Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen KÄSPAIKKA LOKAKUU 2005

1. KÄSITYÖTIETEEN TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEET 2000 - LUVULLA SAVONLINNAN OPETTAJAN-KOULUTUSLAITOKSESSA Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen KÄSPAIKKA LOKAKUU 2005

2. ESITYKSEN RAKENNE • Käsityötieteen lyhyt historia Savonlinnassa • Käsityötieteen koulutuksen painopisteet • Käsityötiede: monitieteellinen tutkimuskohde • Käsityötieteen tutkimuksen painopisteet • Uuden tutkintorakenteen painopisteet opintojen/ kurssien kehittämisessä • Väitöskirjat; lisensiaattityöt ja pro gradu –tutkielmat • Tutkimushankkeet ja CCC

3. KÄSITYÖTIETEEN LYHYT HISTORIA SAVONLINNASSA • 1952 Savonlinnan seminaarin toiminta alkoi • 1963-65 yhdistetty kotitalouden ja tyttöjen käsityönopettajan virka • 1970 ylioppilaspohjainen kotitalouden ja tekstiilityön opettajan koulutus • 1973 Savonlinnan seminaari lakkautettiin ja laitos liitettiin Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden osastoon • 1990 tekstiilityön apulaisprofessorin virka (Iija Pietikäinen) • 1996 käsityötieteen professorin virka (Leena Kaukinen) • 2002 käsityötieteen professorin virka (Pirita Seitamaa-Hakkarainen)

4. KÄSITYÖTIETEEN KOULUTUKSEN PAINOPISTEET • Yhden opetettavan aineen tutkinto = Käsityönopettajia (tekstiilityö) • Kahden opetettavan aineen opettajantutkinto: • käsityötiede + englanti, matematiikka TAI muu oppiaine • käsityötiede + luokanopettajan monialaiset (joka toinen vuosi) • Käsityötiede + teknisen työn sivuaineopinnot 60 op (alkoi KVY:n opintoina v. 2004; joka toinen vuosi) • Sisäänotto 20 opiskelijaa; yhä useammalla ammatillinen tutkinto • Luokanopettajat sivuaineopiskelijoina 25/60 op (sisäänotto 20/6 opiskelijaa) • Käsityömuotoilun ja teknologian maisterikoulutusohjelma • Sisäänotto 27 opiskelijaa

5. KÄSITYÖMUOTOILUN JA TEKNOLOGIAN MAISTERIKOULUTUSOHJELMA • ERS:n rahoittama koulutus; aloittanut 1.8.2005 • ei anna peruskoulun opettajan kelpoisuutta • tutkintoaine käsityötiede • koulutus antaa lähtökohdat käsi- ja taideteollisuusalan kehittämiseen ja tutkimukseen • Tutkimusjohtaja (Marketta Luutonen) • Lehtori (Anna-Mari Raunio) • Koulutusta annetaan Joensuussa ja Kuopiossa • Neuvotellaan OPM:n kanssa maisteriohjelman vakinaistamisesta

6. UUDEN TUTKINTORAKENTEEN PAINOPISTEET OPINTOJEN/ KURSSIEN KEHITTÄMISESSÄ • Laajemmat useampaa aluetta integroivat projektit • pois tekniikkapainotteisesta lähestymisestä • ongelma/ teema lähtökohtana • tekniikoiden syventäminen projektin sisällä • studiotyöskentelyn osuus / teoreettinen kirjallisuus / projektin dokumentointi • Projekteissa osa-alueet ja näkökulmat korostuvat eri tavalla • Tuotesuunnittelun aseman parantaminen • taitopainotteinen; taidepainotteinen; tuotesuunnittelupainotteinen • Projektin periaatteena yhteisöllinen asiantuntijuus • projektit toteutetaan 3 opettajan yhteistyönä ja ulkopuolisia luennoitsijoita käyttäen • teoreettinen kirjallisuus vahvemmin mukaan • Uutena aikaisempaan: • sisustus koulutusohjelman opintoihin • käyttäjälähtöinen suunnittelu; • Design for All –näkökulma • virtuaalinen suunnittelu

7. Ydinaines • TAITOLAJEISTA NOUSEVA YDINAINES • suunnittelutekniikat • valmistustekniikat • materiaalin käyttö • kulttuurinen näkökulma • pedagoginen näkökulma • KOKONAISESTA KÄSITYÖSTÄ NOUSEVA YDINAINES • suunnittelu-, valmistus- ja arviointiprosessi • erilaiset suunnittelun lähtökohdat, aidot suunnittelutehtävät, teemat, elämyksellisyys, kokemuksellisuus, taide, materiaali, tuotekehitys • portfoliotyöskentely (käsityöllinen ja digitaalinen portfolio)

8. Ydinaines • TOIMINTAMALLEISTA NOUSEVA YDINAINES • Projektityöskentely • Yhteisöllinen suunnittelu, verkkotyöskentely • Aihekokonaisuuksien huomiointi: hyvinvointi, kulttuuri-identiteetti, yrittäjyys, • Näyttelyn rakentaminen (konkreettiseen tilaan ja virtuaaliseen tilaan)

9. Projektiopinnot perusopinnoissa • Vaatteet ja sisustustekstiilit 5 op • Lankatyöt ja huovutus 5 op • Tuotesuunnittelun ja projektityöskentelyn perusteet 1 3 op • Tutustutaan keskeisiin visuaalisen tuottamisen perusteisiin ja käsitteistöön (värit, sommittelu). Tutustutaan erilaisiin kuvan rakentamisen tapoihin. • Kokonainen käsityö: Tuotteen ideointi, suunnittelu, valmistus ja arviointi. Ongelmaratkaisu– ja tuotesuunnitteluprosessin mallintaminen ja analysoiminen. Tuotesuunnittelu teemaperustaisena työskentelynä ja ryhmätyönä.

10. Tuoteprojekti 3op • Käsityön ymmärtäminen kulttuurin ilmentäjänä ja kokonaisen käsityöprosessin hallitseminen. Käsityöprosessien ja produktien laadun tarkastelun osaaminen. • Tuotteen ideointi, suunnittelu, valmistus ja arviointi annetun teeman pohjalta. Materiaalien soveltuvuus käyttötarkoitukseensa ja tuotteiden hoito. Tuotteen suunnittelu ja -valmistus sekä sen validointi perustellaan aiheeseen liittyvää teoriaa hyödyntäen. Prosessin dokumentointi ja analysointi portfoliossa. • Oheiskirjallisuus: • Lamb, J. & Kallal, M. 1992. A Conceptual Framework for Apparel Design. Clothing and • Textile Journal 10 (2), s.42-47; Käspaikka http://www.kaspaikka.fi/ soveltuvin osin; Elo, P. (toim.) 2000. Esine elää. Verkkoversiona: http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/index.html soveltuvin osin; Fiskarsin Muotoilustudio http://www.designmuseum.fi/muotoilustudio/; Fantasy Design http://www.fantasydesign.org/Opetusmateriaalia/

11. Projektiopinnot aineopinnoissa • Tekstiilien pinnankuviointi 5 op • Kudonta 5 op • Tuotesuunnittelu ja projektityöskentely 2 3 op • Painopiste on tilaan liittyvissä näkökulmissa: teoreettinen lähestyminen tilaan, tilankäyttöön ja asumiseen. Sisustaminen funktionaalisena, esteettisenä ja kokemuksellisena kokonaisuutena. • Osa 1) Visuaalinen tuottaminen eri materiaaleille. Elämysperustainen lähtökohta sekä materiaali- ja tekniikkalähtöinen suunnittelu. • Osa 2) Käyttäjälähtöinen suunnittelu tilan suunnittelussa sekä asumiseen liittyvien toimintojen tarkastelu. Tuotesuunnittelun perusteita ja ympäristöpsykologisia lähtökohtia.

12. Tila- ja sisustusprojekti 3 op • Käyttäjälähtöisen suunnittelun osaamisen soveltaminen. Valmiuksien saaminen asumisen ja esineympäristön analysoimiseen. Sisustamisen ymmärtäminen funktionaalisena, esteettisenä ja kokemuksellisena kokonaisuutena. • Suunnittelun lähtökohtia: elämys-, materiaali- ja tekniikkalähtöinen suunnittelu. Annettuun teeman perustuen sisustus-, ympäristö- tai tilatekstiilikokonaisuuden suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen. Materiaalien soveltuvuus käyttötarkoitukseensa ja tuotteiden hoito. Oman projektin toteuttaminen, dokumentointi ja analysointi portfoliossa ja näyttelyn rakentaminen. Tuotteen suunnittelu ja -valmistus sekä sen validointi perustellaan aiheeseen liittyvää teoriaa hyödyntäen. • Oppimateriaali ja kirjallisuus: • Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. 1997. Ympäristöpsykologian perusteet; Jarva, V. & Korvela, P. (toim.) 2001. Koti tieteiden risteyksessä 110 vuotta kotitalousopettajien koulutusta. Juhlaseminaari 15.1.2001. Helsingin yliopiston Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 9; Kauppinen, T., Kivinen, K., Kotilainen, H., Kurenniemi, M., Pajukoski, M. & Tapaninen, A. 2002. Ympäristö ja hyvinvointi, soveltuvin osin; Kaukonen, H., Korpelainen, H. & Räsänen, J. 2004. Arkkitehtuurin ABC -löytöretki rakennettuun ympäristöön. Opas arkkitehtuurista ja arkkitehtuurikasvatuksesta kiinnostuneille. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

13. Projektiopinnot maisteriopinnoissa • Käsityö ja hyvinvointi 3op • Tuotesuunnittelu ja projektityöskentely 3op • Käsityön ymmärtäminen osallistuvana tuotesuunnitteluna sekä Design for All periaatteiden soveltaminen suunnitteluun. Tuotteen käytettävyyden eri näkökulmiin tutustuminen. Tiedonrakentelun sekä tutkivan yhteisöllisen suunnittelun periaatteiden ymmärtäminen ja soveltaminen sekä virtuaaliseen design studiotyöskentelyyn perehtyminen. • Käsityö osallistuvana tuotesuunnitteluna ja Design for All periaatteet. Tuotteen käytettävyys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun periaatteet ja suunnitteluharjoituksia.

14. Virtuaalinen design studio (VDS)6 op • Yhteisöllisen tutkivan suunnittelun periaatteiden soveltaminen virtuaalisessa suunnittelussa. Suunnitteluyhteisön yhteisen tavoitteen ja suunnittelukohteen merkityksen ymmärtäminen. Pienryhmänä suunnittelukontekstin ja –rajoitteiden hahmottaminen laajemmasta näkökulmasta. Käsitteellisten ja visuaalisten suunnitteluideoiden välittämisen ja tallentamisen ymmärtäminen sekä toiminnan organisoinnin merkityksen ymmärtäminen virtuaalisessa suunnittelussa. • Tuotteen tai tuotekokonaisuuden suunnittelu, toteuttaminen ja arvioiminen vuosittain vaihtuvan suunnittelutehtävän pohjalta. Suunnittelutehtävä liittyy käsityö ja hyvinvointi teemaan – hyvinvoinnin eri näkökulmista. Tuotteen suunnittelu ja -valmistus sekä sen validointi perustellaan aiheeseen liittyvää teoriaa hyödyntäen. Digitaalinen portfolio. • Oppimateriaali ja kirjallisuus: • Battarbee, K. 2004. Co-Experience. Taideteollinen korkeakoulu. Saatavana myös PDF muodossa, soveltuvin osin; Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä: matkaopas opettajille, soveltuvin osin; Ikonen, P. & Vira, R. (toim.) 2004. Esineet esiin. Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Taiteenkeskustoimikunta; Räsänen, M. 1993. Kuvasta kokemukseksi: Kokemuksellinen oppiminen taidekuvan tarkastelussa. Taidekasvatuksen osaston julkaisu tutkimus nro 4, soveltuvin osin; Luutonen, M. & Äyväri, A. 2002. Käsin tehty tulevaisuus. Sitran raportteja 24. • Vaatetuksen syventävä projekti 6 op

15. Verkossa toteutettavia tai verkko-oppimiseen liittyviä kursseja • Käsityötieteessä: • Johdatus käsityötieteeseen 3 op • Käsityökulttuurin perusteet 3 op (osin) • Materiaaliteknologia I 3 op • Asiantuntemus ja luovuus 3 op • Käsityö ja hyvinvointi 3 op • Opettajan pedagogiset opinnot: • Verkkoviestintä ja opiskeluympäristöt 3 op • Opetuksen suunnittelu ja johtaminen 4 op • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteet 3op • Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi 3 op

16. TUTKIMUSHANKKEET • Facilitating Social Creativity through in Collaborative DesigningSosiaalisen luovuuden tukeminen yhteisöllisessä suunnittelussa) • Suomen akatemia rahoittaman Life as Learning hankkeen osaprojekti • Pirita Seitamaa-Hakkarainen • Innovation in New Economy (INE) – kansainvälinen tutkimusprojekti yhteistyössä • Toronton yliopiston The Institute for Knowledge Innovation and Technology kanssa (IKIT) & Helsingin yliopiston Verkko-oppimisen ja tiedonrakentamisen tutkimuskeskus • Pirita Seitamaa-Hakkarainen • Knowledge Practice Laboratory (KPLab) • EU- rahoittama tutkimushanke alkaa 2006; monitieteinen tutkimushanke • Helsingin yliopiston Verkko-oppimisen ja tiedonrakentamisen tutkimuskeskus • mukana 20 partneria eripuolilta Eurooppaa • KÄSPAIKKA – käsityön virtuaaliluokat yhteistyössä TOP –keskuksen kanssa • Verkko-oppimateriaalin tuottaminen ja tutkimus • Tarja Kröger & Pirita Seitamaa-Hakkarainen

17. CoDes tutkimustulosten hyödynnettävyys koulutuksessa • Tavoitteena kehittää pedagogisia käytänteitä, malleja ja tukirakenteita edistämään sosiaalista luovuutta käsityön ja muotoilun koulutuksessa • Kehittää osallistavan suunnittelun menetelmiä. • Kehitämme 3D -visualisoinnin, animaatioiden sekä reaaliaikaisen, vuorovaikutteisen 3D-grafiikan soveltamistapoja tuotteiden esittämiseen ja käytettävyysarviointiin virtuaalidemonstraatioina. • Tuloksia voidaan hyödyntää virtuaalisten designstudioiden pedagogisten mallien sekä yhteisöllisen suunnittelun ja opetuksen kehittämiseen.

18. Virtuaaliseen suunnitteluun ja verkko-oppimateriaaliin liittyvät jatkotutkimukset • CoDes tutkimusprojektista: • Kaiju Kangas :Lasten yhteisöllinen ja tutkiva suunnitteluprosessi verkko-oppimisympäristössä • Marjut Iivonen: Opettajan tuki ja organisointi yhteisöllisessä tietokoneavusteisessa tiedonrakentamisprosessissa • Henna Lahti: Yhteisöllinen suunnittelu virtuaalisessa design studiossa • Leena Vartiainen(valmisteilla oleva lisensiaatintyö): Virtuaaliyhteisöjen rooli käsityötaidon- ja tiedon välittämisessä. Tutkimus live-roolipelaajien ja historiaharrastajien tiedonhankintakeinoista käsityöllisessä prosessissa”. • Leena Vartiainen: Tutkimus laajenee väitöskirjaksi analysoimalla: Cosplay-harrastajayhteisön internetsivustot, Coppermine-säätöyhteisön internetsivustot, Traconin internetsivustot, Tampereen seudun Anime- ja Mangayhteisö Hidoi ry:n sivustot sekä Käsityön blogisivustot

19. Pro gradut • Kohonen, Katri & Savolainen, Merja. 2005. "Tehhään sellanen lamppu" Tutkiva oppiminen ja yhteisöllinen suunnittelu valaisimen suunnitteluprosessissa • Muhonen, E. & Osmala, L. 2004. Kaavojen asettelu ja leikkuu. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys. Puranen, Kaisa. 2004. Kudotaan pöytäkangaspuilla – Verkko-oppimateriaalin kehittäminen • Miettinen Arja (tulossa): Säpinää suunnitteluun • Sirpa Lehtosaari(tulossa): Virkkaavat pojat • Lea Ollikainen (tulossa): Tietotekniikan ja verkko-oppimateriaalin käyttö/kehittäminen vapaan sivistystyön • Henriikka Vartiainen (tulossa): Käspaikka; taidepainotteinen käsityö

20. KÄSITYÖTIEDE TUTKII • käsityötiede tutkii käsityötä, käsityömuotoilua ja esineellisen kulttuurin vuorovaikutusta ympäristöönsä • käsityötiede analysoi käsityöhön liittyvien ilmiöiden ja toiminnan teoreettisia perusteita • käsityöllisen toiminnan ja sen tulosten tutkiminen • tuote voi olla materiaalinen tai immateriaalinen • käsityössä oleellista luova työ, jota tekijä ohjaa ja jossa yhteys tekemiseen ja materiaaliin on kiinteä (Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 2005)

21. MONITIETEINEN TUTKIMUSKOHDE

22. KÄSITYÖN KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS KOHDISTUU: • Käsityöllisten prosessien opettaminen • Käsityö taidon oppiminen • Käsityön opettaminen, opetuksen analysointi ja kehittäminen • Käsityön verkko-oppimisympäristöjen ja verkko-oppimateriaalien kehittäminen • Käsityö ja hyvinvointi