EAKR – toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian 2007-2013 arviointi

1. EAKR – toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian 2007-2013 arviointi

2. Arviointitehtävä • Arviointien tavoitteena on tuottaa ohjelmaa toteuttaville viranomaisille ja sidosryhmille tietoa siitä, miten ohjelmien toteutuksessa on edistytty ja mitkä ovat olleet toiminnan tulokset ja vaikuttavuus. • Arviointien tarkoituksena on keskittyä pääasiassa ohjelmien strategiseen arviointiin. • Laadullinen arviointi on keskeistä.

3. Arviointikysymysten jäsennys integroituna EAKR- ohjelmien ja kansallisen rakenne-rahastostrategian arviointiin

4. Arviointityön toteutus Arviointi tehdään neljänä kaikki ohjelmat läpileikkaavana teemana: Teema 1. Yritystoiminnan edistäminen (HSE Pienyrityskeskus) Teema 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen (Gaia Consulting Oy) Teema 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (Net Effect Oy) Teema 4. Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys (GaiaConsulting Oy)

5. Arvioinnin käynnistäminen ja käytetyt aineistot • Teemoittaiset suunnitelmat esiteltiin ohjausryhmälle 8.9.2009 • Haastattelukierros syys-lokakuussa 2009 pääasiassa maakuntaliittojen aluekehitysvastaaville (24 haastattelua) • Elinkeino- ja yrittäjäjärjestöjen haastattelut (6 haastattelua) • Rahoittajatahoille ja Tl 1 avainryhmille suunnattu sähköinen kysely (126/325 vastausta, 39%) • EURA- ja TUKI2000-rekisteriaineistot • Muut dokumenttiaineistot; Rakennerahastostrategia 2007–2013, suuralueittaiset EAKR-toimenpideohjelmat ja vuosiraportit …. • Hankevalintaraportti 16.10.2009 • Raportti 6.11.2009

6. Yhteiset havainnot • Taantumassa kuntarahoitusosuus aiheuttaa haasteita Uhkana on, että kuntarahavaateen vuoksi jää EAKR-rahoitusta käyttämättä • Aluekohtaiset strategiset painopistevalinnat koetaan positiivisena asiana Selkeä parannus edelliseen ohjelmakauteen • Byrokratia koetaan edelleen ongelmaksi • Jäsennys toimintalinjoihin ei tue ohjelman strategista hahmottamista Alueiden omien strategisten päämäärien linkki EAKR-ohjelman toimintalinjoihin ei aina ole selkeä - ”top down” ja ”bottom up” eivät aina kohtaa

7. Yhteiset havainnot II • Hankevalmisteluprosessi on tärkeämpi ohjaustyökalu kuin hankkeiden valintakriteeristö Kriteeristö näyttää lavealta ja siten merkitykseltään suhteellisen vähäiseltä Ohjelman linjaan sopimattomia hankehakemuksia jää alustavien keskustelujen jälkeen kokonaan tekemättä • Näkemykset ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksista ovat ylimalkaisia Ympäristövaikutusten tulkinta ympäripyöreää Tasa-arvovaikutukset ovat ”päälleliimattuja” eikä niillä ole merkitystä hankevalinnassa.

8. Yhteiset havainnot III • EAKR-ohjelmien suhde muihin erityisohjelmiin on osittain epäselvä Koordinointi toteutuu hyvin ESR:n osalta. Suhde kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmaan (KOKO) on epäselvä. Maaseudun kehittämisohjelman kanssa on nähtävissä päällekkäisyyttä. • EURA:n indikaattorit eivät kerro hankkeiden vaikutuksista Indikaattoritieto heijastelee lopullista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tietämyksen aukkoa paikataan arvioinnin tapaustutkimuksilla • Kansainvälisyys on katvealue Mikäli todella halutaan panostaa kasvuyrityksiin, tulisi kansainvälistymistä ja kansainvälistä verkottumista edistäviä palveluja resursoida nykyistä enemmän

9. Teemaa1 (Yritystoiminnan edistäminen) koskevat keskeiset havainnot (1/2) • Tl1 EU-rahoituksesta yli 80 % kanavoituu TE-keskusten kautta kehittämisavustuksina, myönteisiä avustuspäätöksiä lokakuun 2009 lopussa oli noin 2700. Finnveran korkotuen ja takausprovisoiden lukumäärä on suuri (n. 4400 kpl), mutta keskikoko on vain noin 7330 euroa. • Toimet yritystoiminnan edistämisen osalta tukevat pääosin ohjelmien strategioita ja tavoitteiden saavuttamista. Osa tavoitteista ja tuettavasta toiminnasta on niin yleisellä tasolla, ettei suhde strategiaan ole aina kovin selkeä. • Tavoitteet on laadittu joustavasti, joten ne eivät rajaa ohjelmasta ulos tarkoituksenmukaista kehittämistoimintaa muuttuneessakaan taloustilanteessa.

10. Teemaa1 (Yritystoiminnan edistäminen) koskevat keskeiset havainnot (2/2) • Tulevaisuudessa tavoitteenasettelussa tulisi näkyä nykyistä paremmin myös alueeseen kohdistuvat strategisen tason tavoitteet, joilla voidaan pyrkiä ohjaamaan hankkeiden kohdentumista alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta. • Rahoittajien keskuudessa merkittävinä pidetään uusien innovatiivisten yritysten ja kasvuyritysten kehittämistä sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhteellisesti tarkasteltuna näitä on kuitenkin onnistuttu tähän mennessä tukemaan merkitykseensä nähden varsin heikosti. • Talouskriisin aikana tulee huolehtia elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta. Olisi syytä harkita tulisiko strategiasisällössä ja hankevalinnoissa painottaa enemmän yritysten elinkelpoisuuden turvaamista.

11. Teemaa 2 (innovaatiotoimintaa) koskevat keskeiset havainnot (1/2) • Teeman 2 strategiset tavoitteet ovat hyvin yleispäteviä ja useissa kansallisissa ohjelmissa toistuvia. • Valintakriteerit ovat linjassa strategisten tavoitteiden kanssa, mutta niiden haaste on tavoitteiden ja käsitteiden yleispätevyys. • ”Innovaatioympäristön parantaminen” ja ”verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen” ovat puutteellisesti operationalisoituja. • Teeman 2 seurantaindikaattorit ovat puutteellisia • EAKR-toiminnan lisäarvo yritysten syntymisen, uusien työpaikkojen ja t&k-panostusten saavuttamisessa on pieni ja siten nämä seurantaindikaattorit eivät ole ohjelman ohjaamisen ja suuntaamisen kannalta alueille olennaisia. • Indikaattoreista yhtäkään ei ole kohdennettu ohjelman strategisten tavoitteiden mukaisen verkostoitumisen ja yhteistyön seurantaan.

12. Teemaa 2 (innovaatiotoimintaa) koskevat keskeiset havainnot (2/2) • TL 2:n projekteista liian pieni osa on yritysten ja tutkimustahojen yhteisiä t&k-projekteja • Mukana olevien yritysten lukumäärät näyttäytyvät suhteellisen vähäisinä • Toimintalinjan 2 verkottumistavoitteiden saavuttamiseksi olisi tavoiteltava laajemmin verkottuneita projekteja • Toimijoiden määrän sijaan tulisi kuitenkin kiinnittää ensisijaisesti huomiota verkostoitumisen laatuun

13. Teemaa 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) koskevat keskeiset havainnot • TL 3:n rooli rakennerahastostrategiassa ei ole yhtä selkeä kuin TL 1 ja TL 2, mikä näkyy myös suuralueiden ja maakuntien toisistaan huomattavan paljon poikkeavina painotuksina. • Selkein suuralueille yhteinen painopiste on matkailun toimintaympäristön kehittäminen. • Toimintalinja 3:n vaikutukset aluekehitykseen ovat leimallisesti välillisiä. • Eura 2007 ei sisällä hanketasoisia tuloksellisuuden seurantaindikaattoreita. • Yksi kehittämisehdotus olisi seurata erillisen, menoluokkia täsmällisemmän luokittelun kautta minkälaisia välillisiä vaikutuksia toimintalinja 3:n hankkeilla tavoitellaan, ja arvioida toimintaympäristön muutokseen kohdistunutta onnistumista. • Toimintaympäristön kehittämisen vuoksi TL 3:ssa korostuvat julkiset toimijat (kunnat ja valtion aluehallinto), ja hankkeiden julkinen rahoitus myös omarahoitusosuuden osalta.

14. Teemaa 3 koskevat keskeiset havainnot, II • Jokaisella suuralueella on toteutettu hankkeita myös muissa kuin suuralueiden toimenpideohjelmissa ennalta määritellyissä menoluokissa (EURA 2007), mutta kuitenkin niin, että luokittelun otsikkotasolla (joka on ainoa relevantti tarkastelutaso) painottuvat toimintalinja 3:een periaatteellisesti luetut teemat. • TL3 puitteissa rahoitetaan siis temaattisesti ohjelman tavoitteita vastaavia hankkeita – sillä edellytyksellä, että hankkeiden sisältö todella myös on niille annetun menoluokan mukainen. • Toteutettavaksi hyväksytyistä hankkeista joka toisen päätoteuttaja on kunta. Taantumassa kuntarahoituksen riittävyys on TL 3:ssa erityinen haaste.

15. Teemaa 4 (ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys) koskevat keskeiset havainnot • Kestävä kehitys mielletään strategisena tavoitteena ensisijaisesti ympäristökysymykseksi. • Ympäristötavoitteet strategisina toimintaa ohjaavina tavoitteina ovat nousseet tärkeämpään rooliin erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja energia-asioiden johdosta. • Ympäristö-, kestävä kehitys ja tasa-arvokriteerit eivät ole ensisijaisesti hankevalintaa ohjaavia tekijöitä, mutta hakemukset ovat lähtökohtaisesti nykyään jo hyvällä tasolla. • Ympäristöpositiivisia projekteja on määrällisesti strategiassa määritellyllä tasolla, mutta ympäristöpositiivisuuden käsitteeseen liittyy vielä tulkinnanvaraisuutta. • Teollisuuden ja energiantuotannon khk-päästöjen seurantaa tehdään SEA-direktiivin vaatimuksesta, mutta sen relevanssi EAKR-ohjelman seurannan toimivuutta arvioitaessa on alhainen (ohjelman vaikuttavuus päästöjen vähentämisessä pieni). • On hyvin perustelua seurata erillisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien projektien rahoitusosuutta.