Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille

1. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille

2. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Yhteenveto

3. Yhteenveto

4. Yhteenveto

5. Yhteenveto

6. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Vastaajan tiedot

7. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot

8. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Taulukko 1 jatkuu

9. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Taulukko 2. Vastaajien edustamat organisaatiot

10. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Onko Etelä-Pohjanmaan maakunta jo tällä hetkellä Ruokaprovinssi?

11. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Etelä-Pohjanmaan maakuntaa ollaan tekemässä tunnetuksi Ruokaprovinssina, suomalaisen elintarvikeosaamisen keskuksena. Ruokaprovinssissa yhdistetään ruokaan muita hyvinvointia edistäviä tekijöitä, kuten liikunta, terveys sekä mielen hyvinvointiin vaikuttavat kulttuuri ja elämykset mukaan lukien mm. tapahtumat sekä matkailu. Kuva 1

12. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Esimerkkejä kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: On, koska alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta on paljon ”On, koska täällä on paljon alkutuotantoa ja pari isoa elintarvikealan yritystä sekä monia pienempiä jne.” ”Tavallaan on, koska suuretkin elintarvikeyritykset ovat keskittymässä yhä enemmän maakuntaan ja alkutuotantoakin kehitetään jatkuvasti.” Alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta on paljon, mutta se on massatuotantoa. Omaleimaisuus/paikallisuus puuttuu elintarvikkeista/ruokakulttuurista. ”Paljon alan alkutuotantoa ja jalostusta. Tuotanto lähinnä massatuotantoa, massaräätälöinti puuttuu. Omaleimaiset, luonnolliset tuotteet huonosti edustettuna.” ”Kaupoissa ja ravintoloissa saatikka työpaikkaruokailussa paikallisuus ja lähiruoka ei näy. Meillä ei ole mitään erityistä profiilia, me vain tuotamme massaa massoille.” ”Alkutuotannon suhteen määrällisesti (tilastojen mukaan) olemme, mutta käytännössä tuon e.m. määritelmän mukaan emme ole, ainakaan asiakaslähtöisesti ajateltuna; esim. paikallisia, tuoreita elintarvikkeita heikosti tarjolla (vrt. matkailijat), ei 'pohojalaasta ravintolaa' individuaalimatkailijoille ja muutenkin vielä paljon tekemistä kokonaisuuden tuotekehittämisen ja markkinoinnin suhteen.” Alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen osalta on, mutta ei muiden osa-alueiden osalta ”Etelä-Pohjanmaa on maataloustuotannon ja elintarvikejalostuksen kannalta todellinen ruokaprovinssi, mitä alueella asuva ei käytännössä miellä eikä tule ajatelleeksi, ja maakunnan ulkopuolella asuva ei tiedä. Koskien kulttuuria, liikuntaa (lukuun ottamatta painia ja pesäpalloa), matkailua, Suomessa on niihin enemmän profiloituneita maakuntia kuin E-P.” ”Alkutuotanto ja jalostus ovat vahvoja alueita, siinä mielessä Ruokaprovinssin alku on jo olemassa. Maakuntalainen ei käsittääkseni tunne olevansa ruokaprovinssilainen muilla tavoin, joten mainitsemianne sektoreita pitää kehittää eteenpäin identiteetin rakentamiseksi.” ”Etelä-Pohjanmaalla on vahva elintarvikeketju, joka on aika perinteisesti orientoitunut. Tosin myös muualla Suomessa on vahvaa elintarvikealan yritystoimintaa (Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo). Matkailun, ruokakulttuurin, ravintoloiden, liikunnan jne. osalta Etelä-Pohjanmaalla on joitakin kehitysaihioita (Kuortane, tapahtumat jne.), mutta ei niitä ole vielä kytketty siinä mielessä ruokaan kun on ruokaprovinssin ideana. Eli tässä vaiheessa vastaus on, että potentiaalia on mutta emme ole vielä ruokaprovinssi siinä mielessä kun asia yllä määritellään”

13. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Esimerkkejä kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Kaikki elementit on olemassa, mutta niiden yhdistäminen/markkinointi/brändäys vie aikaa ”On ja ei ole. On siinä mielessä, että ainekset hyvin löytyvät täältä ja ovat kaikki merkittävässä roolissa maakunnassamme. Ei ole siinä mielessä, että yhteispeli ei vielä toimi riittävän konkreettisesti. Sen lisäksi on organisaatioita, joiden kirjallisissa suunnitelmissa painotetaan ruokaprovinssiin liittyviä kokonaisuuksia mutta käytännön painotuksen lipsahtelevat muualle” ”Ollaan 'alimmalla portaalla'; joka sektorilla on tarjontaa, mutta kaikki niin hajallaan. Ruokapuolella elintarvikkeiden tuotantopuoli ja jalostaminen on hyvällä mallilla, mutta myynti/asiakaslähtöisyys - siinä ompi tekemistä ja verkostoitumisessa...” ”Ei ole vielä, mutta hyvässä alussa. Elintarvikeosaamista on, mutta kaiken muun siihen yhdistäminen vie vielä aikaa...” On, koska alkutuotannon ja jalostuksen lisäksi on vahva elintarvikealan osaajaverkosto ”Kyllä on; luontaiset edellytykset vahvalle maataloustuotannolle, jonka ympärille kasvanut merkittävä elintarvikejalostuksen keskittymä, paljon panostuksia alan osaajaverkostoon, alan koulutukselle mahdollisuudet kehittyä edelleen. Mikään muu alue ei ole valinnut tätä kärjekseen, me olemme.” ”Kyllä on jo. Alkutuotantopainotteinen maakunta, maanviljelijöitä, maatiloja, bioenergiaa, Mavi, TKI-organisaatiot ja oppilaitokset jo olemassa sekä alan teollisuutta ja tuotteita. Koskenkorva on brändi.” Elintarviketuotantoa on paljon, mutta tunnettuus puuttuu Ruokaa valmistavia yrityksiä on useita ja työpaikkojen määrä on suuri. Mainonnallisesti emme varmaan ole ruokaprovinssin maineessa Suomessa. Elintarvikkeiden määrällisillä mittareilla on. Mutta tunnettuuden näkökulmasta ei ole. Tähän liittyy erilaiset ruokaan liitettävät merkitykset, jota on arvioitava. Myös laadun määrittelyä tarvitaan. Suomen Brändiryhmä esitti, että vuonna 2030 puolet Suomesta olisi luomua. Ruokaan liittyy suuria eettisiä valintoja. Ei ole, koska ei ole vielä riittävän tunnettu sellaisena. Alan teollisuutta ja toimintaa toki alueella on paljon.

14. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Ruokaprovinssin toiminnan kehittämisessä mukana oleminen

15. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Ruokaprovinssilla tarkoitetaan hyvinvoivaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Hyvinvoivassa Ruokaprovinssissa yhdistyvät mm. ruoka- liikunta- terveys- kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailuyritykset sekä koulutus-, tutkimus- kehittämis- ja kuntien elinkeinotoimijat. Tällä tavoin maakuntaan tehdään ainutlaatuinen osaamiskeskittymä. Eri toimijoiden osaaminen ja asiantuntemus yhdistyvät InnoAreena-konseptissa, jossa synnytetään ideoista innovaatioita eli ideat muutetaan lisäarvoa tuottavaksi käytännön toiminnaksi. Kuva 2

16. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehittämisessä: Kuinka voisit laajemmin olla mukana Ruokaprovinssin toiminnan kehittämisessä? • Kokonaisvaltaisen pellolta pöytään koulutuksen kehittämisessä? • InnoAreena, yhteistyöverkostot, terveysnäkökulman sisäänleipominen kaikkeen toimintaan. • Jatkan samaa rataa kuin ennenkin. • harkitsen koulutukseen osallistumista, jos mahdollista • Saada yrittäjät ja 'ruohonjuuritason' toimijat innostumaan k.o. asiasta ja osallistumaan siihen käytännön tekojen kautta nykyistä aktiivisemmin --> ts. vien viestiä eteenpäin ja pyrin luomaan yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden ja verkostojen välille • Yliopistollisena toimijana meidän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa tutkimushankkeita, tehdä niihin perustuvaa kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa ja antaa tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Näiden toimintojen kytkeminen Ruokaprovinssin kehittämiseen on loogista ja helppoa. Nykyistä enemmän tarkoittaisi käytännössä nykyistä enemmän hankkeita ja toisaalta nykyistä tarkemmin sisällöltään sellaisia, jotka edistävät myös Ruokaprovinssin kehittämistä. Tilanne on aika hyvällä mallilla, mutta varsinkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkeä voisi ehkä suunnata vielä enemmän Ruokaprovinssia tukevaan suuntaan. • Voisin olla mukana ideoimassa toimenpiteitä ja sparraamassa ideoita • Ohjausryhmän rooli antaa hyvät edellytykset. Hankerahoituksen kautta liikunnan integroiminen konkreettisemmin olisi tärkeä tavoite. Käytettävä aika vaatii rahaa, joutavaa aikaa lienee vain harvoilla? • Osallistumalla InnoAreena-toimintaan sekä toteuttamalla Ruokaprovinssin-konseptin viestintää yli maakuntarajojen. • Tekemällä tiiviimpää yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa oman työareenani tiimoilla. • Voin osallistua Innoareena-toimintaan.

17. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehittämisessä: Kuinka voisit laajemmin olla mukana Ruokaprovinssin toiminnan kehittämisessä? • Resurssien mukaan esim. erilaisten tapahtumien apuna • nykyisellään varmaan riittävän laajasti mutta tarvittaessa osallistumalla kaikkeen tarvittavaan toimintaan • tiiviimmällä yhteistyöllä, jossa terveyden edistäminen on keskeisesti mukana • Yhtiömme voisi tuoda matkailullista liiketoimintanäkemystä ja -osaamista kehittämiseen sekä tietoa mm. parhaillaan menossa olevista matkailupainotteisista hankkeista, joissa kehitetään osittain samoja asioita esim. Hyvinvointimatkailuhanke. • Eri tahojen yhteistyötä edistämässä sekä tuotekehitystä edistämässä (matkailupalvelut) • viran puolesta • Food and life tyyppisten tapahtumien tuottamisessa. Korkeakoulukonsortiotyöskentelyssä painopisteenä kulttuuri ja elämystuotanto • Alulle avustamisen ja taustatuen lisäksi luontevinta lienee alueen maataloustuotannon kehittymisedellytysten yms. edistäminen esim. seudun rakennemallityöskentelyn kautta, hanketoiminnan valintoihin vaikuttamalla jne. Myös muutamien pienten elintarvikeyritysten matkaan lähdön avustamisesta on kokemuksia vuosien varrelta. • Maatilan energiaratkaisuasioissa ja metsien monikäyttö (keräilytalous) kysymyksissä. • Asiantuntemus on tarvittaessa käytettävissä. • Hallinnoimme jo kahta hanketta SEEKissä

18. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 3

19. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Vastaajat, jotka eivät vielä ole mukana Ruokaprovinssitoiminnan kehittämisessä, mutta ovat kiinnostuneita: Millä tavalla olisit kiinnostunut osallistumaan Ruokaprovinssin toiminnan kehittämiseen? • Lähinnä tulee kysymykseen alkutuotanto, elintarvikkeiden valmistus ja niihin liittyvä hygienia ja laatu. • Välittämään tietoa Töysän yrityksiin. • Hyvinvointiteeman sisältöön ja toteutustapaan voisi olla ajatuksia. Erityisesti liikunnan ja asuinympäristön rooli hyvinvoinnissa on Kuortaneen vahvuudet jotka ovat kaikkien etuoikeus. • Tuotekehitys - tapahtumakonsepti • Ideointi, oman alueen yritysten innostaminen mukaan. • Kaikella mahdollisella, ideoinnilla, toteutuksella jne. • Liiketoiminnan kehittämisen ja konseptoinnin kehittämisessä • Kaikki alkaa laadukkaista raaka-aineista, eli alkutuotannon tiiviimpi mukaan ottaminen ruokaprovinssin kehittämiseen. • Ideoinnissa tai mitkä toimintatavat ovat sitten mahdollisia? • Ideointi, suunnittelu tms. • Suunnittelun ja kehittämisen ideointi, toiminnan edistäminen • Rahoittajan edustajana olen mielelläni käytettävissä, kun ideoita aletaan jalostaa käytäntöön eli pohditaan eri rahoitusvaihtoehtoja. • Mukana ohjausorganisaatiossa/seminaareissa/jakelulistassa. • Vastaamalla mm. tähän kyselyyn. Annan rakentavaa palautetta huomatessani ristiriitaa puheissa, markkinoinnissa ja teoissa. • Mitä olen lehdistä seurannut niin sen toiminta on menossa väärään suuntaa, kun samanaikaisesti alan perustukset meinaa pettää. Esille pitää välittömästi nostaa tuotannon päästö asiat, lähiruuan kilpailukyvyn parantaminen erilaisia uusia kilpailutuksen kriteereitä luomalla ja selvittämällä, miten yleisessä kilpailutuksessa pystytään 'suosimaan' rehellisin keinoin lähiruokaa jne. Tuottajien määrä vähenee nyt niin nopeasti, että Atrialla on jo vaikeuksia saada riittävästi raaka-ainetta eikä sen tehdas pysty toimimaan (kalliimmalla) ulkomaisen lihan varassa. Alan (myös teollisuus sadoilla) työpaikkojen määrä tulee vähentymään selvästi seuraavan 10 vuoden aikana ja tämä vähennys pitää pystyä minimoimaan. Tämä näkökulma on saatava ruokaprovinssiin mukaan, sillä kohta muuten ei ole mitään ruokaprovinssia!

20. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Mitä tarvittaisiin, jotta omalla toiminnallanne voisitte paremmin kehittää Ruokaprovinssia? Onko olemassa jotakin esteitä sille, että voisitte paremmin kehittää Ruokaprovinssia? Vastaajat, jotka ovat jo mukana Ruokaprovinssin kehittämisessä • Ajalliset resurssit / liian vähän työntekijöitä / paremmin keskittämällä rajalliset voimavarat (4 vastaajaa) • ei esteitä (2 vastaajaa) • Ruokaketjun rajapinnat tulisi tuntea hyvin, jotta 'rajahankaumat' olisivat mahdollisimman vähäisiä • Sairaanhoitopiirillä on maakunnalliseen yhteistyöhön keskittyvä Terveyden edistämisen yksikkö, joka voi olla mukana verkostossa. • Kehittäminen tapahtuu pääasiassa hankkeiden avulla. Niihin on jännittävä kerätä yksityistä rahaa, koska jättiyritysten lisäksi alueella on hyvin pieniä yrityksiä. Niissä on raha ymmärrettävästi tiukalla. Elintarvikealalla yrittäminen on kovvoohommoo. Joskus takavuosina pienillä oli yhteinen yhdistys, Ruokaa käsityönä. Liekö enää hengissä. Jonkun vastaavan yhteistoiminnan elvyttäminen voisi olla tarpeen. • tarvittaisiin jokin maakunnallinen Ruokaprovinssin kehittämisohjelma - syntynee nykyisen hankkeen tuloksena - johon eri tahot sitoutuisivat, vastuualueet vastuutettaisiin ja sitten lähdettäisiin hankkeistamisella ym. kohti tavoitteita. Omalla osaamisellani voisin olla näissä mukana sopivissa kohdissa. Varsinaisia esteitä ei ole, jos maakuntaan saadaan sellainen henki, että yhdessä tehdään ja näytetään eikä karehdita ja kampiteta ainakaan toisiamme :) • Käytännössä kaikki ratkeaa kolmiossa: IDEAT - IHMISET - RESURSSIT. Ruokaprovinssin kehittämisen ympärillä samaan aikaan täytyy olla hyviä sisällöllisiä ideoita, joilla on uutuusarvoa, lahjakkaita ja kunnianhimoisia ihmisiä ja riittävästi resursseja. Ei ole olemassa mitään strategisia esteitä, koska elintarvikeketjut on vahvasti instituutin profiilissa. Yllä olevan kolmion jokainen kulma voisi tietysti aina olla paremmassa asennossa • Poliittista tahtotilaa ja sitä tukevia päätöksiä (vrt. kunnallinen elintarvikehankintapolitiikka) • Jotta Ruokaprovinssi koettaisi aidosti alueemme sekä meidän kaikkien toimijoiden brändiksi, tarvitaan valtava määrä tiedottamista ja avointa viestintää. Lisäksi aiheeseen liittyvät markkinointimateriaalit (suomi ja englanti) tulisi jakaa kaikkien toimijoiden käyttöön (myös yrityksille!). • Kehitämme ruokaprovinssimaista toimintaa koko ajan eteenpäin minkä ehdimme. Lisää yhdessä tekemistä, Ruokaprovinssi-idea pitää omaksua erittäin laajalla pohjalla, että se onnistuu. • Yhteistyön toimintamuodoista tulisi sopia / Yhteistyö eri tahojen välillä on haastavaa (2 vastaajaa) • Tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen • Laveasti katsottuna ruokakulttuurin edistäminen/kehittäminen/tutkiminen kuuluu toiminta-alueeseemme kehittämishankkeet toisivat resursseja toimia aktiivisemmin. • Edellisen kohdan toiminnoissa on kyllä tekemistä ja verkostoa siihen olen pyrkinyt luomaan ja vahvistamaan. Muuten toivon että alueella olevan alan akateemisen poppoon vuorovaikutus lisääntyy ja paukkuja löytyy ja tuloksia syntyy. • Ruokaprovinssihankkeelle riittävät resurssit ja sitä, että koko maakunta on sen takana. • Koulutuspuolella rahoituksen puute on ehkä yksi este sille, ettei alalle voida tarjota koulutusta niin paljon kuin haluttaisiin. • ELY-keskukselta asian ymmärtämistä

21. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Mitä tarvittaisiin, jotta omalla toiminnallanne voisitte paremmin kehittää Ruokaprovinssia? Onko olemassa jotakin esteitä sille, että voisitte paremmin kehittää Ruokaprovinssia? Vastaajat, jotka eivät vielä ole mukana Ruokaprovinssin kehittämisessä • Ei esteitä (3 vastaajaa) • Henkilöresursseja / ajan puute (3 vastaajaa) • Sisältä on niin laaja, että pystyyköhän tuota kukaan hanskaamaan ? • Monialaisia työryhmiä ja keskustelufoorumeja, joiden ajatuksia voidaan hyödyntää teeman kehittämisessä. • Puuttuu partneri ruokapuolelta • Pitäisi tietysti olla mukana niissä ryhmissä, joissa asiaa viedään eteenpäin. • Tietoutta asiasta ja laajemman joukon osallistumista toimintaan. • Ideoita lisää (ja aikaa....) • Avoin keskustelumahdollisuus ideoista. Usein kehittämisteemat ovat kuitenkin kohtuullisen rajattuja verkostoja, mikä voi olla hyvän strategian kannalta, mutta toisaalta monien ideoiden ja vuorovaikutuksen tulisi olla mahdollista. Voi olla myös niin, että jotkut toimijat vaikuttavat sisältöön enemmän kuin toiset. • Esteeksi muodostuu oikeastaan se, että en voi konkreettisesti osallistua varsinaiseen ideointiin, sillä se jäävää minut syntyvän hankehakemuksen käsittelystä (olen jäävi käsittelemään hanketta, joka on oma ideani). Ideoiden rahoituskelpoisuuden tunnusteluvaiheessa olen mielelläni mukana, samoin verkostoimismielessä myös ideointivaiheessa. • ASEK:n ja Kauhajoen osaaminen vielä paremmin mukaan (Food Park Oy, Ruokamessut jne.). • Meiltä on ymmärtääkseni jo asiantuntija mukana. Toivon, että hänen laaja-alaista ymmärrystä osoittava ja rakentava viestinsä aktiivisesti kuullaan. • Panoksia on laitettava perusmaatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja viljelijöiden liiketaloudellisen osaamisen parantamiseen. Se on tässäkin kaiken lähtökohta, muuten tippuu pohja pois. • Roolimme on olla laboratoriona auttamassa erilaista tuotekehitystä tekemällä siinä tarvittavaa analytiikkaa. • Yhteiset tavoitteet kaikille maakunnan toimijoille. Yhdessä olemme enemmän. • Yhteistyö esim. amkin sisällä tiiviimmäksi Ruokaprovinssin suhteen

22. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Ruokaprovinssi-brändi

23. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Ruokaprovinssille luodaan yhtenäinen visuaalinen ilme. Tämä mahdollistaa toimijoiden yhteisen ja yhtenäisen markkinoinnin ja parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuutta mainostaa ja tulla tunnetuksi sekä lisätä tuotteidensa menekkiä. Myöhemmin Ruokaprovinssille voidaan luoda myös esim. tuotteissa ja palveluissa käytettävä Ruokaprovinssi-merkki, joka toimisi tietyn laatutason kuvaajana ja tunnistettavana elementtinä kuluttajille. Ruokaprovinssi-merkki yritysten tuotteissa lisää tuotteiden myyntiä ja kasvattaa siten yritysten liikevaihtoa. Kuva 4

24. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Esimerkkejä kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Alueen/alan tunnettuus/näkyvyys/arvostus kasvaa ” Elintarvikealan näkyvyyden lisääminen on suotavaa. Näkyvyyden lisääminen edistää osaltaan toimialan kehittymistä ja sitä kautta alueen kehittymistä.” ” Kun se on brändi, onhan se vahvuus ketjun joka tasolla toimivalle. Tuo arvostusta ja uskottavuutta toiminnalle alkutuotannosta lähtien, ilman sen jatkuvuutta koko Ruokaprovinssilla ei ole pohjaa.” Tukee omaa markkinointia/mainontaa ” Brändi tukisi laadukkaan ravintolatarjonnan sekä lähiruoan markkinointia ja myyntiä sekä tapahtuma- että maaseutumatkailumarkkinoinnissa” ”Ehkä joidenkin koulutusalojen markkinoinnissa voisi hyödyntää.” Brändin lisäarvo kuluttajalle epäilyttää / miten brändi erottuu muista ” Ruokaprovinssi-merkin ja sydänmerkin yhteen sopivuus ja merkitys tulisi miettiä ja tehdä väestölle selväksi, mitä erilaiset merkit tuotteissa tarkoittavat..” ” Em. Ruokaa käsityönä-porukalla oli myös oma merkki, joka eli aikansa. Brändien luonti on kallista ja moni on sitä yrittänyt. Tätä on kokeiltu (maakuntien parhaat, ym. ym.) mutta ei ne oikein jää mieleen. Pakkauksissa on nykyään jo niin paljon infoa että lisämerkit hukkuvat. Jotta onnea ja menestystä vaan. Enemmän vaikutusta samalla rahalla saattaisi olla, jos julkisuuteen nostettaisiin systemaattisesti hyviä esimerkkejä eteläpohjalaisista viljelijöistä, elintarvikeyrittäjistä, elintarviketehtaiden työntekijöistä, ravintolakokeista ym. alan ammattilaisista läpi ketjun. Mistä ruoka tulee ja ketkä sen tuottamiseen osallistuvat. Imagon tekemistä tositarinoilla, ei logoilla. Ketjusta löytyy sympaattisia mutta silti realistisia esimerkkejä ja faktaa.” ”Toivon, että brändin lisäarvo kuluttajien keskuudessa selvitetään ennen sen luomista. Myös muualla Suomessa on alueita, joissa alueellisesti tuotettu ruoka on arvossaan ja Ruokaprovinssin logo Etelä-Savossa ei välttämättä toimisi toivotulla tavalla.” Sopii hyvin omaan toimintaan/profiiliin ”Elintarvikealan tutkimus, kehittämis ja koultustoimintaan olisi mukava laittaa mukaan RP -brändi logona tai ainakin mainintana, että olemme mukana. Hyvään brändiin olisi mielekästä yhdistää omamme, joka jo on sellainen ” Antaa ideoita/aihioita tuotekehitykseen / uusiin sovelluksiin / tuotteisiin ”Uudet rajapinnat luovat uusia sovelluksia ja uusia tuotteita. Jos ne logistiikka ja energia-asiat saisi mukaan hankkeeseen.” ”hankkeen kautta voidaan saada ideoita ja aihioita koulutuksiin.” Toimii laatutakeena ”Yhtenäinen merkki, visuaalinen ilme lisää tunnettuutta. se voisi toimia eräänlaisena laatuleimana.”

25. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 5

26. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Taulukko 3. Perustelut sille, miksi pitää tai ei pidä Ruokaprovinssia hyvänä nimenä

27. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Mikä voisi olla parempi nimi hyvinvoivalle elintarvikemaakunnalle? Vastaajat, joiden mielestä Ruokaprovinssi ei ole hyvä nimi • :) Elämysprovinssi • Falander Food park • Se on jo hyvä kysymys... • Tämä onkin hyvä kysymys - eli siis mille tässä tarvitaan uusi nimi. Maakunnalle vai ruoan ja hyvinvoinnin integrointiin tähtäävälle korkeatasoiselle kehittämistyölle. Elintarvikemaakunnalle nimi on hyvä, mutta ei se mitenkään viestitä kansainvälisellä tasolla haettavaa profiilia alan kehittäjänä. Ruokaprovinssi on jo brändäytynyt tietyissä piireissä ja sinänsä se on ok, mutta ei tähän kannata käyttää nyt kovin paljoa paukkuja • Vaikea kysymys... Helposti tulee mieleen jotain englanniksi, kuten vaikkapa Welldone tai WellDone (=taidolla tehty, mutta toisaalta myös ruoan kypsyysastetta ilmaiseva termi). Mutta ehkä nimen olisi syytä olla kuitenkin suomea. Ehkä tätäkin voisi pohtia InnoAreenassa. • Muotoilkaa -maakunta-loppuinen nimi. • ... thinking... • Vaikea yhtäkkiä ottaa kantaa, nimikilpailu auttaisi näissä asioissa. Mutta myös sanapari slogan voisi tulla kyseeseen, yhtälailla. 'Taatusti kotimaasta', 'Taatusti kotimaista' jne.

28. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Ruokaprovinssi ja Komia-markkinointi

29. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 6

30. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 7

31. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 8

32. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Taulukko 4. Perustelut sille, tukevatko Ruokaprovinssi ja Komia-markkinointi tavoitteellisesti toisiaan

33. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Esimerkkejä kunkin teeman alle luokitelluista vastauksista: Lisäävät tunnettuutta / tuovat esille saman alueen vahvuuksia ” Molemmat tekevät E-P:ta tunnetuksi muualla Suomessa. Tavoitteet ovat samat: alueemme kehittyminen ja hyvinvoinnin lisääminen liiketoiminnan, uusien asukkaiden ym. avulla.” Komia-markkinointi ei kata koko maakuntaa ” ...mutta Komia on Seinäjoen kaupunkiseudun markkinointia. Olisko jo aika tarkastella aidosti koko maakuntaa? Vaikka Ruokaprovinssi on Seinäjokivetoinen, niin sen yhteistyön ja yhteisen tekemisen hengen saa tehokkaasti pilattua heti alussa, jos Seinäjoki haluaa korostaa itseään liikaa. AITO YHTEISTYÖ pitäisi olla sekä puheessa että erityisesti teoissa, jos Ruokaprovinssin haluaa saada syntymään.” Komia-markkinointi epäonnistunutta ” Komia on suurta liioittelua. Pelkät puheet ei riitä. Pitää olla tekoja.” ”Komia taitaa nyt 'surkastua' kumppaneitten lipeämiseen. JOS Komia laajenisi koko maakunnan kampanjaksi, niin sitten Ruokaprovinssi ehkä sopisi osaksi sitä.” Eivät ole ristiriidassa / voisivat tukea toisiaan / pitäisi tukea toisiaan ”Tai ainakin niiden pitäisi tukea, maakunnan kehittämisen ja markkinoinnin keskeisten viestien tulee olla synkronissa ei ainakaan ristiriitaisia keskenään.” ”Komia-markkinointi keskittyy maakunnan ulkopuoliseen viestintää, Ruokaprovinssissa yhdistyvät alueen omien asukkaiden viihtyvyys sekä alueen ulkopuolisen imagomarkkinoinnin osat. Ulkoisessa markkinoinnissa on syytä tehdä vahvaa yhteistyötä vähien resurssien säästämiseksi sekä yhdenmukaisen, kansallisen mielikuvan rakentamiseksi.” Osittain tukevat toisiaan ”Osin ehkä tukevat, mutta saattaa syntyä taas eriarvoisuus maakunnan eri osien ja toimijoiden kesken. Ensin sisältö kuntoon, sitten vasta mietitään miten markkinoidaan.” Ruokaprovinssi sopisi Komian osa-alueeksi ” Komia lyönyt itseään osittain läpi. Ruokaprovinssi vois olla siihen lisämaustetta, tuotekehittelyä.” Ruokaprovinssia ja Komiaa ei ole järkevää kytkeä yhteen ”Komia markkinointi on suunnattu maakunnan ulkopuolelle ja sillä pyritään vaikuttamaan muun Suomen ajatuksiin alueestamme. Eli pelkistäen lisäämään alueemme tunnettavuutta, vähentämään negatiivisia olettamuksia ja lisäämään positiivisia. Missään tapauksessa Ruokaprovinssia ei saa kytkeä Komia markkinointiin, koska sen jälkeen monet negatiivis taustaiset asiat saavat lisää tuulta purjeisiinsa. Maakuntamme tunnetaan kohtuullisesti elintarvikeasioista, mutta valitettavasti se ei ole se argumentti millä kannattaa lähteä Helsingin rautatientorille tai lasipalatsin aukiolle kehumaan maakuntaansa. Tärkeä asia, mutta näitä ei saa kytkeä toisiinsa!!!”

34. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Mitä Ruokaprovinssin onnistumiseksi tarvitaan

35. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 9

36. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 10

37. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Millaista osaamista organisaatiollanne olisi annettavana Ruokaprovinssin kehittämiseksi? • Alkutuotannon opetus- ja TKI -osaaminen. TKI-infraa pelloilla, tuotantorakennuksissa ja metsissä ruokailua varten laavuja ja retkeilypolkuja. • Alkutuotannon tuntemusta • Alkutuotanto ja omalta vastuualueeltani ruokakoulut, tuotekehityspajat, kotitaloustason ruoka-asiat, massamuonitusosaaminen, 10.000 järjestönaista, ... Kotitalous- ja kuluttajataso. Ihmisethän sitä ruokaa syö ja hyvää oloa kokee! • Alkutuotanto, eläinten hyvinvointi, ympäristön huomioiminen • Analyysipalvelujen tarjoaminen. • Asiantuntijuutta • Ei riittävästi spesiaalitietoja. Yritysten talouden analysointiin, investointien rahoituksen suunnitteluun sekä alkavien yritysten neuvontaan. • Elintarvikealan osaamista, aluekehittämisosaamista, oske-ja Koko-ohjelman suomat mahdollisuudet, innovaatioympäristön kehittämistä, elintarvikkeen pellolta pöytään -kehittämistä, liikuntayrittäjyyden kehittämistä, rytmimusiikin kehittämistä jne. • Hankkeen hallinnoinnin ohella yleensä yritystoiminnan sijoittumisedellytykset, muu alan hanketoiminnan rahoitus, yhteistyö kaavoituksessa (rakennemallin toteutus) jne. • kotimaiset ja kansainväliset verkostot, useita käytännön osaajia ja ennen kaikkea vilpitöntä halua tehdä Ruokaprovinssista sekä kansallisesti että kansainvälisesti vaikuttava kokonaisuus • Koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta • Liiketoimintaosaamista ja konseptointia • Liikunnan integroiminen käytännössä ravintoon, toistaiseksi se on vain puhetasolla. Kuortaneen Urheiluopisto tarjoaa liikunnan huippuosaamista, jos resursseja sen hyödyntämiseen löytyy. • Liikunnan ja elinympäristön roolin korostaminen osana omaehtoista hyvinvointia. • Maakunnan elintarvikkeiden laadun taso, saadut palautteet, elintarvikkeiden tutkimustoiminta ja lähes koko maakunnan elintarvikkeiden laadun hallintointi. • Matkailullinen aspekti mukaanlukien asiakasnäkökulma • mm. Matkailupuolen tuotekehitys- ja markkinointiosaamista. • Pellolta pöytään -ketjun analyysitietoa.

38. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille • Pienyritysten perustaminen ja kehittämis sekä jotkut erityisasiat (peruna). • Pitkäaikaista kokemusta alan koulutus- ja kehittämistoiminnasta. • rahoitusta yritysten ja tutkimuslaitosten haasteellisiin ja uutuusarvoisiin t&k&i-hankkeisiin. Erityisesti kasvuhaluiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset ovat tavoiteltu kohderyhmä, mutta myös muun kokoiset yritykset. • Tapahtumaosaaminen • tapahtumatuottamisen asiantuntijuutta graafisen, lifestyle- ja kalustemuotoilun asiantuntijuutta, käyttäjätutkimuksen asiantuntijuutta tiedonhaun asiantuntijuutta perinnerakentamisen ja korjausrakentamisen asiantuntijuutta • Tarvittaessa meiltä saa asiantuntijamielipiteitä. • Tekniikasta bio- ja elintarviketekn. osaajat, kulttuuri: elämystuotanto, kuvaaminen, sosiaali- ja terveysala: terveyteen liittyvät asiat esim. fysioterapia jne., ravitsemusala: ravitsemusneuvontaa, liiketalous: tuotteistaminen; tutkimus- ja kehittäminen: eri asioiden kehitysprojektit, markkinatutkimuspalvelut jne. • terveydestä ja sairauksista sekä niiden ennaltaehkäisemisen keinoista • Tutkimus- , kehittämis- ja koulutushankkeet. • Tutkimusosaamista ja koulutusta: - Elintarvikeketjujen innovaatiotoiminta - Elintarvikkeet ja turvallisuus - Luomu • Tässä tarvitaan maatalouden erityisammattilaisia eikä mitään perinteisiä viljelyneuvojia jne. Pari esimerkki nettilinkkiä huippuosaajista: www.autiomat.fi www.kassamestarit.fi Molemmilla vahva maatalouspuolen osaaminen ja toimialueena lähes koko Suomi, vaikka muuten tällä alueella vaikuttavatkin. • Usean eri alan ammattilaisia ja tulisikin käyttää eri alojen osaajia. • Vaikkapa noiden edellä mainittujen tukeminen tutkimus-, kehittä'mis- ja koulutushankkeilla. Kyky tukea verkostomaista toimintaa. • Verkostoja, suhteita, alkutuotannon ja elintarvikealan osaamista. • Viittaan aiempaan vastaukseeni. • Voimme nostaa suunnittelussa ja kehittämisessä ruokaprovinssin teemaa esiin. Strategiatyön ja kehittämisen asiantuntijuus. • Yrittäjien neuvontapalvelua toimialasta riippumatta • Yrityksen perustaminen, liitännäinelinkeinon aloittaminen --> liiketoimintasuunnitelma, tuotannon kehittäminen (sadon määrä ja laatu, luomu-tuotanto jne.)

39. Ruokaprovinssin nykytila-analyysi asiantuntijoille Kuva 11

40. Kysymyslomake

41. Kysymyslomake