220 likes | 555 Views
Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov). luento 5 pronssikausi Suomen etelärannikolla. maantieteelliset tekijät. erilaisia luonnonmaantieteellisiä osa-alueita Turun ja Kemiön saaristoalue Salon mäkinen alue Loimaan viljelylakeudet Vakka-Suomen kankareikko
E N D
Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov) luento 5 pronssikausi Suomen etelärannikolla
maantieteelliset tekijät • erilaisia luonnonmaantieteellisiä osa-alueita • Turun ja Kemiön saaristoalue • Salon mäkinen alue • Loimaan viljelylakeudet • Vakka-Suomen kankareikko • Satakunnan rannikko sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa alavaa aluetta • maankohoaminen tärkeässä roolissa pronssikauden maiseman muuttajana • röykkiöt olleet aikaisemmin lähempänä rantoja
läntisen pronssikauden erottaminen • erottamisen perusteen ja alueelliset erityispiirteet • hautaustapa • röykkiöt • läntiset metalliesineet • läntiset keramiikkatyypit • asuinpaikat • muut kriteerit epäselvempiä • elinkeinot • maanviljelys • yhteiskuntamuoto
sisäinen kronologia • lähtökohtana skandinaavinen kronologia • ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla Suomeen • pronssikauden alku vähittäinen tapahtuma • metalliesineistön vähäisyys • vähemmän kuin 150 metalliesinettä tunnettu • vanhempi ja nuorempi pronssikausi • polttohautaus kriteerinä
kalmistot • hiidenkiuas (kruunu, vare) • Viipurinlahdelta Pyhäjoelle saakka • keskittyvät Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille • rakennettu miltei aina pelkistä kivistä (harvoin maatäytettä) • sijainti kalliopohjalla korkeilla mäillä • näköala merelle keskeinen piirre • pronssikaudella sijaitsivat kaukana asutuksesta • röykkiöiden käyttö jatkui rautakaudelle saakka • löytyvät lähempänä asuinpaikkoja
hiidenkiukaiden rakenteita pyöreät röykkiöt • koko tavallisesti 10-15 m (korkeus 4-5 m) , minimi n. 6-7 m (korkeus 1-2 m) • ruumishautauksista polttohautauksiin prinssikauden keskivaiheilla • suurin pyöreä röykkiö 36 m • kivikehät • useimmiten yksi kehä • voi olla useampiakin • Savon Ristimäki kolmikehäinen raunio • Nakkilan Tarringinmäki nelikehäinen raunio • ajoittuvat pääosin II – V skandinaavisen pronssikauden periodeille • suppilomaiset kuopat tavallisia • hautarakentiden romahtaminen tai hautojen ryöstäminen • Kiukaisten Panelian kuninkaanhauta
arkut ja niitä muistuttavat rakenteet • myös pitkänomaisia ja suorakaiteen muotoisia • kylmämuuraus ja valeholvaus • paasiarkut • Euran Lähteenmäen rauniossa sekundääriarkku • sisällä myös paasiarkkuhauta • laakakivet joiden päällä katelaakakivet • mahdollisesti myös puuarkkuja • raunioita saatettiin käyttää uudelleen ja rakentaa niihin lisää hautauksia • sekundäärirakenteet tavallisia • Nakkila Viikala Selkäkangas • koko 43 x 11 m • sisällä muuriarkku • löytöinä palaneita luita • muistuttaa pitkää rakennusta
laivalatomukset • keskittyvät Ahvenanmalle • mahdollisesti Laihian Murhaastossa • Sundin Grytverksnäset Ahvenanmaalla • liittyy kuusi muuta latomusta • suurin kooltaan 13 x 3 m • veneeseen viittaavia sisärakenteita • ajoitus IV-VI skandinaaviselle periodille • Manner-Suomessa epävarmoja tapauksia
asuinpaikat • asuinpaikkoja tunnetaan toistaiseksi melko niukasti 20-30 kpl • lisäksi suurin osa niistä moniperiodisia • keskeisiä kohteita • Laihian Nikonkallio • Porvoon Böle • Paimion Toispuolojanummi • Maarian Kärsämäki • Harjavallan Kaunismäki • Kaarina Hulkkio • Nakkilan Rieskaronmäki
Rieskaronmäen ja Kaunismäen talot • Rieskaronmäki n. 17 x 8 m • pystypaaluja ei havaittu • matalan seinän aluskiveyksen päälle rakennettu katettu suorakaiteen muotoinen talo • seinät turpeesta ja kaislasta • koillispäässä kooltaan n. 20 m2 asunto • runsaasti palanutta savea, palanutta luuta ja kvartsia • ei tulisijaa • kaakkoispäässä karjasuoja • naudat, lampaat, koirat • kuutiomainen mahdollinen jauhinkivi • kaakkoispäässä vielä talas • ajoittuu pronssikauden V periodille • Harjavallan Kaunismäellä paalurakenteiden talo • pinta-ala n. 30 m2 • 3.5 x 2.5 m liesi sisällä
muita rakennuksenjäännöksiä • Rieskaronmäen maja • 6 x 6 m laattakivet ja runsaasti palanutta savea • tavoitteena tulenkestävyys • mahdollinen pajanjäännös • Vöyri Vitmossen • suoalueen keskellä • alueella n. 80 röykkiötä • rakennus • muodoltaan soikea • 14 x 5.5. m • kiviperustainen kuten Rieskaronmäen talo • Paimion keramiikkaa ja Kiukaisten keramiikkaa • löytöinä kvartsia ja hylkeenluita • III-IV periodilta
linnavuoret • puolustusrakennelmia • keskittyvät Varsinais-Suomeen • ajoittuvat pronssikauden jälkipuoliskolle • vrt. Lausitzin kulttuurin perinne • Liedon Vanhalinna • palanut hirsivarustus • kallioiden laella • moniperiodinen asuinpaikka • Laitila Hautvuori • pronssikauden keramiikkaa • tekstiilikeramiikkaa • Sauvo Lautkankare
keskeinen esineistö • suurin osa pronssiesineistöstä nuoremmalta pronssikaudelta • miekat • Kiukaisten Panelia (särmäkahvainen miekka) • II periodi Tonavan alueelta • Kokemäen Napparin miekka (Möringen miekka) • V periodi; peräisin Sveitsin alueelta • Vihti (Hallstatt-miekka) • V periodi; peräisin Keski-Euroopasta • Isokyrö (kieliruotomiekka) • III periodi; Skandinavia • Panelian Loukomäki (kaitaruotomiekka) • IV periodi; Skandinavia
pronssikirveet • pääosin työkirveitä • Helsingin Tapanilan (olkakirveet) • II periodi • onsikirveitä 25 kpl läntisen pronssikauden alueelta • suurin osa Mälarin kirveitä • V-VI periodi • Maaria Haihu (Ananino-kirves) • VI periodi tai myöhempi
muuta pronssiesineistöä • Kokemäki Nappari • silmälasisolki • Perniön Kirjakkala • työveitset • III periodi • Nakkila Uotinperä • pinsetit • IV periodi • Uskela • skandinaavinen keihäänkärki • Kemiö Dragsfjärd • skandinaavinen tikari • II periodi
muuta esineistöä • pronssinapit • koruneulat • soljet • pronssikammat • rannerenkaat • partaveitset • kultalevyn katkelma Harjavallasta • rombikirveet • reikäkirveitä • tavallisesti viisikulmaisia
paimionkeramiikka • kiukaiskeramiikan käyttö jatkui todennäköisesti pronssikauden puolelle • redusoitui paimionkeramiikaksi (Toispuolojanummen löytöpaikan mukaan) • karkeapintainen, kvartsi- ja maasälpäsekoitteinen • tasapohjaiset ruukut • koristeluna vain rivi kuoppia astian suun alapuolella • pinta voimakkaasti naarmutettu • pieniä juoma- ja keittoastioita • ajoittuu pronssikauden jälkipuoliskolle
maljatyypin keramiikka • ”hieno keramiikka” • Lausitz-vaikutteinen tyyppi • sileä, kiiltävä pinta • matalat kaksoiskartion muotoiset astiat, leveä suuosa • voimakas profilointi • tasapohja • ei koristelua • Unto Salon mukaan pronssiastioiden jäljitelmiä • tuontiesineitä Ruotsista • käyttö IV periodilta lähtien
sormiuurrekeramiikka • tasapohjaiset, tynnyriä muistuttavat astiat • sormiuurteet ja naarmutus • maasälpäsekoite • ei varsinaista koristelua • keskittyvät Ahvenanmaalle • manner-Suomesta tunnetaan hyvin niukasti • tulkittu traanin säilytysastioiksi