Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus

1. Perustutkimus ja tutkimuksen vaikuttavuus Markku Löytönen Vaikuttavuusseminaari 11.3.2010 Geotieteiden ja maantieteen laitos

2. Minne työt karkaavat? • Teollisuustuotanto halvan työvoiman maihin • Koodaus Intiaan • Suunnittelu NIC-maihin • Call centerit periferiaan jne. • Globalisaatio on muuttanut elämäämme nopeasti • kuka muistaa konekirjoittajat...? • tai lävistäjät...? • Aihe yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä ainakin 15 vuotta

3. Millä me aiomme selvitä? • Yhä ankarammaksi käyvässä kilpailussa • henkisestä ja • aineellisesta hyvinvoinnista • kun ikäännymmekin Japanin ohella maailmanennätysvauhtia • Vastaus on yksinkertainen - samalla tavalla kuin olemme tähänkin saakka selvinneet • Panostamalla • tieteeseen – vrt. uusin Tieteen tila -raportti • koulutukseen – vrt. PISA-menestys • tuotekehitykseen sekä • Kehittämällä innovaatiojärjestelmäämme • Näin synnytämme uutta henkistä ja taloudellista toimintaa ja luomme työtä

4. Mutta tämän tietävät kaikki muutkin teollisuusmaat • Ja ongelmatkin ovat pitkälti samat • ikääntyminen ja teollisuustyön karkaaminen muualle • Myös perusstrategia on monissa maissa sama • yritetään lyhentää aikaa, joka kuluu perustutkimuksen oivalluksesta myytävään tuotteeseen tai palveluun • tarvittavat kehityspanokset usein todella suuret – esim. uuden lääkkeen kehittäminen ja Suomi, joka on pieni kansantalous • Perustutkimuksen näkökulmasta • tämä on hyvä strategia • olemme mielellämme mukana talkoissa • perimmäinen tehtävämme on rakentaaparempaa huomista seuraavalle sukupolvelle

5. Ongelmana aikaikkuna • Talouselämän aikaikkuna on lyhimmillään kvartaali • tyypillisesti kuitenkin jokunen vuosi • tarkoituksenmukaista yritystoiminnan näkökulmasta • Politiikan aikaikkuna • Suomessa se on käytännössä asettunut vaalikaudeksi • hallitusohjelma pyritään toteuttamaan vaalikauden istuvan hallituksen aikana – vrt. kiire uuden yliopistolain toteuttamisessa • tarkoituksenmukaista politiikan näkökulmasta • poliitikkojen tehtävä on ratkoa ongelmia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti – esim. laman torjunta • Entä perustutkimuksen aikaikkuna? • valaisen asiaa kahdella esimerkillä

6. Kyykäärmeitä, pupujusseja ja verenpainetta • Tarinan kuulin professori Karl Åkermanilta • Ja nyt sivun verran sisälukua, jotta yksityiskohdatmenevät oikein... • Aloitamme 1890-luvulta • Ja päädymme 1970-luvulle • Tiesivätkö Tigerstedt (1853 – 1923) jaBergman havaintonsa johtavan tärkeänlääkkeen syntymiseen 80 vuotta myöhemmin...?

7. Herra Fourier ja kännykät • Tämän olen kuullut Yrjö Neuvolta • Nyt sisälukua vain yhden lyhyen kappaleen verran • Aloitamme 1800-luvun alusta • Ja päädymme 2000-luvun alkuun • Ymmärsikö Jean Babtiste JosephFourier (1768 – 1830), että hänenlaskumenetelmiään tullaan käyttämään3G-kännyköissä 200 vuoden kuluttua...?

8. Mikä on johtopäätös? • Perustutkimuksen aikaikkuna on kymmeniä tai satoja vuosia • Me emme koskaan voi tietää, mihin tämän päivän tutkimustuloksia voidaan ja tullaan käyttämään tulevaisuudessa • Perustutkimus synnyttää polkuja kohti tuntematonta tulevaisuutta • Jälkeenpäin arvioiden on helppo tunnistaa innovaatioketjuja, joista on hyötyä ihmisille • Johdattelen esitykseni kohti loppua kysymyksellä; onko perustutkimuksen vaikuttavuutta järkevää yrittää mitata jollakin tavalla? US Starship Enterprise (NCC-1701) – päällystön palveluspuku tulevaisuudessa 50 vuotta sitten

9. Vastauksia on kaksi • Ensimmäinen vastaus on selkeä EI! • Yksittäisen perustutkimusjulkaisun vaikuttavuutta tai yhteiskunnallista hyödyllisyyttä ei ole mielekäs edes yrittää mitata tai muuten arvioida • Sama koskee yleensä myös kokonaisia tutkimushankkeita • Poikkeuksiakin toki on • esimerkiksi läpimurto lääkekehityksessä • mutta silloinkin perustutkimukseninnovaatiopolku saattaa ollavuosikymmenten mittainen – vrt.verenpainelääkkeen tarina

10. Se toinen vastaus • Toinen vastaus on yhtä selkeästi KYLLÄ! • Mutta ydinkysymys on mitä mitataan? • Kansakuntien ja laajemmin koko ihmiskunnan hyvinvointia • Ja sen kehittymistä • Otan yksinkertaisen esimerkin Suomesta Alien – ihmistä kehittyneempi olio...?

11. Odotettavissa olevan eliniän kehittyminen Suomessa • Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vastaansanomaton mittari on kuolema • 1880-luvulla eliniän odote oli noin 40 vuotta • 2000-luvun alussa eliniän odote on noin80 vuotta • Välittömät syyt ovat moninaiset • vaurastuminen • turvattu elintarvikkeiden saatavuus (maatalous, logistiikka) • terveydenhuollon kehittyminen • väestön koulutustaso • jne., jne., jne. • Mutta • kaiken takana viime kädessä tieteellinen tutkimus • ja siihen perustuva koulutusjärjestelmä • Ja innovaatiojärjestelmä

12. Paikkammme rikkaiden maiden joukossa on työllä ansaittu • Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perustutkimus on aina hyödyllistä • Kunhan tarkastelun aikaikkuna on riittävän pitkä • Ja mitataan oikeita asioita • henkistä ja aineellista hyvinvointia väestön tasolla • ja luonnollisesti tieteen tasoa vertaisarviointien kautta • Sekä kykyämme ja haluamme uusintaa kansakuntamme osaamispääoma sukupolvi toisensa jälkeen • Valtavia investointeja • maisteriksi vie 25 vuotta, tohtoriksi 30 vuotta • Tutkimusta pitäisi Suomessa resurssoida nykyistä enemmän • ja hyväksyä myös riskirahoitukseen nykyistä paljon enemmän resurssia • ja alkaa puhua vaikuttavuudesta älykkäästi