Viikonlopun järjestivät Nuorten Keskus ry:n Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishanke

1. Viikonlopun järjestivät Nuorten Keskus ry:n Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishanke Nuori aikuinen kirkon jäsenenä –projekti Kirkkohallitus Helsingin seurakuntayhtymä / nuorten aikuisten projekti Osallistujat olivat nuorisotyöntekijöitä ja nuorisopastoreita erikokoisista seurakunnista eri puolilta Suomea (2/hiippakunta) KIRKON NUORISOTOIMINNAN TUULETUSVIIKONLOPPU 20.-22.4.07visiointia, kehittämistä ja ideoiden jakamista

2. Esitys sisältää seminaarissa pidettyjen alustusten materiaalia sekä ryhmissä ja yhteisesti käydyn keskustelun koontia, kysymyksiä ja löytöjä. Alustajina toimivat ja lisätietoja antavat Johanna Koivisto, Tarja Liljendahl & Eija Kallinen, Nuorten Keskus ry Pekka Tukeva, KKN Henna Hauta-aho, Kirkkohallitus Juha Petterson, Helsingin srk-yhtymä Sanna-Maaria Tornivaara, Kirkkopalvelut Antti Siukonen, Fleimin päätoimittaja MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN?

3. Rippikoulun kävi v. 2006 lähes 59 000 nuorta eli 88% ikäluokasta. yli 27 000 nuorta koulutettiin isosiksi rippikouluihin ja varhaisnuorten leireille Isosina toimineiden määrä kasvoi noin viidellä prosentilla edellisvuodesta. Seurakunnissa toimi yli 18 000 isosta vuonna 2006. Tilastojen valossa näyttää siltä, että kirkon laaja rippikoulu-uudistus on onnistunut. Isoskoulutus on vahvistanut asemaansa → muu kokoava toiminta on pääsääntöisesti vähentynyt! Koulutuspainotteisuus on huomattavaa! Isoskoulutus ja –toiminta jopa ainut seurakunnan nuorisotyön muoto joka kolmannessa seurakunnassa NUORISOTOIMINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

4. Onko seurakunnan toiminnassa mukana oleminen harrastus vai elämäntapa? Onko seurakunnan jäsenyys vain aktiivista toimintaa? Yhteistyön merkitys alueen koulujen ja harrastustahojen kanssa korostuu. Isoskoulutuksesta isosuuteen. Mitä sitten kun koulutus on ohi? Mielekkäitä tehtäviä entisille isosille! Tarvitaan tekemisen lisäksi myös vapaata aikaa niin että työntekijä on nuoria varten. Mitä on ohjaaminen ja rinnalla kulkeminen? PITÄISIKÖ NUORISOTOIMINNAN OLLA MUUTAKIN KUIN ISOSTOIMINTAA?Isonen = seurakuntanuori?

5. Poikia käy enemmän sellaisissa toimintamuodoissa, jotka eivät tähtää todistukseen ja kouluttautumiseen. Millainen on kelvollinen isonen? Millaisia tehtäviä ja vastuita annetaan isosille - saako nuori olla keskeneräisenä mukana jatkuvasti? Miten työntekijä uskaltaisi antaa valtaa nuorille? Isoskoulutusta myös erityisnuorille, esim. vammaisille. Isoskirjon pitää olla laaja, samastumiskohde ei voi olla vain yksi työntekijä. Kirkon työntekijöiden persoonallisuusprofiili (esim. arvot) poikkeaa valtaväestöstä. Seurakunnasta tulee työntekijöidensä näköistä, jos työ on kovin työntekijäkeskeistä. Tilan antaminen vapaaehtoisille laajentaa samastumismahdollisuuksia! MITEN TOIMINTA VOISI TAVOITTAA MUUTKIN KUIN ’LUKIOTYTÖT’

6. Kirkolla ei ole varaa olla pois verkosta, nuoret ovat jo siellä! Netissä voi kohdata niitä nuoria, joita muu toiminta ei tavoita. Netin lisäksi on oltava mahdollisuuksia myös fyysiselle kohtaamiselle Kirkkohallituksen sivuja vuorovaikutteistetaan, vaatii mukaan paikallistason valtakunnallisen tason lisäksi. Resurssikysymys paikallisseurakunnissa: osaamista löytyy nuorissa vapaaehtoisissa! Työntekijällä rooli aktivoida ja koordinoida sekä luovuttamaton sielunhoitajan tehtävä. Voisiko seurakunnan toiminta näkyä kouluissa oppilaiden kautta? Mistä toimivia malleja toisen asteen oppilaitoksiin? MITEN JA MIHIN NUORIA HALUTAAN KOOTA?– Koulun, netin ja kohtaamisen balanssi

7. Nuorisotoiminnan sisällöt ovat monesti mustavalkoisia ja kristillisyys jää ”lapsen maailmaan”. Elämän moniulotteisuus pitäisi huomioida paremmin, ettei synny ristiriitoja ja vastakkainasettelua todellisen elämän kanssa. Toiminnan sisällön täytyy olla laajasti kiinnostavaa, suunnattu eri tyyppisille ihmisille. Kuinka paljon työntekijät itse luovat riparihehkutusta ja nostalgisointia? Pitäisi päästä eroon ikuisesta rippikouluhiileen puhaltamisesta ja sen uudelleen elämisestä. Jos saadaan vanhempia nuoria mukaan, se toimii hyvänä mallina nuoremmille. Vastuu sitouttaa! MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN?1/2

8. Mitkä olisivat nuorisotyön toimintamenetelmiä, jotka ovat valtakunnallisesti tunnettuja? Tarvitaan brändejä, jotka ovat niin tunnettuja, että kun nuori vaihtaa paikkakuntaa, toimintaan voisi mennä mukaan paikkakunnasta riippumatta. Miten tukea kirkon jäsenyyttä, vaikka seurakunta vaihtuu? Miten työntekijä voisi saatella pois muuttavan nuoren osalliseksi uudesta paikallisseurakunnasta? Työntekijän täytyy nähdä, että nuoruus on vain yksi vaihe ihmisen elämässä. Miten kantaa nuorta hänen elämässään nuoruusvaiheen jälkeen? MITEN KATSOA NUORISOTYÖSSÄ ETEENPÄIN?2/2

9. Työ pitäisi määritellä resursseista käsin, muuten seuraa työuupuminen. Yhteistyötahojen kanssa tekeminen on myös resursseja vaativaa Nuorisotyön tavoitteiden on oltava suhteessa koko seurakunnan tavoitteisiin – ei vain työntekijän omat intressit määrääviä Työtä tulisi arvioida erityisesti laadullisin kriteerein Miten työntekijä voisi muuttua työn tekijästä vapaaehtoisuuden tukijaksi ja työn organisoijaksi? Esimiehen ja työalajohtajien asema on merkittävä: Tarvitaan lisää välineitä esimiehenä ja alaisena olemiseen, niin että tehdään yhteisen näyn mukaista työtä. MITÄ TEHDÄ KUN TYÖNTEKIJÄRESURSSIT EIVÄT RIITÄ?

10. Mitä kirkko voi tarjota tämän ajan ihmiselle? Mikä on ”lisäarvo”, jonka kirkkoon kuulumisesta ja seurakuntayhteydestä saa? Armo ja hyväksytyksi tuleminen Onko enemmänkin antamista ja luopumista? Muunkin kuin oman edun näkemistä. Elämän merkityksen löytäminen toisten palvelemisesta Pitääkö meidän kehittää parempia protestikeinoja kuin eroaminen? KULTTUURINEN MURROS

11. MIKSI STRATEGIAA TARVITAAN? PASSIIVINEN SUHDE MUUTOKSEEN 1.seurakunnat eivät huomaa sitä 2. Seurakunnat huomaavat sen, mutta eivät ymmärrä sen vaikutuksia eivätkä reagoi siihen YHTEISKUNNAL-LINEN MUUTOS ON TAPAHTU-MASSA 3. seurakunnat huomaavat sen, ymmärtävät sen vaikutukset, mutta eivät osaa tai ei halua muuttua AKTIIVINEN SUHDE MUUTOKSEEN 4. seurakunnat huomaavat sen, ymmärtävät sen vaikutukset ja muuttavat toimintaansa sen vaatimalla tavalla strateginen suhtautuminen muutokseen 5. Seurakunnat havaitsevat tulevat muutokset ennakkoon ja kääntävät mahdollisuudet ja jopa uhat edukseen Lähde: Pontus Salmi

12. Kirkon olemukseen liittyy oleellisesti osallisuus Osallisuuden kokemus ja vapaaehtoisuuden kasvaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirkon tulevaisuuden kannalta Teesejä osallisuuden toteutumiseksi: Todellisen vastuun antaminen Työntekijä suostuu ohjaajan ja tukijan rooliin Saan olla – saan toimia, minua tarvitaan Osallisuus kirkkoon ei vain paikallisseurakuntaan Tilaa muutokselle ja uudistumiselle HAASTE OSALLISUUDELLE

13. Mikä on kristinuskon tarjoama "hyöty" nuorelle aikuiselle? Ihminen omaksuu maailmankatsomukseensa asioita, joista on hänelle hyötyä. Hyöty = asia, idea tms. mikä auttaa ymmärtämään elämää ja selviytymään siinä. Nuorten aikuisten keskeisimpiä syitä erota kirkosta on uskon puute.Kirkon sanoma ei tunnu uskottavalta - Onko nuorten aikuisten kokemus otettu riittävän vakavasti kirkossa? Onko luterilainen kirkko on vaiennut tai jäänyt paitsioon uskonnollisessa keskustelussa?Uskonto on ollut monen suositun teatteriesityksen teema ja muutkin kuin kirkonihmiset ovat kirjoittaneet uskonnollisista näkemyksistään. Esim. Antti Eskolan trilogia, ortodoksipappien esiin tulo julkisuuteen… HAASTE SISÄLLÖLLE

14. Rakenteet mahdollistavat nuorisotyön Rakenteiden uudistuessa pidettävä huoli nuorisotyön osaamisen ja asiantuntijuuden säilymisestä Nuorisotyön heikkoutena johtajuuden rakenteiden puuttuminen tai vakiintumattomuus Johtajuudelle ei aikaa Miten löytää nuorelle aikuiselle paikka seurakunnasta? Rakenteiden täytyy tukea osallisuutta. Myös muilla työaloilla. Verkostot kuntoon myös seurakunnan sisällä HAASTE RAKENTEILLE

15. 40% nuorista pitää itseään uskonnollisena Kirkon opetusten mukaisesti jumalaan uskoo kuitenkin vain reilu viidennes, yleisintä on uskoa jumalaan omalla tavallaan. Sekä jumalaan uskomiseen että uskonnon harjoittamiseen vaikuttaa voimakkaasti lapsuudenkodin uskonnollisuus. Mielikuva evankelis-luterilaisesta kirkosta on nuorilla hyvä. Uskonnollisten arvojen kunnioittaminen hyvin tärkeää 24%:lle nuorista ja melko tärkeää 38%:lle Valtaosa nuorista uskoo kirkon kykyyn antaa päteviä vastauksia ihmisten ongelmiin ja hengellisiin tarpeisiin. Kirkon toiminnasta tärkeimpänä pidetään toimituksia HAASTE VIESTINNÄLLE: NUORET, USKONTO JA KIRKKO

16. 83 % nuorista on tuottanut sisältöä nettiin Suosituimpia sivustoja, joille sisältöä on tuotettu, ovat IRC-Galleria.net, Huuto.net ja Suomi24.fi. jopa kaksi kolmasosaa nuorista 12-20-vuotiaista on aktiivisia nettiyhteisöissä Nuoret haluavat tuoda oman mielipiteensä esiin, vaikuttaa asioihin ja tehdä itsensä näkyväksi Netti tarjoaa interaktiivisen ympäristön, esim. Wikipedia ja blogit NUORET JA INTERNET

17. Otetaan tekniikka ja sähköiset viestimet haltuun nykyaikaisella tavalla Otetaan ”kirkko” ja ”seurakunta” termeinä haltuun - Painotetaan koko kirkon jäsenyyden merkitystä paikallisen seurakuntayhteyden sijaan ja rinnalla Madalletaan kirkon kynnystä näkyvillä kampanjoilla KIRKON VIESTINTÄPÄHKINÄT