Poliittinen analyysi

1. Poliittinen analyysi Kevät 2010

2. Mitä vaaditaan? • Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 • Opponointi • Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin • Oman työn sisällysluettelon tai ideapaperin käsittely ohjaajan kanssa (kannattaa lähettää heti kun tällainen on tehtynä).

3. Mitä vaaditaan? • Työt käsitellään kahdessa pienryhmässä • Jokainen esittää oman työnsä ja opponoi jonkun toisen työn • Kaikkien töiden palautus kirjallisesti 18.2.klo 16.00 mennessä (MaB204)

4. Poliittinen analyysi • Tarkoituksena on oppia tunnistamaan jonkin ilmiön tai asian poliittinen aspekti, määrittelemään ja rajaamaan käsiteltävä aihe, tunnistamaan tutkittavan kysymyksen primääri- ja sekundäärilähteet sekä laatimaan pienoistutkielma. Tarkoituksena on myös oppia kirjoittamaan tieteellisesti.

5. Poliittinen? • Millä tahansa ilmiöllä voi olla poliittinen ulottuvuutensa, mikä liittyy esimerkiksi vallankäyttöön, konfliktiin tms. Poliittinen ilmenee usein puhetekoina.

6. Analyysi? • Asioiden ja ongelmien pilkkominen alkutekijöihinsä, jotka ratkaisemalla voidaan hakea selvitystä johonkin isompaan kysymykseen. • ”Isompi kysymys” saattaa olla esimerkiksi teoria, jonka toimivuutta halutaan testata valitulla aineistolla. Tieteellinen analyysi haastaa arkiajattelun, kysyen onko jokin asia todella niin kuin miltä pintapuolisesti tarkasteltuna näyttää (vrt. tutkimushypoteesi).

7. Teoria • Tieteellinen selitys jollekin asialle. Esimerkiksi politiikan teoriassa haetaan selitystä sille mikä on politiikan olemus ja miten politiikka ilmenee asioissa ja teoissa. Fysiikassa haetaan selitystä (teoriaa) esimerkiksi maailmankaikkeuden syntyyn, tai siihen miten taivaankappaleet kiertävät toisiaan. • Mikäli teoria osoittautuu huonoksi, toisin sanoen se ei onnistu kuvaamaan tarkastelemaansa ilmiötä oikein, vanha teoria korvataan uudella teorialla. (Vrt. Aurinko ja Maa; kumpi kiertää kumpaa?)

8. Tieteellinen tutkimus Umberto Econ mukaan (Eco: Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään) • Tutkimuskohde on täsmällinen ja se on määritelty niin, että muutkin voivat sen tunnistaa. • Tutkimuksen on esitettävä kohteestaan jotakin mitä ei ole ennen sanottu tai esitettävä tunnetut seikat uudesta näkökulmasta. • Tutkimuksesta on oltava hyötyä muille (So what?) • Tutkimuksessa on annettava perusteet siinä esitettyjen hypoteesien oikeaksi tai vääräksi osoittamiselle, eli ainekset keskustelun jatkamiselle.

9. Teoreettinen tutkimus • Tarkastelukohteena on jokin abstrakti ongelma jota on mahdollisesti käsitelty jo joissain aiemmissa tutkimuksissa. • Esim: Tiedon luonne, vapauden käsite, politiikan käsite jne. • Jalostetummat ja realistisemmat tutkimuskysymykset edellisistä voisivat olla ”Tiedon luonne Platonilla”, ”Isaiah Berlinin vapauden käsite” tai ”Politiikan käsite Kari Palosella”.

10. ”Historiallinen tutkimus” • Liikutaan konkreettisemmissa kysymyksissä: ”Suomen papiston poliittinen toiminta jatkosodan aikana”, Venäjän vallankumous Manchester Guardian –lehden kautta tarkasteltuna”, ”George Bushin ulkopoliittinen retoriikka” jne.

11. Lähteet • Primäärilähde on lähde jota tutkitaan, eli lähde jolta kysytään kysymyksiä. Esimerkiksi tutkielmassa ”Adam Smithin taloudellinen ajattelu” primäärilähteitä ovat Adam Smithin teokset, ja sekundäärilähteitä Adam Smithiä käsittelevä kirjallisuus. Bushin ulkopoliittista retoriikkaa käsittelevässä tutkimuksessa primäärilähteenä ovat esimerkiksi Bushin puheet ja sekundäärilähteinä Bushia, ko. aikakautta tms. käsittelevä kirjallisuus jne.

12. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimusaiheen tulee olla sellainen, että sen parissa jaksaa työskennellä riittävän pitkään! • Monasti hyvät tutkimukset syntyvät henkilökohtaisesta ja intohimoisesta suhteesta tutkimusaiheeseen.

13. Aiheen valinta • Mitkä ovat valtio-opillisia aiheita? Tähän ei ole mitään yksiselitteistä kantaa, koska lähes kaikesta voidaan lukea esiin poliittinen aspekti. Poliittinen analyysi on kuitenkin jotain muuta kuin esitelmä tai kronologinen essee jostain poliittisesta tapahtumasta

14. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimusaiheen tulee olla mahdollisimman hyvin rajattu. Sen sijaan että tutkittaisiin Lokakuun vallankumousta Venäjällä, voidaan tarkastella ko. vallankumousta jostain tietystä perspektiivistä (Guardian -lehden uutisointi) jonain tiettynä ajanjaksona (maaliskuusta 1917 joulukuuhun 1917). Nämä valinnat rajaavat tutkimuskohdetta automaattisesti. Mukaan voidaan ottaa myös keskustelua teorian tai aiemmin aiheesta omaksuttujen käsitysten kanssa (Guardian lehteä pidetään vasemmistolaisena sanomalehtenä) jolloin saadaan tutkimukseen mukaan teorian ja tutkimuksen primääriaineiston kohtaaminen tai ristiriita (vasemmistolaissympatioita ei löytyy/ei löydy = teoria vahvistuu/kumoutuu).

15. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimusaiheen rajaamisen jälkeen päästään valikoimaan tarvittavaa sekundäärilähteistöä, eli kirjallisuutta jonka kautta tutkimusaihetta lähestytään. Sekundäärilähteistö syventää ymmärrystämme primäärilähteestä.

16. Metodi • Työkalu jolla primäärilähde avataan. Metodi voi olla esimerkiksi poliittisen retoriikan analyysi, tilastollinen analyysi tms. Usein politologisessa tutkimuksessa liikutaan erilaisten metodien rajapinnoille, eikä metodin käyttö ole yhtä systemaattista ja dogmaattista kuin esimerkiksi luonnontieteissä. ”Ainut metodi on, että metodia ei ole”.

17. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimus rakentuu Aristoteelisen draaman kaaren mukaan: Tutkimuksessa tulee olla alku, keskikohta ja loppu.

18. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimuksen alkuvaiheessa tutkija esittää mitä hän aikoo tutkia, miten hän tutkii (sisältää sekä primääri- että sekundäärilähteiden ja metodin esittelyn), mitä hyötyä hänen tutkimuksestaan on ja miten samaa aihepiiriä on tutkittu aiemmin.

19. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimuksen keskimmäisessä osassa tapahtuu itse tutkimus. Eri aineistot kohtaavat metodin ja teorian.

20. Tutkimuksen toteuttaminen • Tutkimuksen loppuvaiheessa tutkija tekee yhteenvedon aiemmin esitetystä ja palaa alussa esittämiinsä kysymyksiin, tarjoten niihin vastaukset. Tutkija voi myös ehdottaa mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

21. Sisällysluettelo • Tutkimuksesta kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kirjoittaa sisällysluettelo. Sisällysluettelossa em. asiakohdat mainitaan omina lukuinaan ja alalukuinaan Mikäli sisällysluettelo ei ota muotoutuakseen, jotain todennäköisesti puuttuu. Mikäli luettelosta uhkaa tulla liian pitkä, kannattaa rajata tutkimusaihetta edelleen.