Talousalueen kilpailukyky ja toimiva liikennejärjestelmä

1. Talousalueen kilpailukykyjatoimiva liikennejärjestelmä 19.3.2007 Jorma Pietala © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

2. Mitä alueellisuus on? • Maa on (niukka) resurssi, parhaat paikat ovat jo menneet • Alue on näkymättömien markkinavoimien alusta • Alueella on ominaisuuksia, kuten - Sijainti (piste tai polygoni) tai etäisyys jostakin - Vaihtelevat alueyksikkökoot Luonto ? Valta ? Talous ? © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

3. Talousalueenkilpailukyky • Kilpailukykyanalyysi (Alueen sisäinen näkökulma) • Toimintojen inventointi • Toimialarakenne (uuden yritystoiminnan osuus) • Inhimillinen pääoma • Innovatiivisuus (t&k, high tech osuus arvonlisäyksestä) • Keskittyneisyys (sijaintiosamäärä, erikoistuneisuus) • Infrastruktuuri ja yhteyskanavat • (Materia-, energia- ja tietovirrat) • Saavutettavuus (Sijainti markkinoihin nähden) • Alku- väli- vai lopputuottaja (osallistuminen arvoketjuun) • Embeddedness (juurtuneisuus) • Kilpailukyky (Investoijan motiivien näkökulma) (Dunning) • Markkina (riittävä + kasvava väestö) • Resurssi • Tehokkuus • Stateginen partneri © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

4. Alue voi olla • Formaalinen (hallinnollinen tai tilastollinen) alue • raja ei muutu tai muuttuu vain kollektiivisin päätöksin • keskus tärkeä, samoin hierarkia • keskus<>alue-konsepti • Toiminnallinen alue (nodaalialue, vaikutusalue) = talousalue • alue on tärkeä, keskus voi sijaita eri paikoissa • alueen ihmiset päättävät rajat, jotka voivat muuttua (päivittäin) • vaatii kysyntä- ja tarjontajärjestelmän, jossa vuorovaikutus tärkeää • 3. Homogeeninen alue • raja on tärkeä, ei keskusta • rajausmetodi on keskeinen • 4. Komplementaarinen alue • täydentävät aluekuvat, sijainti voi olla absoluuttista, suhteellista tai relationaalista • aito alueelliseen kilpailukykyyn perustuva hallinnollinen ja toiminnallinen yhteistyö (integraatio) • ytimet tärkeitä, niiden välisillä periferioilla turbulenssia © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

5. Tuottavuuden kehitys Onko talousalue alku- väli- vai lopputuottaja? © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

6. Ydin, semiperiferia ja periferia © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

7. Suomalainen unelma(Himanen 8.3.2007) • Mailman taloudellinen, tieteellinen ja innovatiivinen • aktiviteetti keskittyy 20:een keskukseen, jotka tuottavat • 50 % taloudesta, 2/3 innovaatioista ja ¾ tieteestä • Domainit: USA ja Englanti • Sisällöntuotannosta puolet USA:ssa (5 % väestöstä) • 5 johtavaa USA:n keskusta tuottaa puolet maan ja 20 % • maailman sisällöntuotannosta © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

8. Patenttihakemukset © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

9. Johtavat kauppakeskukset 20 suurimman myynti 70 % kauppakeskus ten myynnistä © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

10. Kauppakeskusten myynti Suomessa Kauppakeskusten myynti kasvoi vuonna 2006 noin 10 % edellisestä vuodesta. Kokonaismyynti oli noin 4 miljardia euroa. Kauppakeskusten myynnin kasvu on ollut suurempaa kuin vähittäiskaupan kokonaiskasvu, joka oli noin 5%. Vähittäiskaupan kokonaismyynnistä noin 13 % tapahtuu nyt kauppakeskuksissa. Kahdenkymmenen suurimman suomalaisen kauppakeskuksen yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuonna 2006 174 miljoonaa asiakasta ja lisäys vuoteen 2005 verrattuna 5%. Kauppakeskusten myyntipinta-alasta 28% on ulkomaalais-omistuksessa. Kokonaistuotto ylitti selvästi kaikkien tilatyyppien keskimääräisen kokonaistuoton Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Lehdistötiedote 6.3.2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

11. Suuret kauppakeskukset 1990 YTV-alueella © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

12. Suuret kauppakeskukset 2000 YTV-alueella © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

13. Otosasiakkaiden ostosmatkan pituuden muutos 1990-1995 YTV-alueella © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

14. Ostosmatkan pituuden muutos 1990-1999 YTV-alueella • Lähin mahdollinen ostospaikka oli keskimäärin etäisyydellä 3156 m (1999) • Otosaineiston kauppamatka muuttui 66 %:lla • Matka piteni 56,6 % :lla • Matka piteni 12,3 % :lla yli 400 m • Matka lyheni 8,5 % :lla • Teoreettinen ajomatka uusiin kauppakeskuksiin kasvoi 8 % 10:ssä vuodessa © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

15. Pt-myymälöiden sijainti suhteessa suuriin kauppakeskuksiin © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

16. Thiessenin polygonit kaikille kaupan keskittymille (1990) © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

17. Palvelun asiakasjakauma © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

18. Distance decay funktio © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

19. Asiointifrekvenssit keskuksittain (jalan tai pyörä) © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

20. Asiointifrekvenssit keskuksittain (autolla) © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

21. Todennäköisyys asiointiin kulkumuodoittain © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

22. Kauppakeskuskeskittymän vaikutus myynteihin Lähde: Koverola 2003 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

23. Johtavat kaupungit • Eniten väestöä • Eniten erikoisosaamista • Eniten pääomaa • Eniten vuorovaikutusmahdollisuuksia = synergiaa tai rikastavaa vuorovaikutusta • Pääkonttorien rooli glokalisaation ja globalisaation ”hallinnassa” (Lokaalit innovaatiokeskittymät ovat yhteydessä toisiinsa globaalisti) © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

24. Infrastruktuuri-investoinnit • Neuvotteluvoimaa omaavat yritykset pystyvät siirtämään infrakustannuksia kunnille • Laskelmat USA:sta osoittavat, että noin 40 % yritysten kustannuksista on siirtynyt yhteiskunnalle • Samalla koko infran tuottamisen logiikka on muuttunut © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

25. Asutusrakenteen tiiveys • Kannattavan joukkoliikenteen alaraja 20 as/km2 (Koko maa 14 as/km2) • YTV 1966 joukkoliikenteen käyttöaste 66 % • YTV 2005 käyttöaste 38 % • Tiiviimmän asutuksen osuus väestöstä kasvanut 3 %-yksikköä 86:een /10 v • 1980-luvulla 23 kasvavaa työssäkäyntialuetta • Nyt 8 Lähde: HS 13.3.2007 Ristimäki ja Helminen © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

26. First law of geographyIDW-painotettu bensiinin hintapinta YTV-alueella 2003 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

27. Liikennesuoritteiden lisääntyminen • Liikenneinnovaatiot • Autoistuminen, turismi • Mobiliteetin kasvu • Kontrollikeskusten siirtyminen • Hajautuneet asuntoalueet • Keskittyvä valmistus ja palvelut © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

28. Globaalit trendit • Innovaatiopohjainen kilpailu • Verkostomainen organisaatiomuoto • Absoluuttisen johtajuuden periaate • Tee halvemmalla kuin muut • Tee yhtä kallista, mutta parempaa • Tee sellaista, mitä muut eivät osaa • Selektiivisyyden periaate • Aasian nousu Himanen: Suomalainen unelma 9.3.2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

29. Innovaatiolajit • Himanen: Suomalainen unelma 9.3.2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

30. Johtamis- ja työkulttuurin haasteet • Himanen: Suomalainen unelma 9.3.2007 © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

31. Joukkoliikenteen tukikeinot • Kaistojen eriyttäminen ja valojen priorisointi • Polttoaineen verokohtelu • Alue- linja- tai matkustajakohtainen subventio • Ruuhkamaksut • Tietullit (Singapore) • Palvelujen integraatio kauppakeskuksiin • Keskustojen ilmaisliikenne (Portland) © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

32. Vaikutusalueiden yhdistelmä © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

33. Väentiheys liukuvalla keskiarvolla © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

34. Asiakkaiden ”liikkuvuus”kertoimet ostovoimapinnalla ja kauppakeskusten attraktiokertoimet tulotasoteemalla © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography

35. Joukkoliikenteen kilpailukykytekijät • Innovaatiot tai ainutkertainen osaaminen (Korkeakoulut + yritykset) • Kehittynyt tietotekniikka (Gps-paikannus, dynaaminen opastus) • Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin synkronoitu kehittäminen • Seudullinen yhteistyö (Rikastava yhteistyö?) • Aluepolitiikka • Linjaston dynamiikka (+ henkilöstön joustavuus) • Moderni ja siisti kalusto © Jorma Pietala Helsinki School of Economics Dept. of Marketing and Management Economic Geography