TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus

1. TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 5.5.2011

2. TAUSTAA Kokeilu: liikenteessä tapahtuva ajon arviointi. - LINTU-julkaisu 4/2005 (Peräaho & Keskinen) - yhteistyö: Neuroarviot Oy Itsenäinen osa LINTU-selvitystä vuodelta 2004: ”Iäkkäiden kuljettajien ajokykyarvioinnin tila” (Hernetkoski, Katila, Peräaho, Keskinen). - yli 65-vuotiaat kuljettajat - ei julkaistu - jatko 2011 (lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus)

3. KOKEILUN TAVOITTEET • Kuinka kaksi potentiaalisesti ongelmallista kuljettajaryhmää suoriutuu ajokykyä mittaavassa ajokokeessa. 2. Kuinka kuljettajat itse sekä heidän puolisonsa arvioivat ajokyvyn eri osa-alueita. - kysymyksiä DBQ + DBQ Sweden 3. Kuinka ajokoetulokset korreloivat muutamien neuropsykologisten testien tuloksien kanssa.

4. KOERYHMÄT Muistihäiriö-kuljettajat - 19 kuljettajaa, joilla muistihäiriö-diagnoosi (16 Alz) - MMSE 30 – 20 välillä (”varhainen” tai ”lievä”), ka 26,5 - CDR=1 (”lievä”) - Ei muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta - Ikä 56 – 82 (k-ikä 67) Neuro-kuljettajat - 22 kuljettajaa, joilla aivoverenkiertosairaus (aivoinfarkti) - Ei muistihäiriöitä - Ei muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta - Ikä 55 – 76 (k-ikä 62) • Molemmille ryhmille testaus + ajokoe

5. VERROKKIRYHMÄT Testiverrokit - 31 tervettä kuljettajaa - Ikä 55 – 73 (k-ikä 63) - Ei ajokoetta > Testitulosten perustaso Ajokoeverrokit - 25 tervettä kuljettajaa - Ikä 56 – 81 (k-ikä 69) - Ei testattu > Ajamisen perustaso

6. AJON ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Muunnelma kuljettajantutkinnon ajokokeesta. - tavoitteena mitata ajokykyä - kulj.tutkinnon ajokoe mittaa lähinnä ajotaitoa Ajokyvyn arviointiin erikoistunut liikenneopettaja. - ei ennakkotietoa testituloksista 10 min. perehtymistä + 50 min. ajamista. Normaali keskipäivän liikenne. Helposta ympäristöstä vaativampaan. 50 % ohjeistettua / 50 % ei-ohjeistettua.

7. Arviointi ajon aikana:

8. Ajon jälkeen arvio turvallisen ajamisen edellytyksistä. • Arvioijan ”tuntuma” osa-alueittain • Plussat ja miinukset: tekee virheen – • huomaa virheen ja korjaa + Selvästi Heikko Siltä Vahva Selvästi heikko väliltä vahva Ajolinja Ajojärjestys jne.

9. TESTIT • WienerTestsystem –testistö. • Tietokone (näyttöruutu, painikkeet jne.) • 4 testiä valittiin • - Valintakriteerinä kliininen ja tutkimuksellinen näyttö toimivuudesta

11. 1. DeterminationTest - 10-15 min. - nopeasti vaihtuvia ääni- ja väriärsykkeitä - pakkotahtinen monivalintatilanne - sopeutuu perus-suoritustasoon, jolloin vaadittu suoritustaso hieman korkeampi > informaatiotulva, aikapaine > hätääntyminen, lukkiutuminen 2. SignalDetectionTest - 15-20 min. - näönvarainen etsintä > olennaisen havaitseminen > havainnoinnin tarkkuus ja nopeus > keskittymiskyky

12. 3. TachistoscopicTrafficTest - 10-15 min. - liikennetilanteiden havainnointi (kuvia) > visuaalinen havaintokyky ja nopeus 4. PeripheralPerceptionTest - 15-20 min. - toiminnallinen näkökenttä vaakatasossa > näkökentässä tapahtuvan muutoksen havaitseminen ( Lääkäriliiton kysely 2005: Näkökenttä dementian ohella keskeinen ongelma-alue arvioinneissa )

13. AJOKOKEEN TULOKSET

14. Ajoverrokit Selviytyivät hyvin. Vähän virheitä (riketasoa, ei yhtään konfliktia). Ongelmat: ajolinja ja havainnointi. Iällä ei yhteyttä virheisiin tai arviointiin.

15. Muistihäiriö-kuljettajat Keskim. sama taso kuin verrokkien heikoin kolmannes. Selvästi enemmän vaaraa lisääviä virheitä ja konflikteja. Erityiset ongelmat: - toiminnanohjaus - itsenäinen ajaminen / eksyminen - ohjeiden unohtaminen - hätääntyminen - havainnointi, ajonopeus, merkinannot ja ajolinja. Auton käsittely ja liikenteen ohjaus: ei ongelmia ! MMSE:n yhteys arviointiin .36 (NS.).

16. Turvallisen ajamisen arvio: Muistihäiriö-kuljettajat

17. 4 parhaiten selvinnyttä kuljettajaa Ei ongelmia, turvallisuuden tuntu 5 ylemmän keskitason kuljettajaa Kokonaisuutena turvallista Merkinnät riketasoa, ei vaaratilanteita Lieviä toiminnanohjauksen puutteista > ennakointi, suunnistaminen > reagointi usein viime hetkellä

18. 5 alemman keskitason kuljettajaa Ajaminen riskipitoista ja toimintakyvyn rajoilla Selviä muistamis- ja suunnistamisongelmia Reagoinnin hitaus Kova rutiini auttoi selviytymään 5 heikointa kuljettajaa Ajaminen selvästi vaarallista Kaikki osa-alueet heikompia kuin muilla Vakavia muistiongelmia, eksymistä Heikot edellytykset itsenäiselle ajamiselle Mutta rutiini auttoi: ajamisen tekninen hallinta OK, ajo sujui jos vieressä istuja antoi ohjeita.

19. Neuro-kuljettajat Sama yleiskuva kuin muistihäiriökuljettajilla. Selvästi enemmän vaaraa lisääviä virheitä ja konflikteja kuin verrokeilla. - havainnointi, ajolinjat keskeisiä - motoriikka - myös nopeuden sääntely, merkinannot - väsyminen Ajamisen tekniikka ja säännöt: ei ongelmia ! Vaikeammin arvioitavia kuin muistihäiriö-kuljettajat. - ongelmat vähemmän selväpiirteisiä

20. Turvallisen ajamisen arvio Neuro-kuljettajille

21. 6 parhaiten selvinnyttä kuljettajaa Ajaminen ongelmatonta 9 keskiryhmän kuljettajaa Epäyhtenäinen ryhmä Ei suuria virheitä, mutta epävarma vaikutelma Ajokoe ei yksin anna riittävää kuvaa 7 heikointa kuljettajaa Moninaisia ongelmia Tilanteiden hahmottaminen, motoriikka, havainnointi Ei edellytyksiä ajaa itsenäisesti

22. TESTIEN JA AJOKOKEEN YHTEYDET

23. 1. Toiminnallinen näkökenttä Näkökentällä ei yhteyttä virheiden määrään. - muistihäiriö .38; NS. - neuro -.10; NS. Kuitenkin.... - heikommin ajaneilla keskimäärin kapeampi - enemmän havainnointi- ja ajolinjavirheitä niillä, joilla alle tai lähellä 120o (minimivaatimus ajokorttilk. 1) Muistihäiriökuljettajilla: Mitä pidempi reaktioaika testissä…. - sitä enemmän virheitä ajossa (.49; <.05)

24. 2. Monivalintatesti (DT) Molemmissa koeryhmissä keskimäärin… - vähemmän oikeita valintoja - pidemmät reaktioajat … kuin testiverrokeilla. Turvallisen ajamisen arvio vs. - valinnat (.44; <.01) - reaktioaika (-.56; <.01) Virheiden määrä ajossa vs. - valinnat (-.40; <.05) - reaktioaika (.59; <.01)

25. 3. Näönvarainen etsintä (Signal) Molemmat koeryhmät…. - suoriutuivat hitaammin - vähemmän havaintoja ….kuin testiverrokit. Turvallisen ajamisen arvio vs. - oikeat havainnot (.40; <.01) - reaktioaika (-.51; <.01) Virheiden määrä ajossa vs. - oikeat havainnot (-.16; NS.) - reaktioaika (.28; NS.)

26. 4. Liikennetilanteiden havainnointi Molemmilla koeryhmillä…. - vähemmän oikeita havaintoja ….kuin testiverrokeilla. Turvallisen ajamisen arvio vs. - oikeat havainnot (.33; <.05) - havaintonopeus (NS.) Virheiden määrä ajossa vs. - oikeat havainnot (-.30; NS.) - havaintonopeus (NS.)

27. YHTEENVETO

28. Testitulokset saman suuntaiset kuin ajokoe. Monivalintatilanteita simuloiva testi (DT). - ennusti parhaiten ajamisen sujumista Huonosti testeissä menestyvät pärjäsivät hyvin ajossa ja päinvastoin. Testit ennustavat ajokykyä vain selvissä tapauksissa.

29. Testit paikallaan vähemmän selväpiirteisissä tapauksissa? - esim. neuro-kuljettajien ”keskiryhmä” Ongelma: testit normitettu nuorille ja keski-ikäisille. > käyttö vaatii kokemusta iäkkäistä Testit yksinkertaistettuja: Elävän ympäristön vaikutus?

30. Siis.... Ajokoe liikenteessä ensisijainen menetelmä. - Konkreettisempi kuin testit - Helpommin perusteltavissa (palaute!) Testien kautta lisätietoa. Kokonaisuus ratkaisevaa. > kliinikon ja ajon arvioijan yhteistyö

31. Mitä kriteeriä tulisi ajokokeessa käyttää? - virhemäärää vai ”tuntumaa”? - viime hetken ratkaisut, hätäily, eksyminen eivät välttämättä konkretisoidu virheinä. - mikä on sallitun rajoissa? Ajo-oikeus joko on tai ei ole. - ”hyväksytty varauksin”? - rajoitettu ajo-oikeus?

32. Ajokokeen sisältö: Ajoaika riittävän pitkä - minimoi tilannetekijöiden vaikutukset Myös vahvuudet arviointiin - heikkoudet eivät ylikorostu Normaaliolosuhteissa - ei liian helppoa eikä liian vaikeaa Itsenäistä ajamista - toiminnanohjauksen puutteet paljastuvat - ohjeistettu pilkkoo hallittaviin osiin

33. LYHYESTI LINTU 2004 TULOKSISTA 284 terveyskeskuslääkäriä (56 % naisia) Tyypillinen ajokyvyn arviointi keskimäärin 18 min., tyypillisimmin 25 min. Kuinka usein kysyy potilaskäynnin yhteydessä autolla ajamisesta? 71 % tarvittaessa 28 % ei koskaan 1 % aina ”Tarvittaessa” - sairauden tai lääkityksen yhteydessä (27 %) - fyysisen tai psyykkisen suoriutumisen yhteydessä (19 %) - erityisten sairauksien tai oireiden yhteydessä (14 %)

34. Lääkäreiden tietolähteet ajokykyselvityksissä:

35. Ns. Lääkärin toteamia ajokykyyn vaikuttavia asioita (n=957): Ns. **9 kuljettajaa vastasi ”dementia”.

36. KIITOS!