1 / 19

Kolme 1920-luvun tyylisuuntaa

Kolme 1920-luvun tyylisuuntaa. Impressionismi Ekspressionismi Montaasielokuva. Kolme 20-luvun tyylisuuntaa. Impressionismi (Ranska n.1918-1929) keskeinen keino: kuvaus Ekspressionismi (Saksa 1920-1927) keskeinen keino: näyttämöllepano (mise-en-scène)

guang
Download Presentation

Kolme 1920-luvun tyylisuuntaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kolme 1920-luvun tyylisuuntaa Impressionismi Ekspressionismi Montaasielokuva

  2. Kolme 20-luvun tyylisuuntaa • Impressionismi (Ranska n.1918-1929) • keskeinen keino: kuvaus • Ekspressionismi (Saksa 1920-1927) • keskeinen keino: näyttämöllepano (mise-en-scène) • Montaasielokuva (Neuvostoliitto 1924-1929) • keskeinen keino: leikkaus

  3. Ranska: impressionismi ja avantgarde(n.1918-1929)

  4. Abel Gance

  5. Germaine Dulac

  6. Jean Epstein (1897-1953)

  7. Impressionismin teoria”Kuvan aika on tullut” (Abel Gance) • ajatus elokuvasta taiteena; • rinnastus musiikkiin (elokuva “valon sinfoniaa” - Abel Gance) • fotogeenisyys (photogénie): filmille tallennettuna objekti on jotain "enemmän" kuin todellisuudessa (ei puhdasta tallentamista) • elokuvan erottaminen teatterista ja romaanista • puhdas elokuva(cinéma pur) • rytmin, visuaalisuuden ja liikken tuli herättää tunteita, ei tarinan

  8. Impressionismin piirteitä • Keskeistä henkilöhahmojen psykologia / subjektiivisuus • ts. henkilöhahmojen, ei elokuvan tekijän ”impressiot” tai vaikutelmat • mentaaliset kuvat: unet, muistot, tunteet • Subjektiivisia mielentiloja pyrittiin esittämään kuvauksen keinoin • epätarkkuus, kameran liikkeet, näkökulmaotokset • vääristyneet kuvat • Kaksoisvalotus • 1922/23 alkaen myös rytminen leikkaus (Abel Gance: La Roue) • Tarinoilla usein vähäinen rooli

  9. Impressionismi: subjektiivista kuvaustaLe Brasier Ardent (1923), La Fille d’Eau (1925), Visages d’Enfants (1925), Feu Mathias Pascal (1925)

  10. La Souriante Mme Beudet (1923)El Dorado (1921)

  11. Marcel L’Herbier: El DoradoHavainto muuttuu vääristyneeksi

  12. Epstein: Coeur fidèle (1923)

  13. Abel Gancen La Roue (1922-23) • Impressionistinen kertova elokuva • Ei-kertovia rytmisiä montaasijaksoja (”runollisuus”) • Innotti ajatusta ei-kertovasta, “puhtaasta” elokuvasta (Germaine Dulac, Fernand Léger, ym.)

  14. Toinen avantgarde(puhdas elokuva, dada, surrealismi) • n. 1924 alkaen; 2. avantgarden elokuvia luonnehtii irtautuminen kerronnallisuudesta • surrealismi ja dada • antitaiteellisia liikkeitä • irtautuminen järjestä ja merkityksestä • provokatiivisuus, shokeeraavuus ja unenomaisuus • cinéma pur (puhdas elokuva) • puhtaan liikkeen ja visuaalisuuden tuli herättää tunteita suoraan musiikin tapaan.

  15. Man Ray (Emmanuel Radnizky, 1890-1976)

  16. Fernand Léger: Ballet mécanique (1924) • Tunnetuin ”puhtaan elokuvan” kriteerit täyttävä teos • Abstrakti, ei-kerronnallinen • Elokuva rakentuu tiettyjen toistuvien muotojen ja liikkeiden varaan (esim. pyöreät muodot ja pyörimisliike) • Tavalliset "esittävät" kuvatkin on abstrahoitu tekemällä niistä fragmentteja, irrottamalla ne yhteyksistään. • Lähikuvia käyttämällä tavanomaiset esineet (usein erilaiset koneet) on muutettu lähes tunnistamattomiksi. • Oleellista kuvien rytmi ja näkyvä liike, ei esittävyys tai kerronnallisuus

  17. Fernand Léger: Ballet mécanique (1924)

  18. Surrealismi: La coquille et le clergyman (Dulac & Artaud, 1927)

  19. Surrealismi: Le chien andalou (Buñuel & Dali, 1928)

More Related