Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025

1. Helsingin seudunMaankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025

2. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Suunnitelmien toteuttaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2016-2019 MASU Vaikutusten arviointi MASU- luonnos Maankäyttö- suunnitelman MASUn ja asuntostrategian valmistelu HLJ 2015 HLJ 2015 - luonnos Liikennejärjestelmä- suunnitelman HLJ 2015 valmistelu 2012 2013 2014 2015 2016

3. Päätöksenteko ja aikataulu

4. Kasvuun varautuminen Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina • Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti • Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta) • vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta) • Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta) • Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee. Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

5. MASU 2050 luonnos • Maankäyttövyöhykkeet • Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja • niiden kytkeytyminen HLJ 2015 luonnoksen hankkeisiin • Selostus • Suunnitelman taustan kuvaus • kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus • maankäyttövyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus • Toteutuspolun periaate • Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus • Linkitykset • Helsingin seudun asuntostrategia 2025 • HLJ 2015 • Väestö- ja työpaikkaprojektiot

6. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 on luonteeltaan rakennesuunnitelma, joka osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Kartan vyöhykkeet on arvioitu nykyisen tiedon pohjalta. Rajauksia on tarpeen tarkistaa määrävälein. Vyöhykkeet pitävät sisällään paikalliset viheralueet ja muut vapaa-alueet sekä toimisto- ja palvelutyöpaikat.

7. Toteuttamispolku • Toteuttaminen 2016–2025 • MASU 2050 lyhyen aikavälin toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025 osana. • Painopiste on olemassa olevan rakenteen tiivistämisessä ja täydentämisessä jo olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Olemassa olevaksi infrastruktuuriksi katsotaan nyt rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetron ensimmäinen vaihe. • Tällä ajanjaksolla tehtävät liikennejärjestelmän investoinnit on ohjelmoitu osana HLJ 2015 suunnitelmaa. • Investointitarpeet on arvioitu yhdessä asuntostrategian 2025 laatimisen kanssa. • Vuoteen 2025 mennessä toteutettavat hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla punaisella.

8. Toteuttamispolku • Toteuttaminen 2025–2040 • Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin investointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. • Olemassa olevan rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä jatketaan edelleen. Tarkempi toteuttamisen ohjelmointi tehdään asuntostrategian 2025 päivittämisen yhteydessä. • Vuosien 2025–2040 välillä toteutettavaksi suunnitellut liikennejärjestelmän hankkeet on kuvattu maankäyttövyöhykekartalla oranssilla. • Toteuttaminen 2040–2050 • Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. • MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan potentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein. • Vuoden 2040 jälkeen toteuttavia hankkeita ei ole esitetty erikseen kartalla.

9. Helsingin seudun vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri alueiden erilaiset identiteetit säilyvät ja kehittyvät. Alueen identiteetti kulminoituu usein sen keskukseen. Lisäksi seudulla on merkittäviä joukkoliikenteen solmukohtia joilla ei ole keskusmaista luonnetta. Keskukset on luokiteltu keskustyyppien mukaisesti nyt ja tulevaisuudessa. Keskuksia on luokiteltu luonteen kautta, ei väestömäärän tai muun määrällisen mittarin mukaan. Seudun eri osissa sijaitsevilla keskuksilla voi olla paikallisessa rakenteessa samankaltaisia rooleja, vaikka ne ovat kooltaan tai seudulliselta merkitykseltään erilaisia. Jaottelu on suurpiirteinen, mutta kertoo keskuksen hengestä ja luonteesta yleisesti.

10. Asuntostrategia 2025 Asuntopoliittiset tavoitteet • Asuntotuotannon määrä ja sijoittuminen • Asuntotuotannon rakenne (talotyypit, hallinta- ja rahoitusmuodot • Urbaanit asuinalueet, lähiöt, täydennysrakentaminen, maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen • Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tuet • Erilaisten asukasryhmien huomioiminen • Maapoliittiset linjaukset

11. Asuntostrategia 2025 Asunto-ohjelmointi 2016-2025 • Asuntotuotannon ennuste kymmenen vuoden jaksolle • Asuntuotannon sijoittuminen suhteessa MASU-vyöhykkeisiin, saavutettavuuteen (SAVU)

12. Asuntostrategia 2025 Toimintaympäristökuvaus Perustietoa Helsingin seudusta • Asuntokanta • Asukkaat • Asuntojen hinnat ja vuokrat • Asukkaiden koulutus, työllisyys, tulot

13. Asuntotuotantotavoitteet Helsingin seudun kunnissa aiesopimuskausilla 2008 - 2011 ja 2012 - 2015 ja toteutunut asuntotuotanto vuosina 2008 -2013.

14. Kaavatavoite 2016-2019, uusi MAL-sopimus

15. 5 vuoden tavoitteellinen kaavavaranto

16. Nykyisen kaavavarannon sijoittuminen MASU-vyöhykkeille

17. Uusien asuntojen sijoittuminen MASU-vyöhykkeille vuosina 2016 - 2025 (1 asunto= 90 k-m²).

18. Rakentamisennusteeseen sisältyvän uuden asuntokannan sijoittuminen suhteessa HLJ 2015:n SAVU-vyöhyketarkasteluun. Taustamateriaalina käytetty SAVU2025 tarkastelu perustuu HLJ 2015 valmisteluvaiheen luonnokseen. Tarkastelu tullaan uusimaan kun HLJ linjaukset on tehty.

19. ASUNTOPOLIITTINEN EVÄSTYS LUOTTAMUSHENKILÖILLE KUUMA-asuntoryhmä, syksy 2014

20. EVÄSTYKSEN TARKOITUS • Helsingin seudulla valmistellaan merkittävien tulevaisuuteen tähtääviä strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia, jotka liittyvät vahvasti seudun asumista koskeviin haasteisiin. KUUMA –kuntien luottamushenkilöt joutuvat syksyllä 2014 ja seuraavana keväänä käsittelemään ja ottamaan kantaa sekä päättämään em. asiakirjoista. • KUUMA -asuntoryhmä on yhteistyössä kuntien asuntoasiantuntijoiden kanssa koonnut evästyksen helpottamaan luottamushenkilöiden päätöksentekoa asumiseen liittyen. • Kyseessä on kooste tällä hetkellä ilmassa olevista asioista. Seutu ja kunnat voivat halutessaan hyödyntää tätä evästystä parhaaksi katsomallaan tavalla.

21. KESKEISIMMÄT AIHEET • Elinvoimaisuuden vahvistaminen • Omistajapolitiikka • Asumisen laatu • Asumisen tulevaisuus ?

22. 1. ELINVOIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN Etusijalla elinkeinot, työvoima ja työllisyys • tarpeita vastaava ja oikein sijoitettu tonttituotanto • riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto Yhdyskuntarakenne elinvoimaisuuden vahvistajana • Joukkoliikenne palvelee kattavasti asukkaita ja yrityksiä • Otetaan kaikki hyöty irti liikenteen solmukohdista • Yhdyskuntarakenne mahdollistaa hyvän elämän erilaisissa elämäntilanteissa Kohtuuhintainen asuminen vahvistaa omalta osaltaan elinvoimaisuutta • Lähes ainoa mahdollisuus matalapalkka-aloilla työtätekevälle sinkkutaloudelle ja asuntomarkkinoille tuleville nuorille Arjen toimivuus luo kilpailukykyä • Palvelut saavutettavissa Tarvitaan uusi tapa elinkeinosektorin osallistua • vastuunkanto työntekijöistä ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA • Uusien toimijoiden mukaan saaminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen • Elinkeinoelämän uudet kannustimet – löytyykö uudentyyppistä patruunamallia työntekijöiden asumiseen – voisiko työnantaja tilata asumispalveluja työntekijöille • rakennusliikkeiden kilpailutus jos on markkinoita • pienten rakennusliikkeiden hyödyntäminen • Tonttitarjonnassa tulee huomioida yhä vahvemmin yleishyödylliset ARA –rakennuttajat ja asuntoja omistavat yhteisöt

23. 2. OMISTAJAPOLITIIKKA • Kunnallinen asuntotuotanto / kunnan vuokrataloyhtiö • kunta kantaa vastuun heikompiosaisista • matala-palkka-aloille asuntoja ja asuntomarkkinoille tulevat nuoret • kunnalla on intressi tukea edellä mainittuja ryhmiä (asunnottomuuden ja syrjäytymisen kustannukset ovat suuret) • Sos.toimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteys on merkittävä ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA • Kunnan määräysvalta • asuntotuotannossa määrälliset ja laadulliset tavoitteet • hallinta • asiakaslähtöisyys, valinnanvapaus • Uusien toimijoiden mukaan saaminen • elinkeinoelämä • rahoitusmallit • valtion säännösten vähentäminen • Sosiaalitoimen ja kunnan vuokra-asuntoyhtiöiden yhteistyö • Miten kunta voisi olla mukana tukemassa esim. nuorten asumisinvestointeja? • Tonttitarjontaan enemmän valinnan vapautta • Rakentamisen ja rakennuttamisen osaaminen • Kunta tukee vuokrataloyhtiötään

24. 3. ASUMISEN LAATU • Olemassa olevan asuntokannan ylläpidosta ja päivityksestä tulee huolehtia • Asumisen laatu = terveellinen, turvallinen ja yhteisöllisyyden mahdollistava asunto/asuinympäristö • yksinäisyys on terveysriski • tekniikka ei välttämättä takaa laatua • Asumisen valinnan vapaus ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA • Asumisen valinnan vapaus • arjen sujuvuus elämän vaiheista riippumatta • monipuolinen tarjonta • myös kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla • ovatko asunnot liian valmiiksi mietittyjä? • Kunnallishallinnon läpinäkyvyys • Kunnan palvelualueiden tiivis yhteistyö

25. ? 4. TULEVAISUUDEN HAHMOTTELUA Ikääntyminen toimeentulo ”asumisheimot” ulkomainen rahamaahanmuutto Yhteiskunnan jakautuminen - eriytyminen Esteettömyys Vuokra-asuntokysyntä Nykyinen asunto- ja rakennuskanta on merkityksellinen – vastaako kysyntään? Voiko joku kylä kuolla kokonaan? Yritysten siirtyminen ulkomaille Kuntaliitosten vaikutukset ERVA, SOTE-toimen keskittäminen Tiivistyminenvs. monipaikkaisuus Monipuoliset lähipalvelut Palveluverkot Rahastot asuntojen omistajina(ko?) – kuka vastaa rahasta? Mitä tulevaisuuden sukupolvet pystyvät kustantamaan ja tarvitsevat? ASUNTOPOLIITTISIA HUOMIOITA • Yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy, ikääntyminen ja maahanmuutto edellyttävät monipuolista ja –rahoitteistaasuntotuotantoa • Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja siihen sopeutumisen vuoksi täytyy kehittää rakentamistapoja ja ratkaista nykyisen rakennuskannan korjaaminen kestävällä tavalla