Kristinusko ja jooga – voiko niitä yhdistää ? Taipuuko kirkko joogaan? 11.10.2012

1. Kristinusko ja jooga – voiko niitä yhdistää?Taipuuko kirkko joogaan? 11.10.2012 Dos., piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen (jyri.komulainen@helsinki.fi)

2. Kristinusko ja uskonnot/kulttuurit • ”Jos nuo, joita kutsutaan filosofeiksi ---- ovat sanoneet asioita, jotka ovat totta ja sopusoinnussa uskomme kanssa, sitä ei pidä pelätä. Pikemminkin, nämä asiat tulee ottaa pois niiltä, joilla ne ovat epäoikeudenmukaisesti, ja siirtää meidän käyttöömme. Eihän egyptiläisilläkään ollut vain epäjumalia ja raskaita taakkoja, joita israelilaiset inhosivat ja pakenivat, vaan heillä oli myös kullasta ja hopeasta tehtyjä maljoja ja koristeita sekä vaatteita, jotka israelilaiset ottivat paetessaan salaa mukaansa, asettaakseen nämä parempaan käyttöön – eivät omalla vallallaan, vaan Jumalan käskystä.” (Augustinus: De DoctrinaChristiana40, 60)

3. Voisiko joogan tulkita Intian kullaksi? 1) Käsitteellä yoga voidaan viitata ylipäänsä ”uskonnolliseen metodiin” 2) Kapeammassa ja tutummassa merkityksessä jooga = tekniikat, joissa keskeistä asennot (asana) ja hengityksen säätely (pranayama) → Tällaisena ainutlaatuinen intialainen keksintö? → Onko mahdollista ottaa joogan perusideat evankeliumin käyttöön? Pitäisikö olla esim. Jeesus-joogaa, jotta evankeliumi tuotaisiin relevantisti esiin jooga-buumin keskellä?

4. Teologinen lähtökohta: Jeesus-uskon monimuotoisuus • Ensimmäiset kristityt • ilmaisivat uskoaan monenlaisin painotuksin • sopeuttivat uskonsa hellenistisen ajan erilaisiin kulttuuris-uskonnollisiin muotoihin • Nyt kun kristinuskon painopiste siirtynyt globaaliin etelään: uudet kontekstit vaativat uusia tapoja sanoittaa ja elää todeksi uskoa • ”Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia.” (1 Kor. 9:22) → Siis joogille joogi?

5. Mutta eikö jooga ole hindulaista eli siis vieras uskonto? • Uskontoa ja kulttuuria ei voi tarkkaan ottaen erottaa: pelastushistoria aina ”synkretististä” • Hindulaisuus on sateenvarjotermi intialaiselle uskonnollisuudelle • Intian uskontohistoriassa jooga monina versioina • Intiassa on jo ilmaistu kristinuskoa ’hindulaisuuden’ antamissa raameissa → Joogan voinee siksi irrottaa hindulaisesta metafysiikasta ja istuttaa toisenlaiseen viitekehykseen

6. Esimerkki 1: PandipeddiChenchiah (1886-1959) • Madrasilainen lakimies, käännynnäinen hindulaisuudesta • Ei länsimaista teologiaa Intiaan, vain ”the rawfact of Christ” • ”Jeesuksessa Jumala loi uuden ihmisen, hindulaisuudessa Jumalaa etsitään vanhan ihmisen täydellistämiseksi [...] Hindulaisuus tekee täydellisen ihmisen, kristinusko uuden ihmisen. Hindulaisuus valjastaa luonnon ja ihmisen Mahashaktin, kristinusko tuo evoluutioon uuden Pyhän Hengen Shaktin. Jeesus on uuden luomisen ensi hedelmä, hindulaisuus vanhan luomisen lopullinen hedelmä.” • Intiassa uudet muodot ja kokeilut = jooga välineenä uudessa elämässä kasvamiseen

7. Chenchiahin joogateoria • Taustalla uusi jooga (Sri Aurobindo, Kumbakonamin ”Master C.V.V.”) : • Lähtökohta elämänmyönteinen eikä -kielteinen • Ulkopuolinen impulssi joogan tiellä (uuden voiman vastaanottaminen = armo) • Tavoitteena valppaus, ei tiedostamaton transsi (samadhi) • ”Me eroamme [Aurobindon ja Kumbakonaminjoogakouluista] uskoessamme, että uusi ihminen, Jumalan Poika, on tullut Jeesuksessa, kun toiset vasta odottavat Jumalan poikien ilmestymistä.”

8. ”Pyhän Hengen jooga” • Pyhä Henki uusi kosminen energia, johon joogan kautta yhteys • Kristillinen jooga on Chenchiahille • Amrita yoga eli kuolemattomuuden jooga • Parisuddhaatmayogaeli Pyhän Hengen jooga → Jumalan kuuntelemista, vrt. Gal. 2:20: ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”

9. J.-M. Déchanet: Christian Yoga (1960) • Benediktiinimunkki omasta kokemuksestaan • Kristillisen joogan lähtökohdat: • Kolmiyhteisen Jumalan tuntemus • Myös ruumis lunastettu, ei vain sielu • Tekniikat eivät luo yhteyttä Jumalaan vaan auttavat avautumaan kohti armoa • Hatha-yogaehkäyhdistettävissä kristinuskoon, mutta raja-yoga tuskin

10. Déchanet (jatkoa) • Taustalla katolinen periaate gratianontollitnaturamsedperficit • Kyse ei jonkin joogamuodon ”kristillistämisestä”, vaan joogan disipliinin tuomisesta kristillisen kontemplatiivisen elämän käyttöön • “Meidäntuleeottaajoogankäytännötsellaisinakuin ne ovat– eivätuskontona tai mystiikkana – vaankurinalaisuutena, taitona […] Meillejoogasaa olla tekniikka, jokatekeemahdolliseksisopivanahetkenäasettautumisenhiljaisuuteen– ei vain olemiseenvaillameluavaanmyössiihen, ettäaistimukset, toiveetjainhimillisetintohimotvaikenevat, mielenhiljentyy, kun kuormittavatajatuksetsekähuoletsuljetaanpoisjaennenkaikkeamyönnytäänvaitiolemiseen, niinettäJumalanPyhäHenkivoi[…] tehdäitsensäkuulluksi, kun ihmisenhenkikuuntelee.”

11. Sopiiko jooga kirkkoon? (Tai ehkä paremminkin, voiko Jeesuksen viedä joogasalille?) • Edellisten näkökulmien valossa ilmeisesti kyllä, kunhan • metafyysiseksi kasvualustaksi kristinuskon kosmologia • evankeliumi saa myös käytäntöjen tasolla ”transformoida” joogaa • tiedostetaan, että Jeesus-jooga ei ole kaikkien tie ja vaatii erityistä arvostelukykyä