Rehellisyys ja neuvottelu

1. Rehellisyys ja neuvottelu Lassi Ahlvik 19.11.2008 s.147-157

2. Esityksen rakenne 1) Tiedonsiirto kilpailussa 2) Bluffaus ilmiönä 3) Neuvottelu ja kaupankäynti

3. Tiedonsiirto kilpailussa • Eläinten välittämä tieto voidaan jakaa kahteen luokkaan: • 1) Tieto resurssinhallintavoimasta • Vaikuttaa taistelun lopputulokseen, esim. koko • Muutos tässä aiheuttaa haittaa eläimelle taistelun ulkopuolella • 2) Tieto motivaatiosta • Mitä eläin tulee tekemään seuraavaksi • Mahdollista muuttaa pienin kustannuksin

4. Tiedonsiirto kilpailussa • Kilpailuja seuraamalla on todettu neljä faktaa • Eläimillä useita toimintoja, joihin liittyy signaali • voidaan järjestää aggressiivisuuden mukaan • Signaaleissa on mukana informaatiota • kyseisen eläimen signaali ennustaa sen seuraavan toiminnon • Informaatiota otetaan vastaan • eläimen signaali vaikuttaa vastapuolen käyttäytymiseen • Kilpailu alkaa matalalta aggressiivisuusasteelta, ja kukin eläin vastaa toisen aggressiivisuuden kasvuun

5. Tiedonsiirto kilpailussa • Kertovatko signaalit pitkän tähtäyksen suunnitelmista • Hyökkäys ei yleensä seuraa mitään signaalia suurella todennäköisyydellä • Jotkut signaalit ennustavat kuitenkin eläimen luovuttamisen • Kahdella eri signaalilla voi olla sama vaikutus vastaanottajalle, mutta eri lähettäjälle

6. Tiedonsiirto kilpailussa • Taistelukala, Simpson (1968) • Signaalien ja voiton välillä ei korrelaatiota • Ainoana poikkeuksena kiduksien suojan nosto taistelun viimeisen kahden minuutin aikana • Punajuovaviiripyrstö, Dow (1976) • Aggressiivisin toiminto oli yleisempi voittajilla ensimmäisen neljänneksen aikana • Syynä saattaa olla keinotekoiset olosuhteet

7. Tiedonsiirto kilpailussa • Kääpiöakara, Jakobsson (1979) • Eroavaisuuksia käyttäytymisessä voittajien ja häviäjien välillä • Jos kala oli suurempi kuin toinen, se käyttäytyi eri tavalla, eli kyseessä resurssinhallintavoima • Suppilohämähäkki, Riechert (1978) • Voittajan todettiin käyttävän useampia toimintoja kuin häviäjän

8. Bluffaus ilmiönä Jos jonkin signaalin uskotaan johtavan hyökkäykseen varmasti, sen käyttö saattaa aiheuttaa toisen osapuolen perääntymisen Tällaista toimintoa kannattaa käyttää, vaikka aikomus ei olisikaan hyökätä Lopulta signaali menettää merkityksensä Runsaasti erilaisia uhkailusignaaleja kuitenkin esiintyy luonnossa

9. Bluffaus ilmiönä • Syy uhkailusignaalien esiintymiseen • Useita signaaleja, joista eniten käytetyt menettävät merkityksensä, mutta vähiten käytetyt toimivat • Signaalien teho syklimäinen

10. Neuvottelu ja kaupankäynti • Neuvottelutilanne • Kilpailijat kamppailevat jaettavasta resurssista • Jokainen osapuoli hyötyy resurssin jakamisesta enemmän kuin siitä taistelemisesta • Neuvottelujen kariutuminen mahdollista • Seurauksena taistelu tai resurssin menetys • Epätäydellinen tai täydellinen informaatio • Epätäydellisen informaation pelissä pelaajat eivät tiedä toistensa hyötyjä • Neuvottelujen kariutuminen todennäköisempää

11. Neuvottelu ja kaupankäynti • Havaintojen avulla on todettu, että… • Osapuolilla on oltava laaja valikoima erilaisia signaaleja • Mitä suurempi on osapuolten tietämättömyys, sitä todennäköisemmin neuvottelut kariutuvat • Se osapuoli jolla on vähemmän hävittävää kariutumisesta on halukkaampi ottamaan riskin, että se tapahtuu

12. Neuvottelu ja kaupankäynti • Esimerkkinä lintujen reviirinjakoneuvottelu • Kaksi lintua yksiulotteisessa ympäristössä • Alueen minimisäde d, maksimisäde l

13. Neuvottelu ja kaupankäynti Linnut antavat signaalin, joka kertoo alueen arvon heille Jos kaksi lintua näyttää maksimisignaalia samassa pisteessä, tuloksena on taistelu tai perääntyminen Taistelu aiheuttaa molemmille osapuolille kustannuksen C, ja häviäjä joutuu perääntymään sisäalueensa reunalle Lähtevän linnun saama palkkio on R

14. Neuvottelu ja kaupankäynti • Kolme strategiavaihtoehtoa: • Haukka: näyttää maksimisignaalia etäisyyteen l asti ja hyökkää jos tarpeellista • Rehellinen: Käyttäytyy kuin haukka etäisyyteen d asti, sen jälkeen ilmoittaa rehellisesti alueen arvon itselleen • Bluffaaja: Käyttäytyy kuin haukka etäisyyteen d asti, sen jälkeen näyttää maksimisignaalia etäisyyteen l asti, mutta perääntyy taistelun uhatessa

15. Neuvottelu ja kaupankäynti • Tapaus a): toisen linnun maksimisäde yltää vastustajan sisäalueen sisälle • Taistelun häviäjä joutuu aina lähtemään • Rehellinen paljastaa bluffaajan, kun bluffaaja koittaa tunkeutua sen sisäalueelle, ja saa suuremman hyödyn

16. Neuvottelu ja kaupankäynti • Sisäalueen reunalla taistelusta saatu hyödyn tulee olla sama kuin pakenemisen • Nyt matriisin muodoksi saadaan • Ja kun C=1 (Smithin oletus)

17. Neuvottelu ja kaupankäynti • Tapaus b): linnun maksimisäde ei yllä vastustajan sisäalueen rajojen sisälle • Nyt bluffi onnistuu, ja rehellinen luulee bluffaajaa haukaksi ja perääntyy

18. Neuvottelu ja kaupankäynti • Tapaus a) • ESS on haukka, kun C<1/4 • ESS on rehellinen, kun C>1/4 • Tapaus b) • ESS on haukka, kun C<2, ja • Haukka/bluffaaja, kun C>2 • Täydellisen informaation pelissä osapuolet tietävät pelaavatko a)- vai b) tapausta

19. Kotitehtävä Reviirinjakoesimerkissä oletettiin, että kahden bluffaajan kohtaamisessa ne paljastavat toisensa samanaikaisesti ja jakavat saaliin kuin rehelliset yksilöt. Pohdi tätä oletusta, ja esitä oma teoriasi tapahtumien kulusta sekä kirjan kuvien 33.a), että 33.b) tapauksessa.

20. Sanasto Breakdown = neuvottelujen kariutuminen Betta splendens = taistelukala A. striatum = punajuovaviiripyrstö Nannacara anomala = kääpiöakara Agelenopsis aperta = suppilohämähäkki