Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille

1. 1

2. 2

3. 3

4. 4

5. 5

6. 6

7. 7

8. 8

9. 9

10. 10

11. 11

12. 12 Esimerkkej� kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: On, koska alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta on paljon �On, koska t��ll� on paljon alkutuotantoa ja pari isoa elintarvikealan yrityst� sek� monia pienempi� jne.� �Tavallaan on, koska suuretkin elintarvikeyritykset ovat keskittym�ss� yh� enemm�n maakuntaan ja alkutuotantoakin kehitet��n jatkuvasti.� Alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta on paljon, mutta se on massatuotantoa. Omaleimaisuus/paikallisuus puuttuu elintarvikkeista/ruokakulttuurista. �Paljon alan alkutuotantoa ja jalostusta. Tuotanto l�hinn� massatuotantoa, massar��t�l�inti puuttuu. Omaleimaiset, luonnolliset tuotteet huonosti edustettuna.� �Kaupoissa ja ravintoloissa saatikka ty�paikkaruokailussa paikallisuus ja l�hiruoka ei n�y. Meill� ei ole mit��n erityist� profiilia, me vain tuotamme massaa massoille.� �Alkutuotannon suhteen m��r�llisesti (tilastojen mukaan) olemme, mutta k�yt�nn�ss� tuon e.m. m��ritelm�n mukaan emme ole, ainakaan asiakasl�ht�isesti ajateltuna; esim. paikallisia, tuoreita elintarvikkeita heikosti tarjolla (vrt. matkailijat), ei 'pohojalaasta ravintolaa' individuaalimatkailijoille ja muutenkin viel� paljon tekemist� kokonaisuuden tuotekehitt�misen ja markkinoinnin suhteen.� Alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen osalta on, mutta ei muiden osa-alueiden osalta �Etel�-Pohjanmaa on maataloustuotannon ja elintarvikejalostuksen kannalta todellinen ruokaprovinssi, mit� alueella asuva ei k�yt�nn�ss� miell� eik� tule ajatelleeksi, ja maakunnan ulkopuolella asuva ei tied�. Koskien kulttuuria, liikuntaa (lukuun ottamatta painia ja pes�palloa), matkailua, Suomessa on niihin enemm�n profiloituneita maakuntia kuin E-P.� �Alkutuotanto ja jalostus ovat vahvoja alueita, siin� mieless� Ruokaprovinssin alku on jo olemassa. Maakuntalainen ei k�sitt��kseni tunne olevansa ruokaprovinssilainen muilla tavoin, joten mainitsemianne sektoreita pit�� kehitt�� eteenp�in identiteetin rakentamiseksi.� �Etel�-Pohjanmaalla on vahva elintarvikeketju, joka on aika perinteisesti orientoitunut. Tosin my�s muualla Suomessa on vahvaa elintarvikealan yritystoimintaa (Satakunta, Varsinais-Suomi, Etel�-Savo). Matkailun, ruokakulttuurin, ravintoloiden, liikunnan jne. osalta Etel�-Pohjanmaalla on joitakin kehitysaihioita (Kuortane, tapahtumat jne.), mutta ei niit� ole viel� kytketty siin� mieless� ruokaan kun on ruokaprovinssin ideana. Eli t�ss� vaiheessa vastaus on, ett� potentiaalia on mutta emme ole viel� ruokaprovinssi siin� mieless� kun asia yll� m��ritell��n�

13. 13 Esimerkkej� kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Kaikki elementit on olemassa, mutta niiden yhdist�minen/markkinointi/br�nd�ys vie aikaa �On ja ei ole. On siin� mieless�, ett� ainekset hyvin l�ytyv�t t��lt� ja ovat kaikki merkitt�v�ss� roolissa maakunnassamme. Ei ole siin� mieless�, ett� yhteispeli ei viel� toimi riitt�v�n konkreettisesti. Sen lis�ksi on organisaatioita, joiden kirjallisissa suunnitelmissa painotetaan ruokaprovinssiin liittyvi� kokonaisuuksia mutta k�yt�nn�n painotuksen lipsahtelevat muualle� �Ollaan 'alimmalla portaalla'; joka sektorilla on tarjontaa, mutta kaikki niin hajallaan. Ruokapuolella elintarvikkeiden tuotantopuoli ja jalostaminen on hyv�ll� mallilla, mutta myynti/asiakasl�ht�isyys - siin� ompi tekemist� ja verkostoitumisessa...� �Ei ole viel�, mutta hyv�ss� alussa. Elintarvikeosaamista on, mutta kaiken muun siihen yhdist�minen vie viel� aikaa...� On, koska alkutuotannon ja jalostuksen lis�ksi on vahva elintarvikealan osaajaverkosto �Kyll� on; luontaiset edellytykset vahvalle maataloustuotannolle, jonka ymp�rille kasvanut merkitt�v� elintarvikejalostuksen keskittym�, paljon panostuksia alan osaajaverkostoon, alan koulutukselle mahdollisuudet kehitty� edelleen. Mik��n muu alue ei ole valinnut t�t� k�rjekseen, me olemme.� �Kyll� on jo. Alkutuotantopainotteinen maakunta, maanviljelij�it�, maatiloja, bioenergiaa, Mavi, TKI-organisaatiot ja oppilaitokset jo olemassa sek� alan teollisuutta ja tuotteita. Koskenkorva on br�ndi.� Elintarviketuotantoa on paljon, mutta tunnettuus puuttuu Ruokaa valmistavia yrityksi� on useita ja ty�paikkojen m��r� on suuri. Mainonnallisesti emme varmaan ole ruokaprovinssin maineessa Suomessa. Elintarvikkeiden m��r�llisill� mittareilla on. Mutta tunnettuuden n�k�kulmasta ei ole. T�h�n liittyy erilaiset ruokaan liitett�v�t merkitykset, jota on arvioitava. My�s laadun m��rittely� tarvitaan. Suomen Br�ndiryhm� esitti, ett� vuonna 2030 puolet Suomesta olisi luomua. Ruokaan liittyy suuria eettisi� valintoja. Ei ole, koska ei ole viel� riitt�v�n tunnettu sellaisena. Alan teollisuutta ja toimintaa toki alueella on paljon.

14. 14

15. 15

16. 16 Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehitt�misess�: Kuinka voisit laajemmin olla mukana Ruokaprovinssin toiminnan kehitt�misess�? Kokonaisvaltaisen pellolta p�yt��n koulutuksen kehitt�misess�? InnoAreena, yhteisty�verkostot, terveysn�k�kulman sis��nleipominen kaikkeen toimintaan. Jatkan samaa rataa kuin ennenkin. harkitsen koulutukseen osallistumista, jos mahdollista Saada yritt�j�t ja 'ruohonjuuritason' toimijat innostumaan k.o. asiasta ja osallistumaan siihen k�yt�nn�n tekojen kautta nykyist� aktiivisemmin --> ts. vien viesti� eteenp�in ja pyrin luomaan yhteisty�mahdollisuuksia eri toimijoiden ja verkostojen v�lille Yliopistollisena toimijana meid�n teht�v�n� on suunnitella ja toteuttaa tutkimushankkeita, tehd� niihin perustuvaa kehitt�misty�t� yhdess� kumppaneiden kanssa ja antaa tutkimukseen perustuvaa koulutusta. N�iden toimintojen kytkeminen Ruokaprovinssin kehitt�miseen on loogista ja helppoa. Nykyist� enemm�n tarkoittaisi k�yt�nn�ss� nykyist� enemm�n hankkeita ja toisaalta nykyist� tarkemmin sis�ll�lt��n sellaisia, jotka edist�v�t my�s Ruokaprovinssin kehitt�mist�. Tilanne on aika hyv�ll� mallilla, mutta varsinkin tutkimus- ja kehitt�mistoiminnan k�rke� voisi ehk� suunnata viel� enemm�n Ruokaprovinssia tukevaan suuntaan. Voisin olla mukana ideoimassa toimenpiteit� ja sparraamassa ideoita Ohjausryhm�n rooli antaa hyv�t edellytykset. Hankerahoituksen kautta liikunnan integroiminen konkreettisemmin olisi t�rke� tavoite. K�ytett�v� aika vaatii rahaa, joutavaa aikaa lienee vain harvoilla? Osallistumalla InnoAreena-toimintaan sek� toteuttamalla Ruokaprovinssin-konseptin viestint�� yli maakuntarajojen. Tekem�ll� tiiviimp�� yhteisty�t� muiden alan toimijoiden kanssa oman ty�areenani tiimoilla. Voin osallistua Innoareena-toimintaan.

17. 17 Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehitt�misess�: Kuinka voisit laajemmin olla mukana Ruokaprovinssin toiminnan kehitt�misess�? Resurssien mukaan esim. erilaisten tapahtumien apuna nykyisell��n varmaan riitt�v�n laajasti mutta tarvittaessa osallistumalla kaikkeen tarvittavaan toimintaan tiiviimm�ll� yhteisty�ll�, jossa terveyden edist�minen on keskeisesti mukana Yhti�mme voisi tuoda matkailullista liiketoimintan�kemyst� ja -osaamista kehitt�miseen sek� tietoa mm. parhaillaan menossa olevista matkailupainotteisista hankkeista, joissa kehitet��n osittain samoja asioita esim. Hyvinvointimatkailuhanke. Eri tahojen yhteisty�t� edist�m�ss� sek� tuotekehityst� edist�m�ss� (matkailupalvelut) viran puolesta Food and life tyyppisten tapahtumien tuottamisessa. Korkeakoulukonsortioty�skentelyss� painopisteen� kulttuuri ja el�mystuotanto Alulle avustamisen ja taustatuen lis�ksi luontevinta lienee alueen maataloustuotannon kehittymisedellytysten yms. edist�minen esim. seudun rakennemallity�skentelyn kautta, hanketoiminnan valintoihin vaikuttamalla jne. My�s muutamien pienten elintarvikeyritysten matkaan l�hd�n avustamisesta on kokemuksia vuosien varrelta. Maatilan energiaratkaisuasioissa ja metsien monik�ytt� (ker�ilytalous) kysymyksiss�. Asiantuntemus on tarvittaessa k�ytett�viss�. Hallinnoimme jo kahta hanketta SEEKiss�

18. 18

19. 19 Vastaajat, jotka eiv�t viel� ole mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehitt�misess�, mutta ovat kiinnostuneita: Mill� tavalla olisit kiinnostunut osallistumaan Ruokaprovinssin toiminnan kehitt�miseen? L�hinn� tulee kysymykseen alkutuotanto, elintarvikkeiden valmistus ja niihin liittyv� hygienia ja laatu. V�litt�m��n tietoa T�ys�n yrityksiin. Hyvinvointiteeman sis�lt��n ja toteutustapaan voisi olla ajatuksia. Erityisesti liikunnan ja asuinymp�rist�n rooli hyvinvoinnissa on Kuortaneen vahvuudet jotka ovat kaikkien etuoikeus. Tuotekehitys - tapahtumakonsepti Ideointi, oman alueen yritysten innostaminen mukaan. Kaikella mahdollisella, ideoinnilla, toteutuksella jne. Liiketoiminnan kehitt�misen ja konseptoinnin kehitt�misess� Kaikki alkaa laadukkaista raaka-aineista, eli alkutuotannon tiiviimpi mukaan ottaminen ruokaprovinssin kehitt�miseen. Ideoinnissa tai mitk� toimintatavat ovat sitten mahdollisia? Ideointi, suunnittelu tms. Suunnittelun ja kehitt�misen ideointi, toiminnan edist�minen Rahoittajan edustajana olen mielell�ni k�ytett�viss�, kun ideoita aletaan jalostaa k�yt�nt��n eli pohditaan eri rahoitusvaihtoehtoja. Mukana ohjausorganisaatiossa/seminaareissa/jakelulistassa. Vastaamalla mm. t�h�n kyselyyn. Annan rakentavaa palautetta huomatessani ristiriitaa puheissa, markkinoinnissa ja teoissa. Mit� olen lehdist� seurannut niin sen toiminta on menossa v��r��n suuntaa, kun samanaikaisesti alan perustukset meinaa pett��. Esille pit�� v�litt�m�sti nostaa tuotannon p��st� asiat, l�hiruuan kilpailukyvyn parantaminen erilaisia uusia kilpailutuksen kriteereit� luomalla ja selvitt�m�ll�, miten yleisess� kilpailutuksessa pystyt��n 'suosimaan' rehellisin keinoin l�hiruokaa jne. Tuottajien m��r� v�henee nyt niin nopeasti, ett� Atrialla on jo vaikeuksia saada riitt�v�sti raaka-ainetta eik� sen tehdas pysty toimimaan (kalliimmalla) ulkomaisen lihan varassa. Alan (my�s teollisuus sadoilla) ty�paikkojen m��r� tulee v�hentym��n selv�sti seuraavan 10 vuoden aikana ja t�m� v�hennys pit�� pysty� minimoimaan. T�m� n�k�kulma on saatava ruokaprovinssiin mukaan, sill� kohta muuten ei ole mit��n ruokaprovinssia!

20. 20 Mit� tarvittaisiin, jotta omalla toiminnallanne voisitte paremmin kehitt�� Ruokaprovinssia? Onko olemassa jotakin esteit� sille, ett� voisitte paremmin kehitt�� Ruokaprovinssia? Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssin kehitt�misess� Ajalliset resurssit / liian v�h�n ty�ntekij�it� / paremmin keskitt�m�ll� rajalliset voimavarat (4 vastaajaa) ei esteit� (2 vastaajaa) Ruokaketjun rajapinnat tulisi tuntea hyvin, jotta 'rajahankaumat' olisivat mahdollisimman v�h�isi� Sairaanhoitopiirill� on maakunnalliseen yhteisty�h�n keskittyv� Terveyden edist�misen yksikk�, joka voi olla mukana verkostossa. Kehitt�minen tapahtuu p��asiassa hankkeiden avulla. Niihin on j�nnitt�v� ker�t� yksityist� rahaa, koska j�ttiyritysten lis�ksi alueella on hyvin pieni� yrityksi�. Niiss� on raha ymm�rrett�v�sti tiukalla. Elintarvikealalla yritt�minen on kovvoo hommoo. Joskus takavuosina pienill� oli yhteinen yhdistys, Ruokaa k�sity�n�. Liek� en�� hengiss�. Jonkun vastaavan yhteistoiminnan elvytt�minen voisi olla tarpeen. tarvittaisiin jokin maakunnallinen Ruokaprovinssin kehitt�misohjelma - syntynee nykyisen hankkeen tuloksena - johon eri tahot sitoutuisivat, vastuualueet vastuutettaisiin ja sitten l�hdett�isiin hankkeistamisella ym. kohti tavoitteita. Omalla osaamisellani voisin olla n�iss� mukana sopivissa kohdissa. Varsinaisia esteit� ei ole, jos maakuntaan saadaan sellainen henki, ett� yhdess� tehd��n ja n�ytet��n eik� karehdita ja kampiteta ainakaan toisiamme :) K�yt�nn�ss� kaikki ratkeaa kolmiossa: IDEAT - IHMISET - RESURSSIT. Ruokaprovinssin kehitt�misen ymp�rill� samaan aikaan t�ytyy olla hyvi� sis�ll�llisi� ideoita, joilla on uutuusarvoa, lahjakkaita ja kunnianhimoisia ihmisi� ja riitt�v�sti resursseja. Ei ole olemassa mit��n strategisia esteit�, koska elintarvikeketjut on vahvasti instituutin profiilissa. Yll� olevan kolmion jokainen kulma voisi tietysti aina olla paremmassa asennossa Poliittista tahtotilaa ja sit� tukevia p��t�ksi� (vrt. kunnallinen elintarvikehankintapolitiikka) Jotta Ruokaprovinssi koettaisi aidosti alueemme sek� meid�n kaikkien toimijoiden br�ndiksi, tarvitaan valtava m��r� tiedottamista ja avointa viestint��. Lis�ksi aiheeseen liittyv�t markkinointimateriaalit (suomi ja englanti) tulisi jakaa kaikkien toimijoiden k�ytt��n (my�s yrityksille!). Kehit�mme ruokaprovinssimaista toimintaa koko ajan eteenp�in mink� ehdimme. Lis�� yhdess� tekemist�, Ruokaprovinssi-idea pit�� omaksua eritt�in laajalla pohjalla, ett� se onnistuu. Yhteisty�n toimintamuodoista tulisi sopia / Yhteisty� eri tahojen v�lill� on haastavaa (2 vastaajaa) Tarvitaan yhteisty�t� yli toimialarajojen Laveasti katsottuna ruokakulttuurin edist�minen/kehitt�minen/tutkiminen kuuluu toiminta-alueeseemme kehitt�mishankkeet toisivat resursseja toimia aktiivisemmin. Edellisen kohdan toiminnoissa on kyll� tekemist� ja verkostoa siihen olen pyrkinyt luomaan ja vahvistamaan. Muuten toivon ett� alueella olevan alan akateemisen poppoon vuorovaikutus lis��ntyy ja paukkuja l�ytyy ja tuloksia syntyy. Ruokaprovinssihankkeelle riitt�v�t resurssit ja sit�, ett� koko maakunta on sen takana. Koulutuspuolella rahoituksen puute on ehk� yksi este sille, ettei alalle voida tarjota koulutusta niin paljon kuin haluttaisiin. ELY-keskukselta asian ymm�rt�mist�

21. 21 Mit� tarvittaisiin, jotta omalla toiminnallanne voisitte paremmin kehitt�� Ruokaprovinssia? Onko olemassa jotakin esteit� sille, ett� voisitte paremmin kehitt�� Ruokaprovinssia? Vastaajat, jotka eiv�t viel� ole mukana Ruokaprovinssin kehitt�misess� Ei esteit� (3 vastaajaa) Henkil�resursseja / ajan puute (3 vastaajaa) Sis�lt� on niin laaja, ett� pystyyk�h�n tuota kukaan hanskaamaan ? Monialaisia ty�ryhmi� ja keskustelufoorumeja, joiden ajatuksia voidaan hy�dynt�� teeman kehitt�misess�. Puuttuu partneri ruokapuolelta Pit�isi tietysti olla mukana niiss� ryhmiss�, joissa asiaa vied��n eteenp�in. Tietoutta asiasta ja laajemman joukon osallistumista toimintaan. Ideoita lis�� (ja aikaa....) Avoin keskustelumahdollisuus ideoista. Usein kehitt�misteemat ovat kuitenkin kohtuullisen rajattuja verkostoja, mik� voi olla hyv�n strategian kannalta, mutta toisaalta monien ideoiden ja vuorovaikutuksen tulisi olla mahdollista. Voi olla my�s niin, ett� jotkut toimijat vaikuttavat sis�lt��n enemm�n kuin toiset. Esteeksi muodostuu oikeastaan se, ett� en voi konkreettisesti osallistua varsinaiseen ideointiin, sill� se j��v�� minut syntyv�n hankehakemuksen k�sittelyst� (olen j��vi k�sittelem��n hanketta, joka on oma ideani). Ideoiden rahoituskelpoisuuden tunnusteluvaiheessa olen mielell�ni mukana, samoin verkostoimismieless� my�s ideointivaiheessa. ASEK:n ja Kauhajoen osaaminen viel� paremmin mukaan (Food Park Oy, Ruokamessut jne.). Meilt� on ymm�rt��kseni jo asiantuntija mukana. Toivon, ett� h�nen laaja-alaista ymm�rryst� osoittava ja rakentava viestins� aktiivisesti kuullaan. Panoksia on laitettava perusmaatalouden kilpailukyvyn kehitt�miseen ja viljelij�iden liiketaloudellisen osaamisen parantamiseen. Se on t�ss�kin kaiken l�ht�kohta, muuten tippuu pohja pois. Roolimme on olla laboratoriona auttamassa erilaista tuotekehityst� tekem�ll� siin� tarvittavaa analytiikkaa. Yhteiset tavoitteet kaikille maakunnan toimijoille. Yhdess� olemme enemm�n. Yhteisty� esim. amkin sis�ll� tiiviimm�ksi Ruokaprovinssin suhteen

22. 22

23. 23

24. 24 Esimerkkej� kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Alueen/alan tunnettuus/n�kyvyys/arvostus kasvaa � Elintarvikealan n�kyvyyden lis��minen on suotavaa. N�kyvyyden lis��minen edist�� osaltaan toimialan kehittymist� ja sit� kautta alueen kehittymist�.� � Kun se on br�ndi, onhan se vahvuus ketjun joka tasolla toimivalle. Tuo arvostusta ja uskottavuutta toiminnalle alkutuotannosta l�htien, ilman sen jatkuvuutta koko Ruokaprovinssilla ei ole pohjaa.� Tukee omaa markkinointia/mainontaa � Br�ndi tukisi laadukkaan ravintolatarjonnan sek� l�hiruoan markkinointia ja myynti� sek� tapahtuma- ett� maaseutumatkailumarkkinoinnissa� �Ehk� joidenkin koulutusalojen markkinoinnissa voisi hy�dynt��.� Br�ndin lis�arvo kuluttajalle ep�ilytt�� / miten br�ndi erottuu muista � Ruokaprovinssi-merkin ja syd�nmerkin yhteen sopivuus ja merkitys tulisi mietti� ja tehd� v�est�lle selv�ksi, mit� erilaiset merkit tuotteissa tarkoittavat..� � Em. Ruokaa k�sity�n�-porukalla oli my�s oma merkki, joka eli aikansa. Br�ndien luonti on kallista ja moni on sit� yritt�nyt. T�t� on kokeiltu (maakuntien parhaat, ym. ym.) mutta ei ne oikein j�� mieleen. Pakkauksissa on nyky��n jo niin paljon infoa ett� lis�merkit hukkuvat. Jotta onnea ja menestyst� vaan. Enemm�n vaikutusta samalla rahalla saattaisi olla, jos julkisuuteen nostettaisiin systemaattisesti hyvi� esimerkkej� etel�pohjalaisista viljelij�ist�, elintarvikeyritt�jist�, elintarviketehtaiden ty�ntekij�ist�, ravintolakokeista ym. alan ammattilaisista l�pi ketjun. Mist� ruoka tulee ja ketk� sen tuottamiseen osallistuvat. Imagon tekemist� tositarinoilla, ei logoilla. Ketjusta l�ytyy sympaattisia mutta silti realistisia esimerkkej� ja faktaa.� �Toivon, ett� br�ndin lis�arvo kuluttajien keskuudessa selvitet��n ennen sen luomista. My�s muualla Suomessa on alueita, joissa alueellisesti tuotettu ruoka on arvossaan ja Ruokaprovinssin logo Etel�-Savossa ei v�ltt�m�tt� toimisi toivotulla tavalla.� Sopii hyvin omaan toimintaan/profiiliin �Elintarvikealan tutkimus, kehitt�mis ja koultustoimintaan olisi mukava laittaa mukaan RP -br�ndi logona tai ainakin mainintana, ett� olemme mukana. Hyv��n br�ndiin olisi mielek�st� yhdist�� omamme, joka jo on sellainen ?� Antaa ideoita/aihioita tuotekehitykseen / uusiin sovelluksiin / tuotteisiin �Uudet rajapinnat luovat uusia sovelluksia ja uusia tuotteita. Jos ne logistiikka ja energia-asiat saisi mukaan hankkeeseen.� �hankkeen kautta voidaan saada ideoita ja aihioita koulutuksiin.� Toimii laatutakeena �Yhten�inen merkki, visuaalinen ilme lis�� tunnettuutta. se voisi toimia er��nlaisena laatuleimana.�

25. 25

26. 26

27. 27 Mik� voisi olla parempi nimi hyvinvoivalle elintarvikemaakunnalle? Vastaajat, joiden mielest� Ruokaprovinssi ei ole hyv� nimi :) El�mysprovinssi Falander Food park Se on jo hyv� kysymys... T�m� onkin hyv� kysymys - eli siis mille t�ss� tarvitaan uusi nimi. Maakunnalle vai ruoan ja hyvinvoinnin integrointiin t�ht��v�lle korkeatasoiselle kehitt�misty�lle. Elintarvikemaakunnalle nimi on hyv�, mutta ei se mitenk��n viestit� kansainv�lisell� tasolla haettavaa profiilia alan kehitt�j�n�. Ruokaprovinssi on jo br�nd�ytynyt tietyiss� piireiss� ja sin�ns� se on ok, mutta ei t�h�n kannata k�ytt�� nyt kovin paljoa paukkuja Vaikea kysymys... Helposti tulee mieleen jotain englanniksi, kuten vaikkapa Welldone tai WellDone (=taidolla tehty, mutta toisaalta my�s ruoan kypsyysastetta ilmaiseva termi). Mutta ehk� nimen olisi syyt� olla kuitenkin suomea. Ehk� t�t�kin voisi pohtia InnoAreenassa. Muotoilkaa -maakunta-loppuinen nimi. ... thinking... Vaikea yht�kki� ottaa kantaa, nimikilpailu auttaisi n�iss� asioissa. Mutta my�s sanapari slogan voisi tulla kyseeseen, yht�lailla. 'Taatusti kotimaasta', 'Taatusti kotimaista' jne.

28. 28

29. 29

30. 30

31. 31

32. 32

33. 33 Esimerkkej� kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Lis��v�t tunnettuutta / tuovat esille saman alueen vahvuuksia � Molemmat tekev�t E-P:ta tunnetuksi muualla Suomessa. Tavoitteet ovat samat: alueemme kehittyminen ja hyvinvoinnin lis��minen liiketoiminnan, uusien asukkaiden ym. avulla.� Komia-markkinointi ei kata koko maakuntaa � ...mutta Komia on Sein�joen kaupunkiseudun markkinointia. Olisko jo aika tarkastella aidosti koko maakuntaa? Vaikka Ruokaprovinssi on Sein�jokivetoinen, niin sen yhteisty�n ja yhteisen tekemisen hengen saa tehokkaasti pilattua heti alussa, jos Sein�joki haluaa korostaa itse��n liikaa. AITO YHTEISTY� pit�isi olla sek� puheessa ett� erityisesti teoissa, jos Ruokaprovinssin haluaa saada syntym��n.� Komia-markkinointi ep�onnistunutta � Komia on suurta liioittelua. Pelk�t puheet ei riit�. Pit�� olla tekoja.� �Komia taitaa nyt 'surkastua' kumppaneitten lipe�miseen. JOS Komia laajenisi koko maakunnan kampanjaksi, niin sitten Ruokaprovinssi ehk� sopisi osaksi sit�.� Eiv�t ole ristiriidassa / voisivat tukea toisiaan / pit�isi tukea toisiaan �Tai ainakin niiden pit�isi tukea, maakunnan kehitt�misen ja markkinoinnin keskeisten viestien tulee olla synkronissa ei ainakaan ristiriitaisia kesken��n.� �Komia-markkinointi keskittyy maakunnan ulkopuoliseen viestint��, Ruokaprovinssissa yhdistyv�t alueen omien asukkaiden viihtyvyys sek� alueen ulkopuolisen imagomarkkinoinnin osat. Ulkoisessa markkinoinnissa on syyt� tehd� vahvaa yhteisty�t� v�hien resurssien s��st�miseksi sek� yhdenmukaisen, kansallisen mielikuvan rakentamiseksi.� Osittain tukevat toisiaan �Osin ehk� tukevat, mutta saattaa synty� taas eriarvoisuus maakunnan eri osien ja toimijoiden kesken. Ensin sis�lt� kuntoon, sitten vasta mietit��n miten markkinoidaan.� Ruokaprovinssi sopisi Komian osa-alueeksi � Komia ly�nyt itse��n osittain l�pi. Ruokaprovinssi vois olla siihen lis�maustetta, tuotekehittely�.� Ruokaprovinssia ja Komiaa ei ole j�rkev�� kytke� yhteen �Komia markkinointi on suunnattu maakunnan ulkopuolelle ja sill� pyrit��n vaikuttamaan muun Suomen ajatuksiin alueestamme. Eli pelkist�en lis��m��n alueemme tunnettavuutta, v�hent�m��n negatiivisia olettamuksia ja lis��m��n positiivisia. Miss��n tapauksessa Ruokaprovinssia ei saa kytke� Komia markkinointiin, koska sen j�lkeen monet negatiivis taustaiset asiat saavat lis�� tuulta purjeisiinsa. Maakuntamme tunnetaan kohtuullisesti elintarvikeasioista, mutta valitettavasti se ei ole se argumentti mill� kannattaa l�hte� Helsingin rautatientorille tai lasipalatsin aukiolle kehumaan maakuntaansa. T�rke� asia, mutta n�it� ei saa kytke� toisiinsa!!!�

34. 34

35. 35

36. 36

37. 37 Millaista osaamista organisaatiollanne olisi annettavana Ruokaprovinssin kehitt�miseksi? Alkutuotannon opetus- ja TKI -osaaminen. TKI-infraa pelloilla, tuotantorakennuksissa ja metsiss� ruokailua varten laavuja ja retkeilypolkuja. Alkutuotannon tuntemusta Alkutuotanto ja omalta vastuualueeltani ruokakoulut, tuotekehityspajat, kotitaloustason ruoka-asiat, massamuonitusosaaminen, 10.000 j�rjest�naista, ... Kotitalous- ja kuluttajataso. Ihmiseth�n sit� ruokaa sy� ja hyv�� oloa kokee! Alkutuotanto, el�inten hyvinvointi, ymp�rist�n huomioiminen Analyysipalvelujen tarjoaminen. Asiantuntijuutta Ei riitt�v�sti spesiaalitietoja. Yritysten talouden analysointiin, investointien rahoituksen suunnitteluun sek� alkavien yritysten neuvontaan. Elintarvikealan osaamista, aluekehitt�misosaamista, oske-ja Koko-ohjelman suomat mahdollisuudet, innovaatioymp�rist�n kehitt�mist�, elintarvikkeen pellolta p�yt��n -kehitt�mist�, liikuntayritt�jyyden kehitt�mist�, rytmimusiikin kehitt�mist� jne. Hankkeen hallinnoinnin ohella yleens� yritystoiminnan sijoittumisedellytykset, muu alan hanketoiminnan rahoitus, yhteisty� kaavoituksessa (rakennemallin toteutus) jne. kotimaiset ja kansainv�liset verkostot, useita k�yt�nn�n osaajia ja ennen kaikkea vilpit�nt� halua tehd� Ruokaprovinssista sek� kansallisesti ett� kansainv�lisesti vaikuttava kokonaisuus Koulutus, tutkimus- ja kehitt�mistoiminta Liiketoimintaosaamista ja konseptointia Liikunnan integroiminen k�yt�nn�ss� ravintoon, toistaiseksi se on vain puhetasolla. Kuortaneen Urheiluopisto tarjoaa liikunnan huippuosaamista, jos resursseja sen hy�dynt�miseen l�ytyy. Liikunnan ja elinymp�rist�n roolin korostaminen osana omaehtoista hyvinvointia. Maakunnan elintarvikkeiden laadun taso, saadut palautteet, elintarvikkeiden tutkimustoiminta ja l�hes koko maakunnan elintarvikkeiden laadun hallintointi. Matkailullinen aspekti mukaanlukien asiakasn�k�kulma mm. Matkailupuolen tuotekehitys- ja markkinointiosaamista. Pellolta p�yt��n -ketjun analyysitietoa.

38. 38 Pienyritysten perustaminen ja kehitt�mis sek� jotkut erityisasiat (peruna). Pitk�aikaista kokemusta alan koulutus- ja kehitt�mistoiminnasta. rahoitusta yritysten ja tutkimuslaitosten haasteellisiin ja uutuusarvoisiin t&k&i-hankkeisiin. Erityisesti kasvuhaluiset ja kansainv�listyv�t pk-yritykset ovat tavoiteltu kohderyhm�, mutta my�s muun kokoiset yritykset. Tapahtumaosaaminen tapahtumatuottamisen asiantuntijuutta graafisen, lifestyle- ja kalustemuotoilun asiantuntijuutta, k�ytt�j�tutkimuksen asiantuntijuutta tiedonhaun asiantuntijuutta perinnerakentamisen ja korjausrakentamisen asiantuntijuutta Tarvittaessa meilt� saa asiantuntijamielipiteit�. Tekniikasta bio- ja elintarviketekn. osaajat, kulttuuri: el�mystuotanto, kuvaaminen, sosiaali- ja terveysala: terveyteen liittyv�t asiat esim. fysioterapia jne., ravitsemusala: ravitsemusneuvontaa, liiketalous: tuotteistaminen; tutkimus- ja kehitt�minen: eri asioiden kehitysprojektit, markkinatutkimuspalvelut jne. terveydest� ja sairauksista sek� niiden ennaltaehk�isemisen keinoista Tutkimus- , kehitt�mis- ja koulutushankkeet. Tutkimusosaamista ja koulutusta: - Elintarvikeketjujen innovaatiotoiminta - Elintarvikkeet ja turvallisuus - Luomu T�ss� tarvitaan maatalouden erityisammattilaisia eik� mit��n perinteisi� viljelyneuvojia jne. Pari esimerkki nettilinkki� huippuosaajista: www.autiomat.fi www.kassamestarit.fi Molemmilla vahva maatalouspuolen osaaminen ja toimialueena l�hes koko Suomi, vaikka muuten t�ll� alueella vaikuttavatkin. Usean eri alan ammattilaisia ja tulisikin k�ytt�� eri alojen osaajia. Vaikkapa noiden edell� mainittujen tukeminen tutkimus-, kehitt�'mis- ja koulutushankkeilla. Kyky tukea verkostomaista toimintaa. Verkostoja, suhteita, alkutuotannon ja elintarvikealan osaamista. Viittaan aiempaan vastaukseeni. Voimme nostaa suunnittelussa ja kehitt�misess� ruokaprovinssin teemaa esiin. Strategiaty�n ja kehitt�misen asiantuntijuus. Yritt�jien neuvontapalvelua toimialasta riippumatta Yrityksen perustaminen, liit�nn�inelinkeinon aloittaminen --> liiketoimintasuunnitelma, tuotannon kehitt�minen (sadon m��r� ja laatu, luomu-tuotanto jne.)

39. 39

40. 40

41. 41