110 likes | 225 Views
Monimuotoisuusverkostojen sosio-taloudellisia vaikutuksia etsimässä. MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE). Mitä on sosiaalinen?. Miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen?
E N D
Monimuotoisuusverkostojen sosio-taloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE)
Mitä on sosiaalinen? Miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen? • Perustuu instituutioihin, kuten lakiin, virallisiin ohjeistuksiin tai esim. hyviin tapoihin. • Toimintakenttä: vakiintuneet instituutiot, kuten puukaupan ja -korjuun käytännöt
Laadulliset sosio-taloudelliset vaikutukset: • Toimintakenttään vaikutetaan luomalla uusia käytäntöjä hankkeiden avulla. • verkosto • kantava idea • käytännöt • laadulliset sosio-taloudelliset vaikutukset • Virkistysarvot ja maisema-arvot ovat julkishyödykkeitä, eivät sosiaalisia vaikutuksia.
Kehittämistoiminta kahden verkoston mallina:- esimerkkinä puuenergiahankkeet Verkosto 1, metsäkeskus, TE-keskus, PK-teollisuus, kunnat Idea 1: Pieniläpimittaisen puun jalostaminen energiaksi • ilmastopolitiikkaa edustaa ajatus öljyn korvaamisesta puulla • metsäpolitiikkaa edustaa tavoite hankkia energiapuu hoitamattomista nuorista metsistä • aluekehityspolitiikkaa edustaa ajatus paikallisen puuenergiatuotannon työllistävyydestä • resurssina nuoren metsän hoitorästikohteet. Käytäntö 1: Saadaan rahoitus puun energiakäytön edistämishankkeelle ja palkataan yritysneuvoja
Verkosto 2: Metsänomistajat perustavat osuuskunnan, joka myy lämpöä kunnan kaukolämpöverkkoon. Idea 2: Vaihtoehto kuitupuun pystykaupalle • kysyntä nuoren metsän hoitopuulle helpottaa metsäneuvojan työtä • kunta sitoutuu puuenergiaan talousvaikutusten takia • (maatila-)metsänomistajat saavat lisätuloja ja metsänhoitohyödyn Käytäntö 2. Osuuskunnan tekemä hankintahakkuu, jossa pieniläpimittainen puu myydään energiaksi, pikkutukki ja tukki myydään sahoille.
Sosio-taloudelliset vaikutukset paikallistasolla: • metsänomistaja passiivisesta puunmyyjästä puun jalostajaksi • uusi taloudellinen toiminta: metsävarojen paikallinen hyödyntäminen, hankintahakkuutoiminta, hakettajat ymv. • metsänomistajien omaehtoisuus ja verkostoituminen
Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot • Verkosto 1: kokeiluhankeorganisaatio, jonka työrukkasena on hankevetäjä • Kantava idea? • Luonnonsuojelubiologisten kriteerien tulkinta • Käytännöt? • Luonnnonarvokauppa, ympäristötuki, pysyvä suojelu, luonnonhoitohankkeet
Verkosto 2: Metsänomistajien yhteistoiminta Kantava idea? • Käsitys omien metsien luontoarvoista ja niiden oikeasta käsittelystä Käytännöt? • Omaehtoinen suojelu, yhteistoiminta
Huomioita • Koska ideat ja käytännöt ovat vielä vakiintumatta, kokeiluhankkeiden voimavaroja menee myös ylemmän verkoston muotoutumiseen. • Laadullisia sosio-taloudellisia vaikutuksia tuskin löydettävissä kokeiluhankkeiden aikana. • Sopeutumisprosessi kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välillä: Mikä on suojelemisen arvoista luontoa?
Toiminta syksy/talvi 05/06 • Viimeistellään tutkimus: Leskinen, L.A., Peltola, T & Åkerman M: Adaptiivinen näkökulma metsätalouden sosiaalisen kestävyyden arviointiin • Hankkeiden tuottaman dokumenttiaineiston analyysi • Metsänomistajahaastattelut gradutöinä • Ryhmäkeskustelut, puhelinhaastattelut ja havainnoinnit hankeorganisaatioissa
Paikallisten metsänomistajien ja hankeasiantuntijoiden kesken syntyy yhteinen tulkinta luonnonsuojelubiologisista kriteereistä. Sen motivoimana syntyvät vapaaehtoisen suojelun käytännöt: monimuotoisuuskohteesta tulee hyödynnettävä resurssi, kohteiden löytyminen, luonnonhoitohankkeet. • Monimuotoisuusverkostohankkeiden laadullisten sosio-taloudellisten vaikutusten syntyminen voi viedä pitkänkin aikaa.