Vanhan rakennuksen purkuvaiheen selvitys Jampankaari 6

1. Vanhan rakennuksen purkuvaiheen selvitysJampankaari 6 Jyri Nieminen, Sirje Vares, Anna-Leena Perälä, Hannu Koski, Riikka Holopainen VTT

2. Selvitys Järvenpään kerrostalon Jampankaari 6 purkujätteistä Perälä, A-L., Koski, H. VTT:n tutkimusraportti 8.10.2009

3. betonia 91.7 %

4. Rakennuksen purkumenetelmät • Lajitteleva purkutekniikka • osa rakennusosista sekä materiaaleista erotellaan ja toimitetaan sopiviin vastaanottopisteisiin • menettely edellyttää tarkkaa etukäteissuunnittelua • Ei-lajitteleva purkutekniikka • lajittelematon purkumateriaali toimitetaan sekajätteenä kaatopaikalle. • ei-lajittelevaa purkutekniikkaa voidaan työmaalla käyttää osassa rakennusosia myös siten, että purkujäte kuljetetaan sekajätteenä jätteenkäsittelypisteeseen lajiteltavaksi. Tarkoitukseen sopivia lajittelulaitoksia ei ole Suomessa kovin paljon

5. Purkutyön päävaiheet 1. Asbestin ja muiden ongelmajätteiden purku 2. Rakennuksen siivous irtojätteistä 3. Rakennuksen runkoon kuulumattomien materiaalien poisto 4. Rakennuksen rungon purku rakennusosittain ja materiaaleittain 5. Betonin ja terästen erottelu 6. Tarvittaessa perustusten maamassojen poisto/siirto

6. Jampankaari 6:n purkaminen • asbestia sisältäneet lattian muovi/vinyylilaatat ja niiden kiinnitysaine purettiin käsinpurkuna ja kuljetettiin Suomen Erityisjäte Oy:lle Forssaan • lyijyä sisältävät betonielementtien saumamassat irrotettiin käsinpurkuna ja toimitettiin Kivikon sorttiasemalle YTV:lle. Irrotustyössä käytettiin nivel-puominostinta • sisäpurku • ei-lajitteleva purkutekniikka (isoja metalliosia lukuun ottamatta) käsinpurkuna: metallijätettä syntyi 1 kontti ja muuta ns. kevytpurkujätettä 5 konttia • sisäpurkujätteet (34.9 tn) lajiteltiin Tampereella Toivonen Yhtiöt Oy:n jäteasemalla, jossa niistä saatiin tuotettua polttokelpoista energiajätettä noin 25 tn (yli 70 % kuormasta) • rungon purku • betoni- ja tiilijäte toimitettiin Maarakennus M. Laivola Oy:lle Turenkiin ja rautaromu Romu Keinänen Oy:lle Karjaalle • asfaltti irrotettiin kaivinkoneella ja toimitettiin Lemminkäinen Oyj:lle Tuusulaan

7. Purkutyön vaiheet, kestot ja resurssit

8. Runkopurku käynnissä

9. Betoniterästen erottelua ”pulveroimalla”

10. Kylpyhuone-elementeistä syntynyttä metallijätettä

11. Purkumenetelmien arviointi • Asbestipurku ja lyijypitoisten saumamassojen irrotus toteutettiin normaaleilla, kohteeseen hyvin soveltuvilla menetelmillä. Syntyneiden purkutuotteiden määrät olivat niin vähäiset, ettei koneellisilla menetelmillä olisi ollut saavutettavissa etua, vaan ne olisivat saattaneet tulla käsinpurkua kalliimmaksi. • Sisäpurkamisessa käytetyn ei-lajittelevan purkutekniikan vaihtoehtona olisi ollut lajitteleva purku, jossa esim. kalusteet, ikkunat ja ovet olisi irrotettu ehjinä uusiokäyttöön. • lajitteleva purkaminen ja ehjänä irrottaminen ovat aikaavieviä menetelmiä, ja ne olisivat nostaneet purkukustannukset huomattavasti suuremmiksi • lajittelevan purkutekniikan käyttäminen olisi ollut taloudellisesti järkevää, mikäli purkutuotteille olisi ollut löydettävissä maksavia uusiokäyttäjiä. Tämä ei ollut mahdollista ainakaan purkukohteen aikataulun asettamissa rajoissa. • Rakennuksen betonirunko purettiin murtamisleuoilla ja ns. pulveroitiin työmaalla. Menetelmästä aiheutuu runsaasti betonipölyä, jonka syntymistä ja leviämistä pyritään vähentämään kastelemalla purettavat rakenteet vedellä sekä ruiskuttamalla vettä purkutyön aikana. Työmaalla syntyikin pölyä silmämääräisesti melko paljon, koska käytetyt vesikastelulaitteet olivat varsin vaatimattomat eikä rakenteita kasteltu etukäteen.

12. Johtopäätöksiä • purettavasta kerrostalosta syntyy purkujätettä eniten teräsbetonirungosta -> purkubetonin elementtien ja betonimurskeen mahdollisimman suuri hyödyntäminen nostaa oleellisesti purkukohteen hyödyntämisastetta • betonirungon pulveroimisessa kiinnitettävä huomiota purettavien rakenteiden kasteluun ja vedellä ruiskuttamiseen purkutyön aikana • purettavasta rakennuksesta tulee paljon 1980-luvun 3-lasisia ikkunoita ja parveke-ovia, joita voisi tarjota kierrätykseen. Mikäli ikkunoille ei löydetä käyttöä sellaisenaan, niiden materiaalit tulisi hyödyntää.

13. riikka.holopainen@vtt.fi