni-bremen.de

21. Darstellung eines Kompetenzprofils K1 Anschaulichkeit und Präsentation K2 Funktionalität K3 Gebrauchswertorientierung K4 Wirtschaftlichkeit K5 Geschäfts- und Arbeitsprozessorientierung K6 Sozialverträglichkeit K7 Umweltverträglichkeit K8 Kreativität 22,5 K 8 K8 K 7 K 1 15 7,5 KG KF K 6 K 2 KK KF Funktionale Kompetenz KP Prozessuale Kompetenz KG Gestaltungskompetenz K 5 K 3 K 4 P∑: 34,5 Gesamtpunktwert Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010 www.itb.uni-bremen.de

22. II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven) 1(2) Näköaloja sekä haasteita jatkotyöskentelylle: • Koulutuskonseptien ja kumppanuusmallien kehittäminen vaatii paneutumista uusmediaan ja Web 2.0 sovelluksiin • Uusmedian ja Web 2.0 sovellusten hyödyntäminen vaatii paneutumista ammatillisen osaamisen kehittämiseen • QEK-työkalun testaaminen eri osavaltioissa on johtanut tiedon kasautumiseen, tarvitaan erikoistunutta tietopankkia • KOMET-analyyseja on suoritettu jo osavaltiotasolla (Bremen, Hessen); ajankohtaisena haasteena kansainväliset projektit ja vertailumahdollisuudet (esim. Kiina, Norja, …) www.itb.uni-bremen.de

23. II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven) 2(2) Näköaloja eurooppalaiselle/ kahdenväliselle yhteistyölle: • Uudet koulutuskonseptit, kumppanuusmallit ja Web 2.0 (hankevalmistelu käynnissä) • QEK-työkalun testaaminen ja hyödyntäminen Saksan ulkopuolella (Etelä-Afrikka) • KOMET-tutkimushankkeiden levittäminen Saksan ulkopuolelle (esiselvitys Norjassa, kiinnostus Vietnamissa) • Ammattipedagogien ammatilliset (= työelämäpainotteiset) pätevöitymismallit (Berufsbegleitende Qualifizierungswege für betriebliches Berufsbildungspersonal) www.itb.uni-bremen.de

24. Liite1: QEK-työkalua esittelevää materiaalia Saksaksi Piening, D. 2009:Rentabilität und Qualität in der Berufsausbildung. Das Selbstevaluationsinstrument Kosten-Nutzen-Qualität der betrieblichen Ausbildung „QEK“. PPT. IBB, Universität Bremen. Rauner, F. & Piening, D. 2010: Aus der Forschungsarbeit der FG IBB. PPT für ZTB Hamburg, 08.02.2010.IBB, Universität Bremen. Englanniksi Rauner, F. & Hauschildt, U. (2009): “Measuring costs, benefit and quality of work-based apprenticeship – The self-evaluation tool QEK” National AATP Networking Symposium. 28th October 2009, Houghton, South Africa. IBB, Universität Bremen. www.itb.uni-bremen.de

25. Liite 2: KOMET-tutkimusstrategiaa ja analyysivälineistöä esittelevää materiaalia Saksaksi Rauner, F. 2009: Konzept und Ergebnisse des KOMET-Projekts. Präsentation vor dem Berufsbildungsausschuss. Frankfurt 25.11.2009. PPT. IBB, Universität Bremen. Rauner, F. & Piening, D. 2010: Aus der Forschungsarbeit der FG IBB. PPT für ZTB Hamburg, 08.02.2010.IBB, Universität Bremen. Englanniksi Rauner, F. 2010:Case study from Germany – Innovative Tools and Approaches in VET: Design and Results of a competency measurement project. National AATP Networking Symposium. Houghton, Johannesburg, 22nd September 2010. PPT. IBB, Universität Bremen. www.itb.uni-bremen.de

26. Kiitos! Lisäinformaatiota seuraavilta web-sivuilta http://www.itb.uni-bremen.de http://www.ibb-2010.de www.itb.uni-bremen.de