120 likes | 755 Views
Veli-Matti Huusko TTE4SN4Z Hannu Savilaakso TTE4SN4Z. Neuvottelu ja kommunikointi eri kulttuureissa. Kansainvälinen kommunikointi. Kansainvälinen kommunikointi on eri kulttuureista olevien ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu sekä sanallisesti että sanattomasti.
E N D
Veli-Matti Huusko TTE4SN4Z Hannu Savilaakso TTE4SN4Z Neuvottelu ja kommunikointi eri kulttuureissa
Kansainvälinen kommunikointi Kansainvälinen kommunikointi on eri kulttuureista olevien ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu sekä sanallisesti että sanattomasti. Tietyissä kulttuureissa on myös sisäisiä eroja.
Kansainvälisiin neuvotteluihin on valmistauduttava perehtymällä hyvin kohdemaan kulttuuriin. On hyvä selvittää kyseisen kulttuurin arvoja, ajattelu- ja toimintatapoja. Lisäksi kulttuurituntemuksen avulla pystyy antamaan itsestään vakuuttavan ja asiantuntevan mielikuvan neuvottelutilanteessa sekä ymmärtämään paremmin toisen osapuolen toimintaa.
Kulttuurien välisiä eroja Kielet Kieli on tärkeä osa kulttuuria. Sen avulla kulttuuria välitetään ja siirretään. Maailmassa puhutaan yli 6000 kieltä, joista 100 suurinta kieltä kattaa noin 95% maailman väestöstä.
Kielitaito Vieraan kielen osaaminen on toisen henkilön käyttämän kielen ymmärtämistä ja oman itsensä ilmaisemista ymmärrettävästi sekä suullisesti, että tarvittaessa kirjallisesti. Tunnettu tosiasia on että kielelliset virheet annetaan helpommin anteeksi kuin pragmaattiset virheet.
Kansainväliset kontaktit edellyttävät ammattikielitaidon lisäksi myös selviytymiskielitaitoa, keskustelukielitaitoa ja sosiaalista kielitaitoa. Selviytymiskielitaitoon kuuluu tietää esimerkiksi, miten maassa tervehditään, esittäydytään, puhutellaan, annetaan ja vastaanotetaan käyntikortti. Keskustelukielitaitoon kuuluu millaiset ovat keskustelun säännöt. Esim. miten hiljaisuuteen tulee reagoida, miten epäröinti verbalisoidaan, miten puhuja keskeytetään, miten eriävä mielipide ilmaistaan sekä mitkä keskustelunaiheet ovat tabuja.
Sosiaalisen kielitaidon omaava henkilö osaa ilmaista ajatuksensa ja tunteensa siten, että asiasisällön ohella kuulijalle välittyy myös viestin kohteliaisuusaste ja sävy. Kielen kulttuurisidonnaisuus Jokaisessa kulttuurissa on hallittava kyseisen kulttuurin tavat ilmaista muun muassa erilaiset käsitteet, arvot, sosiaalinen eriarvoisuus, tunteet, kieltäytyminen, kritiikki, tabut sanat, sanonnat, sananlaskut, vertauskuvat ja vitsit.
Nonverbaalinen viestintä Toisista saamamme vaikutelmat perustuvat suurelta osalta nonverbaaliseen viestintään. Nonverbaalinen viestintä (esim. eleet, ilmeet, katsekontakti, koskettelu, fyysinen etäisyys) luo vaikutelmia läheisyydestä tai etäisyydestä, välittömyydestä tai varautuneisuudesta. Työelämässä, esimerkiksi tuote-, projekti- tai yritysesittelyissä, nonverbaalisen viestinnän on todettu vaikuttavan mm. siihen, miten asiantuntevana tai yritykseensä ja asiaansa sitoutuneena esittäjää pidetään.
High/low context Edward T. Hallin luomat käsitteet high ja low context viittaavat kielellisen ja nonverbaalin viestinnän prosessointiin. High context -viestinnässä hyödynnetään kaikkia mahdollisia vihjeitä sanoman merkityksen ymmärtämiseksi (mm. ilmeitä, eleitä, mutta myös taustatietoja tilanteesta ja henkilöstä). Kontekstuaalista tietoa käytetään siis mahdollisimman tehokkaasti.
Low context -viestinnässä sanallisen viestin merkitys korostuu. Hallin mukaan low context -viestintä prosessointi on yleistä erityisesti Pohjoismaissa, amerikkalaisessa valtakulttuurissa ja Saksassa. High context -prosessointia taas käyttävät useissa tilanteissa esimerkiksi aasialaiset ja latinalaisamerikkalaiset. High ja low context -asetelma tulisi kuitenkin nähdä jatkumona: kaikissa kulttuureissa on tilanteesta ja viestintäsuhteesta riippuen sekä korkean että matalan kontekstin viestinnän piirteitä.
Lähteet • Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa • http://www.kielijelppi.fi/neuvottelutaito/monikulttuuriset-neuvottelut