Download
1 / 21
210 likes | 387 Views
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys. Marja Järvelä Luento 17.9.2008. Luennot osoitteessa. users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/ Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103 Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118. Kestävän kehityksen määritelmä.
E N D
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssiKestävä kehitys Marja Järvelä Luento 17.9.2008
Luennot osoitteessa users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/ Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103 Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118
Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan • Dynaaminen • Arvoja ja tavoitteita etsivä • Sisältää tarpeiden pluralismin • Kriittinen
Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat • ekologinen • taloudellinen • sosiaalinen • kulttuurinen Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.
Sosiaalipoliittinen ohjelma ? Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? • Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. • Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous) Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.
Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I • jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. • globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).
Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?
Jane Addam 1860-1935 • Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".
Ekososiaalinen politiikka 1 • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta • Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus • Subjektivoitu tasavertaisuus • Paikallisten verkostojen toimivuus • Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate • Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma
Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2 • ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta • yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres) • globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells) • Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)
Ekososiaalisen politiikan pitkä linja • Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin • Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä • Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat
Politiikka on elämäntyötä • Ekososiaalinen toiminta on valistusta • Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä • Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden tasolla • Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen • Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista yhteisöä
Välitilinpäätös • Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus. - Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen. • Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.
Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta • Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti. • Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa. • EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea. • Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.
Sosiaaliset resurssit • Sosiaaliset resurssit paikallistuvat • Instituutiot tukevat tai vaimentavat sosiaalista ja taloudellista toimeliaisuutta • Sosiaaliset resurssit ensisijaisia • Kylät – voimaa kuin pienessä kylässä ! • Kaupunki on rykelmä kyliä: Dynaaminen tila syntyy kylien hyvinvointipyrkimyksistä. • Onko tämä utopiaa vai todellisuutta ?
Eriytyvät agendat Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi • Brown agenda (Etelä) Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto • Green agenda (Pohjoinen) Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas kaupunkisuunnittelu Kuva:ENHICA Kuva:Tekes
Ekososiaalinen kaupunkipolitiikka Esimerkkinä kaupunkisuunnittelu (julkinen sektori) Kaupunki on ihmisen koti (esim. Taina Rajanti) • - kestävän kehityksen maankäyttö ja kaavoitus • - asuminen • - sosiaali/terveys- ja koulutuspalvelut • - kulttuuripalvelut • - liikunta ja ympäristö • - energiapalvelut • - liikenne
Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti • Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen kylissä • Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatiota • Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan • Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista
