Kaupunkirakenne ja liikenne – miksi ja miten raideliikenne?

1. Kaupunkirakenne ja liikenne – miksi ja miten raideliikenne? DI Antero Alku, Alkutieto Oy Paikallisjunaselvitykset Turun seudulla HKL:n raitiovaunuhankinta Väitöstutkija Aalto / TKK Antero Alku, Alkutieto Oy

2. Kaupunkiraideliikenne Euroopassa Lähde: LRTA.org (2006) Antero Alku, Alkutieto Oy

3. Kaupunkiraideliikenne Euroopassa • Keskiarvo 80 %:sta merkittävimmästä väestöstä • 2,3 milj.as. rv-järjestelmää kohden (0,43 rt/milj.hlö) • 10,4 milj.as. metroa kohden (0,1 m/milj.hlö) • Germaanissukuinen Keski-Eurooppa • 1,4 milj.as. rv-järjestelmää kohden (0,71 rv/milj.hlö) • Metrot yleistyivät kun raitiovaunut harvenivat • Suomessa ollut 3 rv-järjestelmää > 1,7 milj.as./rv (0,6 rv/Mhlö) Antero Alku, Alkutieto Oy

4. Raitiotiet Euroopassa • Euroopassa on 105 kaupunkia tai aluetta, joissa on kaupunki- tai maaseuturaitiotie ja väkiluku pienempi kuin Tampereen kaupungissa. (n=237) Tampere Antero Alku, Alkutieto Oy

5. Raitiotiet Euroopassa • Tilastolliset väestötiheystiedot eivät kuvaa raitioteiden tarpeellisuutta. • Ratkaisevaa on pysäkkien ympäristön yhdyskuntarakenne. Antero Alku, Alkutieto Oy

6. Raitiotiet Euroopassa • Järjestelmien laajuudet vaihtelevat: Saksa (2006) • Ratapituudet (raitiotiet) • Lyhin 5,5 km (Ulm) • Pisin 224 km (Karlsruhe) • Linjapituudet • Lyhin 5,5 km (Ulm) • Pisin 471 km (Karlsruhe) • Matkamäärät • Pienin 0,2 milj. Bad Schandau • Suurin 293 milj. Köln • Tilastoissa epäyhteensopivuutta Karlsruhe Antero Alku, Alkutieto Oy Berliini / Woltersdorf

7. Joukkoliikenteen käyttö Euroopassa • Joukkoliikenteen käyttö asukasta kohden • Praha 951 nousua • Zürich 752 • Freiburg 324 • Köln 238 • Essen 176 • Saarbrücken 116 • Rouen 101 • Suomessa • Helsinki 382 nousua • PK-seutu 267 nousua • Tilastoinnin vaikeus: nousut ja matkat • Ratkaisevana liikenneverkon rakenne • Paljon vaihtoja = paljon nousuja, vähän matkoja Strassbourg Homme de Fér Antero Alku, Alkutieto Oy Karlsruhe Kaiserstrasse

8. Raideliikenteen syyt Euroopassa • 1800-luvun loppu • Raiteilla kulkevat vaunut olivat ainoa teknisesti toimiva ratkaisu kuljettaa suuria ihmismääriä. • Katutila ei riittänyt yksityisille hevosvaunuille. • Kävelyn hitaus rajoitti kaupunkien kasvua. • 1900-luvun loppu • Katuverkon kapasiteetti ei riitä keskustoissa auto- ja bussiliikenteelle. • Raideliikenteellä on riittävä kapasiteetti ja paras talous. • Raideliikenne mahdollistaa menestyvät kävelykeskustat. Köln Antero Alku, Alkutieto Oy Strassbourg 2005

9. Kehitys numeroina Euroopan toiminnassa olevien raidejärjestelmien aloitusajankohdat • Esimetro = metroksi suunniteltu järjestelmä, jossa liikenne aloitettiin raitiovaunuin. Yhtään kuvion esimetroa ei ole muutettu metroksi. • Tällä hetkellä rakenteilla 15 raitiotietä • Lähteet • www.urbanrail.net • www.lrta.org Antero Alku, Alkutieto Oy

10. Kaupunkirakenteen haaste liikenteelle • Kaupungin ulkopuolelle syntyvä haja-asutus ja kaupunkikeskusta eivät toimi samalla liikennejärjestelmällä • Haja-asutuksessa joukkoliikenne ei ole käytännössä mahdollista • Kaikki eivät mahdu autoillaan kaupunkikeskustoihin • Helsingissä 30 % keskustan liikenteestä voi olla henkilöautoja Landbo, Sipoo 2006 Antero Alku, Alkutieto Oy Helsinki 2005

11. Liikennetilan käytön tehokkuus • Kävelijä, polkupyörä tai joukkoliikenne tarvitsevat 3–7 m2 • Autoilija tarvitsee 75 m2 • Ihminen käyttää asumiseen 35 m2 – jotka voivat olla myös päällekkäin • Kaupungissa ei ole tilaa autoille Antero Alku, Alkutieto Oy Lähde: Knoflacher, 1995

12. Ratkaisuna raideliikenne • Haja-asutuksen sijasta puutarhakaupunkeja ja asemakyliä • Vanhat asemanseudut • Uudet pysäkit olemassa oleville radoille • Asemanseutu luonteva paikka palveluille • Pääteiden risteyksien kauppakeskittymät ovat kaukana asumisesta – melualueelle ei voi sijoittaa asumista • Keskustojen raitiokävelykadut • Raideliikenteellä suoraan kauppojen ovien eteen Åtvidaberg 2006, kuva Lauri Räty Freiburg 2005,Kuva arkk. Tommy Gustafsson Antero Alku, Alkutieto Oy

13. Raideliikenteen palvelutaso • Mukavuus • Tasainen kulku • Äänettömyys • Nopeus • Suorat yhteydet keskustoihin • Ei ruuhkia – liikenne-etuudet • Helppo saavutettavuus • Luotettavuus • Oikein hoidettuna ei sääongelmia • Ruuhkista riippumaton täsmällisyys • Pysyvyys Ruotsi 2006, kuva Lauri Räty Antero Alku, Alkutieto Oy Köln 2003

14. Paikallisjuna osana joukkoliikennettä • Yhteen sovitetut aikataulut • Nopeat vaihdot • Yhteiset pysäkit • Helpot vaihdot • Yhtenäinen lippujärjestelmä • Seutulippu • … siten muodostuu toimiva matkaketju • Joukkoliikenne palvelee perille asti Leppävaara 2005 Antero Alku, Alkutieto Oy Waldkirch, Saksa 2005

15. Raideliikenne on edullista • Liikennöinti n.40 % halvempaa kuin bussilla • Raitiovaunu sopii katutilaan • Palvelee kävely-etäisyydellä • Ei edellytä laajoja ja kalliita eritasoratkaisuja • Ei edellytä melu- ja suojavyöhykkeitä kuten päätiet Antero Alku, Alkutieto Oy

16. Päästötön ja uusiutuva • Energiatehokkain kaupunkiliikennemuoto • Raideliikenne ylivoimainen kumipyöriin nähden • Raideliikenne toimii jo nyt uusiutuvalla energialla • CO2-päästö riippuu sähkön tuotantotavasta • Uusiutuvat <25 g/kWh • Auto ja bussi 260 g/kWh • Ylivoimainen päästöissä • Auton päästöt 40 x raideliikenne uusiutuvalla sähköllä Tilastot: H:gin liikenne 2007 Antero Alku, Alkutieto Oy

17. Tulevaisuuden kaupunkirakenteen haasteet? • Haaste ei ole keksiä, miten voidaan jatkaa autoiluun perustuvaa elämäntapaa, vaan… • Miten voidaan vähentää riippuvuutta auton käytöstä • …ja saada parempi elinympäristö • Raideliikenne on hyvä ja sekä teknisesti että kaupallisesti kypsä ja toimiva ratkaisu. Antero Alku, Alkutieto Oy Freiburg, Saksa, 2005

18. Kiitos! Antero Alku, Alkutieto Oy