1 / 30

Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät

Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät. Ikaalinen 30.3. 2011 Tommi Helminen Teija Kouhia. OPETTAJIEN YHTEISTYÖN KOROSTUMISEEN LIITTYVÄT MUUTOKSET. Yhteiskunnan muutos. Koulun organisaation muutos. Yhteistyön tärkeys. Opettajan työn sisällön muutos. OPS- uudistus.

etoile
Download Presentation

Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Pedagoginen yhteisvastuu ja joustavat opetusryhmät Ikaalinen 30.3. 2011 Tommi Helminen Teija Kouhia

  2. OPETTAJIEN YHTEISTYÖN KOROSTUMISEEN LIITTYVÄT MUUTOKSET Yhteiskunnan muutos Koulun organisaation muutos Yhteistyön tärkeys Opettajan työn sisällön muutos OPS- uudistus KT Arto Willmania mukaillen (2001)

  3. 4. Itsekeskeinen toiminta KT Arto Willman (2001)

  4. YHTEISTYÖN MUUTOKSEN HAASTEET MUOTO SUHDE INTRESSIT yksin klikit mukava keinotekoinen yhteistoiminta Ideoiden kertominen auttaminen jakaminen saumaton yhteistyö samankaltaisuus erilaisuus tasapainoisuus riskien jako luottamus kiireettömyys nöyryys reilu vaihto Hargreaves (1994), KT Arto Willman (2001)

  5. Millaista pääomaa sinun työyhteisössä on?

  6. MITÄ VOIMAVAROJA SINULLA REHTORINA ON VAIKUTTAA MUUTOKSEEN? Psykologinen pääoma Ammatillinen pääoma Sosiaalinen pääoma Organisaation pääoma Ympäristön pääoma MITÄ TARVITSET MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEEN?

  7. TYÖYHTEISÖN MUUTOKSEN KOHTAAMISEN VOIMAVARAT Psykologinen pääoma Ammatillinen pääoma Sosiaalinen pääoma Organisaation pääoma asenne motivaatio itsehallinta rohkeus osaaminen arvostus kokemus yhteinen tahtotila tavoitteet roolit pelisäännöt sopimukset resurssit hallinto ohjeet ohjautuminen laki KT Arto Willmania mukaillen (2001)

  8. Mieluummin tuttu helvetti kuin tuntematon paratiisi

  9. Yhteispedagoginen vastuuttaminenPälkäneen yhteiskoulussa

  10. OHJAUS PALAUTE PROSESSIT, PERUSTOIMINTA KT Arto Willmania mukaillen (2001)

  11. Miksi yhdessä? Hyvä johtaminen mahdollistuu (ylhäältä alas ja alhaalta ylös) Osallisuuden mahdollistuminen (vallan ja vastuun jakaminen, vaikuttamisen mahdollisuus, ihmisten sitoutuminen) Työhyvinvoinnin edistäminen (ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen, yhteisvastuullisuus) Muutosvalmiuden edistäminen (haasteiden ja muutosten yhteisöllinen hallinta ja keinot, aktiivisen vaikuttamisen mahdollisuus) Yhdessä oppimisen ja osaamisen kehittäminen (oman, yhteisön osaamisen uudistaminen) Organisaation resurssien hyödyntäminen (taidot, tiedot, sosiaalinen pääoma) Yhteisöllisten rakenteiden kehittäminen (roolit, vastuut ja tehtävät, työnjako, haasteet ja toiminta tasapainossa) Yhteisöllisten prosessien hallinta ja kehittäminen (laatu, johtaminen)

  12. SAMANAIKAISOPETUS -mahdollista vai mahdotonta? • samoilla resursseilla enemmän tukea • huomio erityisesti harmaan vyöhykkeen oppilaisiin • mahdollistaa paremmin eriyttämisen, myös lahjakkaat • kehittää opettajan työmenetelmiä • parantaa työssä jaksamista • parantaa oppilaan motivaatiota ja itsetuntoa • vähentää HOJKSattujen oppilaiden määrää

  13. SAMANAIKAISOPETTAJUUDELLA • kehitytään oppilastuntemuksessa • mahdollistetaan laatu määrän sijaan • huomioidaan oppilaiden ja ryhmien erilaiset tarpeet • mahdollistetaan oppilaiden osallistaminen • vastuutetaan ja sitoutetaan oppilaita – esim. itsearviointi • huomioidaan oppilaiden motivaatio ja kiinnostuksen kohteet • parannetaan oppilaiden itsetuntoa – huomioidaan oppilaan lähikehitysvyöhyke • muokataan tietoa oppilaiden valmius huomioiden • muokataan oppimateriaalia ja ohjausta • käytetään monipuolisia työskentelytapoja • kehitetään kollegan taitoja – reflektoidaan

  14. JOUSTAVAT MATEMATIIKAN JA RUOTSIN OPETUSRYHMÄT 1. Perusryhmä 2. Keskiryhmä 3. Syventäväryhmä

  15. SAMANAIKAISOPETTAJUUS • MATEMATIIKKA • 7-8 luokilla 2 aineopettajaa opettavat yhdessä • Tunnit palkitettu jaksoittain • 9 luokalla oppilas itse valitsee kolmesta ryhmästä itselleen sopivimman ryhmän • 1 ryhmä: aine- ja erityisopettaja • 2 ryhmä: aineopettaja ja avustaja • 3 ryhmä: 2 aineopettajaa TAI aineopettaja + • 4. ryhmä: aineopettaja

  16. SAMANAIKAISOPETTAJUUS • RUOTSI • 7. luokan jälkeen oppilas valitsee ryhmänsä • Tunnit palkitettu samaan aikaan • 1.ryhmä: 2 aineopettajaa • 2. ryhmä: aineopettaja ja siviilipalvelusmies • 3. ryhmä: aineopettaja

  17. OPETUS, SISÄLLÖT JA KOKEET • tunnit lukujärjestyksessä samaan aikaan • kukin ryhmä etenee omaan tahtiin • koe kaikilla samaan aikaan • kokeen jälkeen kaikki samassa kohdassa • sisältö, koealue ja koe kaikilla samat • HOJKS- oppilaalla oikeus yksilölliseen kokeeseen

  18. RYHMÄN VAIHTAMINEN • ryhmää voi vaihtaa • ryhmän vaihto käy parhaiten kokeen jälkeen • opettaja voi suositella ryhmän vaihtamista • oppilas tai huoltaja voi pyytää ryhmän vaihtoa • ryhmän vaihto keskustellaan aina opettajien ja oppilaan kanssa • kannustetaan ja tuetaan yrittämään parhaansa

  19. JOKAPÄIVÄINEN JOUSTAVUUS JA YHTEISTYÖ • pienryhmään voi tulla, vaikka ei olisi tehostetun eikä erityisen tuen päätöstä, pienryhmäläiset voivat olla yleisopetusryhmässä, erityis- ja aineenopettajan säännöllinen yhteistyö • KAHDEN SUUNTAINEN INTEGRAATIO • aineopettajat eriyttävät tehtäviä ja laativat helpotetun kokeen • oppilaiden tuki räätälöidään yksilöllisesti käyttäen VASTUUTTAMISTA : oppilas – huoltaja – aineenopettajat – erityisopettaja - OHR • ERITYISOPETTAJIEN TOIMENKUVAT JOUSTAVIA

  20. DELEGOIVA JOHTAMISOTE • rehtori sopii tavoitteet ja rajat (pohjustus) • luottamus opettajiin ja valtuutus johdon puolelta toimia sovitun suunnan mukaisesti • raportointi rehtorille ja prosessin yhdessä arviointi tuloksien ja kokemusten perusteella • ryhmän hyvään työmotivaatioon vaikuttaa: 1) vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 2) toimintaehtojen selkeyttäminen 3) koulun johdon kannustus ja tuki

  21. REHTORI JOUSTAVUUDEN MAHDOLLISTAJANA • opettajien välinen yhteistoiminta kaiken ydin -> rehtorin annettava ”tilaa” opettajien ryhmäytyä ja hakea yhteisiä toimintatapoja • mahdollisena karikkona opettajien liian suuret käytänne-erot esimerkiksi arvioinnissa -> tällöin rehtorin linjattava toimintaa ja käytävä pedagogisia keskusteluja yhteisymmärryksen löytämiseksi • arviointi (kehittymisen edellytys!)

  22. LUKUJÄRJESTYKSESSÄHUOMIOITAVAA • löydyttävä sopiva yhdistelmä opettajia (kahden koulun yhteiset opettajat haastavia sijoittaa reunaehtojen vuoksi, jos ei hallinnollisesti yksi yksikkö) • erityisopettajan työkuorma (voitava joustavasti siirtää oppilaita talon sisällä) • sijoitettava lukujärjestykseen aivan kärkipäässä (sama ajattelutapa kuin valinnaisaine-palkkien kohdalla)

  23. MUUTOS KOHTI YHTEISÖLLISYYTTÄ Vapaaehtoisuus, alhaalta ylös ja ylhäältä alas (aito kiinnostus) Selkeä kytkös olemassa oleviin ja todettuihin asioihin, koulun arkeen Vastuun ja vallan delegointi Osallisuus (suunnittelu – toteutus - arviointi) Jatkuva informointi (säännöllinen palaute) Epävirallisen organisaation ja alakulttuurien huomioiminen Pienten askelten realismi Vastustuksen huomioiminen ja kohtaaminen Epäonnistumisten hyödyntäminen(oppiva organisaatio) KT Arto Willman (2001)

  24. YHTEISÖLLINEN MUUTOS JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN • Ei voi muuttaa mekaanisesti vaan inhimillisten proses-sien välityksellä • Muutos ei ole suoraviivainen, vaan epäjatkuva: oppi-misprosessi, ei suoritus • Muutos on kuin verkon solmut, jotka aktivoituvat eri tavoin ja vaikuttavat toinen toisiinsa • Muutos ilmenee viestinnän ja toiminnan muutoksina KT Arto Willman (2001)

  25. MYÖTÄISIÄ MUUTOKSEN TUULIA! tommi.helminen@palkane.fi teija.kouhia@palkane.fi

More Related