330 likes | 530 Views
Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL, Nordem Oy. Avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö. Taustaa. Ympäristö vaikuttaa terveyteen: Ilmansaasteet, pienhiukkaset Kosteusvauriot, hometalot Melu ja helle Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt ja metallit.
E N D
Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola THL, Nordem Oy Avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö
Taustaa • Ympäristö vaikuttaa terveyteen: • Ilmansaasteet, pienhiukkaset • Kosteusvauriot, hometalot • Melu ja helle • Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt ja metallit
Ympäristöterveys on osa (kunnallista) päätöksentekoa • Kaavoitus ja sen vaikutukset mm. liikenteeseen • Ympäristön viihtyisyys ja sen vaikutus hyvinvointiin • YVA, ympäristöluvitus (Talvivaara) • Rakennusluvat • Päätöksentekijöinä mm. kunnat, AVIt, ely-keskukset
Miten terveysvaikutukset huomioidaan • Vaikutusarviointi päätösvalmistelun tukena • IVA, TVA, SVA, SOVA, YVA, … • Uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa: • Avoin arviointi ohjeistaa arviointikäytäntöjä • Aiheena periaatteessa mikä tahansa • Päätösvalmistelun seuranta ja ohjaus
Mitä on avoin arviointi • Tuotetaan tietyssä päätöksessä tarvittavaa tietoa avoimin työkaluin. • Kuka tahansa saa osallistua työskentelyyn (päättäjät, asiantuntijat, sidosryhmät). • Toimintaa ohjaavat säännöt (keskustelusäännöt, tietorakenteet, syy-seuraussuhteet, …) • Tuloksena tieteelliseen tietoon ja arvoihin perustuvia suosituksia päättäjille. • ”Käypä päätös –suositus” • Esimerkkinä Rauma, Pori
Rauman satamavaihtoehdot • Tavoitteellisuus: Vastataan siihen kysymykseen, joka on päätökseteon kannalta tärkeää.
Tekaisu • STM:n rahoittama, THL:n koordinoima projekti 2012-2014 • ”Vaikutusarviointien oltava tehokkaita tekaisuja eikä vuosikausien hankkeita.” • Tarkoituksena jalkauttaa kuntiin uusia käytäntöjä • Avoimesta arvioinnista • Avoimesta päätöksentekokäytännöstä
Avoin päätöksentekokäytäntö • Neljä perusosaa: • Tahdonilmaus: päättäjän tavoitteet tiedossa ja toiminnan pohjana. • Toteutus: tiedon keruu ja jäsentäminen päätöksen tueksi. • Seuranta ja ohjaus: jatkuva työn peilaaminen ja parantaminen määriteltyjen tavoitteiden suhteen. • Yhteenvetämisen taito: tietotaitoa siitä, miten tietoa ja arvoja jäsennetään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.
Avoin päätöksentekokäytäntö • Kehitetty yhdessä Innokylän kanssa • Täydentää Innokylän lähestymistapaa • Laajentaa ajattelua terveydenhuollon ulkopuolelle • Korostaa vaikutusarviointeja päätösvalmistelussa • Sisältää käytäntöjä, ohjeistusta ja kriteereitä vaikutusarviointien evaluointiin • Jatkuvan seurannan ja ohjauksen periaate
Avoin päätöksentekokäytäntö Kasteessa • Tavoitteena oli rakentaa Kaste-hakemus 2013 soveltamaan ja testaamaan avointa päätöksentekokäytäntöä. • Vaati liikaa sitoutumista ja resurssointia kunnilta. • Nyt kevyempi kunta- ja hankeyhteistyö: • Tavoitteena konkreettiset hankkeet, joissa • päätöksenteon tukemisen elementti • hankkeen vaikuttavuuden evaluointi, • ympäristöterveyden näkökulma.
Esityksen yleiskuva • Tekaisu pähkinänkuoressa • Palautetta kentältä: ympäristöterveydenhuolto • Kuntapilotit: suunnitelma ja aikataulu • Esimerkkinä Porin suunnitelma • Käytännön työkaluja terveysvaikutusten arviointiin • Haasteita ja mahdollisuuksia
Tekaisu pähkinänkuoressa • Tavoite: Parantaa päätöksenteon käytäntöjä siten, että tieto huomioidaan paremmin. • Rajaus: • Ympäristön terveysvaikutukset • Kunnallinen päätöksenteko, erityisesti maankäyttö • Laajennettavissa mihin aiheeseen tahansa… • Oivallus: Päätösten valmistelua muutettava: Tiedon käyttämisen käytännöt eli kysyntäimu uudistettava, samoin tavat jolla tietoa tuotetaan ja tarjotaan.
Kuntapilotit: päätösvalmistelun tuki ja menetelmän testaus • Tavoitteena on löytää puolenkymmentä kuntaa, joiden kanssa tehdään yhdessä päätösvalmistelua näistä aiheista: • ympäristölupa, • ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA-prosessi), • kaavoitus (asema- tai osayleiskaava tai liikennesuunnitelma), tai • rakennuslupa tai muu vastaava luvitus.
Tekaisun kuntapilottien aikataulu • Pilottien käytännön suunnittelu (kevät, kesä 2013) • Rahoitushakemuksen tekeminen piloteille (kevät, kesä) • Kunnallisalan kehittämissäätiö DL 31.8.2013 • Kaste-ohjelma DL 30.9.2013 • Tekaisu-menetelmän koulutus (syksy 2013 - ) • Pilottien toteutus (syksy 2013, talvi 2014) • Pilottien evaluaatio ja suositukset (2014-2015)
Pilotin evaluointi • Lopussa Tekaisu-hanke toteuttaa uuden kyselyn • Kyselyiden sekä seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta vedetään johtopäätöksiä pilottien onnistumisesta ja annetaan palautetta osallistuneille • Pilottien onnistumista seurataan myös jälkikäteen seuraamalla uusien käytäntöjen soveltamista toisiin päätöstilanteisiin. • Kaikista piloteista tehdään yleisempiä päätelmiä menetelmän toimivuudesta ja tehdään ehdotuksia kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämisestä.
Toiminnallisuuksia Opasnetissa vaikutusarviointien tueksi • Vesiopas: talousveden mikrobiologiset riskit ja talousveden puhdistusprosessien vaikutus. • Minera: kaivostoiminnan terveysriskit (pöly, pakokaasut, melu, haju, metallipäästöt, jätevesi, sedimentit…) • Terveysvaikutusten arviointi (DALY-laskenta) • Pienhiukkasvaikutukset
Päätelmät • Tekaisu ja muut projektit ovat tuottaneet uudenlaista tukea terveysvaikutusarviointiin. • Ymmärrys siitä, mitä asioita on muutettava, on täsmentynyt. Näitä on kysyttävä: • Mitkä ovat päättäjän tavoitteet? • Minne voin kritisoida ja miten se huomioidaan? • Miten työtä seurataan, miten sitä korjataan? • Mistä paikasta löydän kaiken valmistelutiedon? • Miten voin käyttää tietoa omaan tarkoitukseeni? • Käytännön haasteita: • Hitaus muuttaa nykykäytäntöjä. • Toimintatavat avoimuuden vastaisia. • Konkreettisten esimerkkien puute. • Resurssipula kehitystyöhössä.
Rahoitushaasteita • Ilman lisärahoitusta kunnat eivät halua ottaa uusia tehtäviä. • Kunnilla liian vähän resursseja kokeilla ja kehittää uutta, kun päivittäisistä vaatimuksistakin on vaikea selvitä. • Kaste-rahoitusta ei kiinnosta hakea. • Kaste-rahojen uskotaan ohjautuvan sairaanhoito- ym. hankkeisiin eikä tällaiseen päätöksenteon kehittämiseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS rahoittaa vain tutkimusta, ei kuntien toimintaa. Sitran rahoitus? Pienet kuntapilotit, joissa kunnan lisätyö hyvin pieni?
Yhteistoimintamahdollisuuksia? • Tähän asti on etsitty yksittäisiä kuntia, joilla on oma pilottiaiheensa. • Pitäisikö yrittää löytää yleisesti kiinnostava aihe, • joka olisi usean kunnan mielestä kiinnostava, • joka ei vaatisi erityisiä lisäresursseja kunnilta, • joka hyödyttäisi yhteistoiminnan kautta kaikkia? • Millaisia aiheita löytyisi? • Uuden toiminnon pienhiukkasvaikutukset lähiympäristössä. • Polttonesteiden jakeluasemien uudelleenluvitus. • Raakaveden terveysriskien kartoitus. • Muita?
Mitä etuja on Tekaisu-menetelmästä? • Tahdonilmaus selkeyttää sitä mihin pyritään ja samalla auttaa ohjaamaan tekemistä. • Netissä toimivat, helppokäyttöiset mallit ja datan jakaminen lisäävät uudelleenkäytettävyyttä ja vähentävät työtä jatkossa. • Ihmisten aikainen kuuleminen säästää valituksilta ja viivytyksiltä jatkossa. Se myös parantaa päätösten sisältöä. • Lähtökohtaisesti kaikki ideat sallitaan, mutta ”mädät omenat” karsitaan tarmokkaasti, jolloin huomion voi keskittää kelvollisiin ideoihin ja vaihtoehtoihin.
”TEKAISU-menetelmän” perusta (Knowledge) practices Policy making Assessment Implementation Outcomes • Process • Product • Use • Interaction • Design • Execution • Follow-up Evaluation & management
TEKAISU • II vaihe: Tietoa tehokkaasti hyödyntävien päätösprosessien kehitys ja kokeilu (2013-2014) • Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen todellisessa selvitys-/päätöstilanteessa • Rauma, Kuopio, Lahti, ... • TP1: välineitä ja tukea kehittämisen ja toimeenpanon hallintaan sekä toimintatapojen evaluointiin • TP3: välineitä ja tukea avoimeen terveysvaikutusarviointiin osana selvitys-/päätöstyötä • Rahoitus: Kaste-ohjelma (kunnat hakijoina), STM:n määräraha (?)
TEKAISU • III vaihe: Uuden kunnallisen päätöksenteon toimintamallin edellytykset ja levittäminen (2014 →) • TP4 & TP5 • Ministeriöt: lakien ja asetusten tarkistaminen? • Kunnat: uuden toimintatavan yhteiskehitys ja soveltaminen käytännössä • THL, Nordem, Kuntaliitto?, Innokylä?, ...: tietoa, välineitä ja tukea kehittämiseen, toimeenpanoon, evaluointiin, vaikutusarviointiin, levittämiseen • Rahoitus: ?
Innokylä • ”Innokylä tarjoaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäristön, jossa nämä voivat löytää toisensa, kehittää yhdessä sekä levittää uusia ideoita ja innovaatioita. Innokylässä ihmiset ja ideat kohtaavat.” • Https://www.innokyla.fi • Yhteiskehitys, toteutus,evaluointi, levittäminen • Välineet, tuki, tapahtumat • SOSTE, Kuntaliitto, THL
TEKAISU ja Innokylä • Tiedon tehokas hyödyntäminen käytännössä • Samanlainen toimintamalli ja pragmaattinen tietoon keskittyvä lähestymistapa • Laaja (vähintäänkin kansallinen) vaikuttavuus • STM, THL, Kuntaliitto • Yhteistyö THL/YMAL ↔ THL/MEKA ↔ Nordem menetelmä- ja välinekehityksessä • Innokylästä mallia, keinoja ja osaamista TEKAISUun • TEKAISU pienempi ja keskittyy ensin uusiin käytäntöihin muutamissa esimerkkitapauksissa (toisaalta TEKAISUn kohde laajempi)
Kaste • Strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. • 2. ohjelma 2012-2015 • Valtionavustuksia uudistus-hankkeille • Laajuus, merkittävyys,käytännönläheisyys,kehittäminen,vaikuttavuus,asiakaslähtöisyys,ongelmien ehkäisy,hyvinvoinnin edistäminen… • Haku 31.12.2012päätökset 2/2013alkuun keväällä / kesällä
TEKAISU ja Kaste • TEKAISUn II vaiheen päärahoitus Kasteesta? • Terveysvaikutukset päätöksenteossa → laaja muutos tietokäytänöissä • Kunnat hakijoina, THL:n työ STM:n määrärahasta • TEKAISU-Kaste yhteys myös Innokylän kautta • Kaste-hankkeiden evaluointi, raportointi ja levittäminen Innokylän kautta • => TEKAISU yhdistää Innokylän ja Kasteen yleisemmin kunnalliseen päätöksentekoon?